Ankkurin aivoriihi – Salon SM-sprinttisuunnistus ollaan viemässä läpi karsintoja karsimalla

0
SM-esikisa järjestettiin viime vuoden elokuussa Halikossa. Sen jälkeen on muuttunut melko moni asia varsinaista SM-kilpailua ajatellen. (kuva: SSS-arkisto)

Angelniemen Ankkurin aivoriihi, luovan ongelmanratkaisun menetelmä on pyörittänyt ajatuksia Salon SM-sprinttisuunnistuksen järjestämisestä 19. syyskuuta. Seura on tullut siihen tulokseen, että kisat pidetään, ja maanantain palaverissa lyötiin lukkoon olennaisia käytännön asioita.

Kaikki kaavaillut ikäluokat ollaan Urheilupuiston ympäristössä näkemässä. Merkittävä muutos on se, että karsintakilpailu järjestetään vain pääsarjalaisille sekä 20- ja 18-vuotiaiden sarjojen suunnistajille. Kaikki muut kisaavat suoraan finaalissa.

– Kun kaikki eivät karsi, putoaa karkeasti arvioituna 1 500 lähtöä tapahtumasta pois. Sillä vältämme isommat ruuhkat kilpailukeskuksessa, ja porrastamme lähtövälejä muutenkin hieman alkuperäistä väljemmiksi. Lisäksi emme esimerkiksi pystytä kisaravintolaa, kertoi kilpailunjohtaja Joel Hakala maanantai-iltana.

Karsintojen poistaminen tarkoittaa siis käytännössä sitä, että suurin osa kilpailijoista ei oleile Salossa pitkin päivää.

– Yleensä karsinnan ja finaalin välinen aika odotetaan kilpailukeskuksessa. Nyt kilpailijat tulevat paikalle ennen finaalia ja lähtevät nopeasti sen jälkeen pois. Poistamme myös lähtökynnyksen, jolloin porukka ei kokoonnu isompaan sumaan ennen starttia, Hakala selvittää.

Alun perin SM-sprinttiin odotettiin noin kahtatuhatta osallistujaa.

– Korona-aikana ei ole järjestetty vielä isoja kisoja, joten on mahdotonta arvioida tämän tilanteen muuttumisen vaikutuksia. Lähdemme siitä, että osallistujia tulisi noin 1 800, kilpailunjohtaja pohtii.

Ankkuri seurasi rauhassa koronavirustilanteen kehittymistä heinäkuulle asti. Vaikka tartuntojen määrä Suomessa on nyt lähtenyt kasvuun, on seuralla tarkat suunnitelmat myös sen varalle, mikäli yleisötapahtumien rajoituksia kiristettäisiin syyskuuksi.

– Vaikka tulisi esimerkiksi rajoitus maksimissaan 500 ihmisen olemisesta samaan aikaan samassa tilassa, pystyisimme toteuttamaan asian. Tavoittelemme joka tapauksessa sitä, ettei kilpailukeskuksessa olisi yli viittäsataa ihmistä yhtaikaisesti. Suunnistustapahtumassahan väki on hajaantunut laajalle alueelle, eikä isoa yleisökokoontumaa ole, Hakala linjaa.

Sprintissä järjestelyjen muuttaminen on huomattavasti haastavampaa kuin metsäkilpailuissa. Esimerkiksi SM-keskimatkasta tehtiin yhden päivän sijaan kaksipäiväinen tapahtuma, mutta Salon osalta sitä mahdollisuutta ei ollut. Järjestetäänhän SM-viestit Pöytyällä heti seuraavana päivänä.

Kaupunkiympäristössä merkittävä seikka on myös taloyhtiöiden suhtautuminen. Siis se, mitkä alueet ovat käytännössä kisajärjestäjien käytettävissä ja minkä pihojen lähettyvillä ei puolestaan saa suunnistaa.

– Lupa-asiat ovat tietysti menneet koronan jäljiltä uusiksi, ja keskustelut taloyhtiöiden kanssa on pitänyt käydä uudestaan. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, ettei ongelmia tule siltäkään osin, Hakala sanoo.

Todennäköisesti hieman pienevä osallistujamäärä vähentää talkootyön tarvetta. Ja taas toisaalta poikkeustilanne lisää sitä omalta osaltaan, kuten esimerkiksi desinfioinnin järjestämisen ja siihen opastamisen kautta.

– Ponnistus on iso, ja tarvitsemme kaikki talkoolaiset mukaan. Sprintissä etenkin rastivalvonta ja liikenneturvallisuus vaatii talkoolaisia, joita metsäkisassa ei yleensä tarvita, Hakala muistuttaa.

Kuukaudessa useamman kuukauden työt

Angelniemen Ankkurilla on useamman muun Salon seudun suunnistusseuran tavoin monien vuosikymmenten kokemus isojen kilpailujen järjestämisestä. Seuraava kuukausi tulee silti olemaan monin tavoin poikkeuksellinen.

– Käytännössä tulemme tekemään kuukauden aikana useamman kuukauden työt. Varmasti olen itsekin tästä eteenpäin päivittäin puhelimen ääressä ja laittamassa viestejä, miettii kilpailunjohtaja Joel Hakala.

Työtä ovat aiheuttaneet ja tulevat aiheuttamaan asiat, jotka ovat yleensä suunnistuksessa itsestäänselvyyksiä.

– Suunnistuskisan lähtö on toteutettu samalla toimivalla tavalla iät ja ajat. Nyt pitää miettiä esimerkiksi sitä, että miten kilpailunumerot jaetaan niin, ettei synny ruuhkia. Asiassa kuin asiassa pohditaan, että miten tämä kannattaakaan järjestää hygieniajuttujen kannalta.

– Palaveriajasta puolet on viime aikoina mennyt sellaisiin asioihin, joita ei yleensä tarvitse kokouksissa käsitellä lainkaan.

Tästä kaikesta huolimatta seurassa ollaan luottavaisia tapahtuman onnistumisen suhteen.

– Kaikkein tärkeintä on, että päästään kilpailemaan turvallisesti. Siihen meillä on valmiudet, Hakala sanoo.