Haavisto: KRP:n tutkinta ei ole vaikuttanut ulkoministerin tehtävän hoitoon

1
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) osallistui lauantaina Kiskon Kivimakasiinissa järjestettyyn keskustelutilaisuuteen.

– Keskusrikospoliisin (KRP) tutkinta ei ole vaikuttanut ulkoministerin tehtävän hoitoon, kommentoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) lauantaina Salon Seudun Sanomille.

Pääministeri Sanna Marinia (sd) sijaistava Haavisto osallistui Kiskon Kivimakasiinissa järjestettävään kutsuvierastilaisuuteen kiskolaistaiteilija ja taidekeräilijä Jan-Olof Mallanderin ja Kisko-seuran kutsumana.

– Enemmän koronavirus on vaikuttanut yhteyksien ylläpitämiseen, Haavisto sanoi.

Ministerin mukaan korona-aika on ollut ministerin tehtävän hoidon kannalta poikkeuksellinen, kun monia tapaamisia on pitänyt hoitaa etäyhteyksien kautta.

– Esimerkiksi eurooppalaisilla ulkoministereillä oli heinäkuussa ensimmäinen live-tapaaminen Brysselissä sitten maaliskuun, Haavisto kertoi.

Ulkoministeri Haavisto osallistui ulkoasiainneuvoston kokoukseen muiden Euroopan unionin jäsenmaiden ulkoministerien kanssa Brysselissä. Keskustelun pääaiheina olivat Latinalaisen Amerikan ja Karibian tilanne sekä EU:n ja Turkin suhteet. Latinalaisen Amerikan ja Karibian tilanteen läpikäynti jatkoi ulkoasiainneuvoston keskustelujen sarjaa pandemian globaaleista vaikutuksista eri maanosissa ja EU:n toimista tilanteen helpottamiseksi.

Kansainvälisen Oxfam-järjestön mukaan koronavirus voi suistaa pahimmillaan yli puoli miljardia ihmistä köyhyyteen, jos kehitysmaita ei auteta selviämään pandemiasta. EU:n niin sanotun elvytyspaketin yhteydessä päätettiin pienentää EU:n ulkosuhderahoituksen osuutta tulevasta, monivuotisesta budjetista. Myös komission aiemmin esittämät korotukset humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön määrärahoihin jätettiin tekemättä.

Haavisto ei kuitenkaan näe, että EU olisi kääntämässä selkäänsä laajemmalle maailmalle.

– Monessa EU:n ulkoministerikokouksessa on keskusteltu koronan vaikutuksista Latinalaisen Amerikan poliittiseen kehitykseen ja köyhyyteen. Uskon, että vedenjakajaksi muodostuu se hetki, kun rokotetta on saatavilla. Miten pidetään huolta siitä, että rokotetta saadaan myös maailman köyhimpiin maihin ja köyhimmille ihmisille? Tässä tullaan uudenlaisten haasteiden eteen kansainvälisessä solidaarisuudessa, Haavisto sanoi.

Haaviston mukaan EU:ssa on tapahtunut kevään jälkeen myönteistä kehitystä.

– On positiivista, että EU on saanut sisäisen työkalupakkinsa kuntoon ja mietitään enemmän, mitä voimme tehdä yhdessä. Meillä on suuri vastuu EU:n lähialueilla. Olen itse seurannut pohjoisen Afrikan kehitystä ja sitä, mitä EU voisi tehdä enemmän terveyspuolella ja koronan vastaisessa työssä.

Lomakauden päättyessä luvassa on kotimaan vuoden 2021 koskeva budjettivääntö. Syksyn budjettiriihtä Haavisto kuvailee monen pallon ilmassa pitämisenä yhtä aikaa.

– Meidän on vastattava koronan haasteisiin, joista moni linkittyy sen negatiivisiin talousvaikutuksiiin. Samalla pidettävä huolta siitä, että koronaelvytyksen kautta tehdään ekologisesti ja ilmaston kannalta järkeviä toimenpiteitä, Haavisto sanoi.

Haavisto toivoo, että Suomi kantaa globaalia vastuuta.

– Tämä liittyy esimerkiksi kehitysyhteistyökysymyksiin. Globaalista koronatilanteesta tulee luonnollisesti mahdollisia tarpeita ja apuja, joita pitää seurata herkällä korvalla. Samalla on huoli siitä, että työllisyys on heikentynyt täällä, ja kriisi vaikuttaa kotimaisten yritysten toimintaan.

Haaviston mukaan elvytysajatuksen hyväksyminen olisi tärkeää.

– Työpaikkoja pitää luoda ja niistä pitää pitää kiinni. Uskon, että tämä on ollut henki hallituksessa, johon syksyn budjetissa myös pystytään vastaamaan, Haavisto sanoi.

Kotimaisen koronatilanteen Haavisto arvioi epävarmaksi.

– Toivottavasti vältymme syksyllä dramaattisilta toimilta, kuten alueiden sulkemisilta. Useammassa Euroopan maassa rajoituksia on poistettu, ja se on heikentänyt tautitilannetta. Olemme siinä suhteessa vedenjakajalla. Ainakin joidenkin rajoitusten jatkamiseen tulee varautua, Haavisto totesi.

Haavisto uskoo, että syksyllä joudutaan ottamaan kantaa uusiin toimenpiteisiin esimerkiksi joukkoliikennettä koskevaan maskisuositukseen.

Haavisto kommentoi myös Viron suurlähettiläs Harri Tiidon eroa. Yle ja Helsingin Sanomat uutisoivat lauantaina (Yle, HS 1.8.) suurlähettiläs Tiidon eronneen perjantaina vastalauseena Viron hallituspolitiikalle. Tiido kertoi Yle Svenskalle epäilevänsä, että Suomen ja Viron nykyisten pääministerien olisi yhtä helppo tarttua puhelimeen kuin esimerkiksi entisten pääministerien Juha Sipilän (kesk) ja Jüri Rataksen . Tiido viittaa esimerksiki viime vuoden lopun kohuun, jossa Viron Ekre-puolueen silloinen puheenjohtaja Mart Helme kritisoi Suomen hallitusta ja arvosteli pääministeri Sanna Marinia kärkevin sanoin.

Haaviston mukaan ulkoministeritasolla haasteet eivät ole näkyneet. Suomen ja Viron diplomaattisuhteiden 100-vuotisjuhlaa vietetttiin keväällä hyvissä tunnelmissa.

– Oma kokemukseni ulkoministeritasolla on että meillä on ollut hyvin suorat ja mutkattomat suhteet, ja olemme voineet tarttua puhelimeen puolin ja toisin. Esimerkiksi hetkittäin korona-aikana tuntui, että puhuin Viron ulkoministeri Urmas Reensalon kanssa puhelimessa tiiviimmin kuin kotiväen kanssa, Haavisto kertoi.

Haavisto näkee suurlähettiläs Tiido viittaaman keskustelun Viron sisäisenä keskusteluna.

– Ymmärrän kyllä, että Virossa joitain kismittävät kommentit, jotka on koettu epäasiallisiksi, Haavisto sanoi.

Kiskon Kivimakasiinissa keskusteltiin Intian ja Tiibetin taiteesta

Ulkoministeri Pekka Haavisto tutustui Kivimakasiinissa näytteillä olevaan itämaisen taiteen näyttelyyn. Näyttely koostuu kiskolaistaiteilija ja taidekeräilijä Jan-Olof Mallanderin henkilökohtaisesta kokoelmasta intialaista, tiibetiläistä, kiinalaista ja japanilaista taidetta. Haavisto on näyttelyn suojelija.

– Olen vieraillut ennenkin Kiskossa, mutta nyt ensimmäistä kertaa ehdin Kivimakasiiniin tutustumaan, Haavisto kertoi.

Tapahtuman yhteydessä järjestettiin myös kulttuurikeskustelu kutsuvieraille. Mallander kertoo, että kysessä on kolmas samankaltainen keskustelu.

Kaksi aiempaa kulttuurikeskustelua Haaviston kanssa on käyty Mallanerdin nykytaiteenkokoelman pohjalta vuonna 2018 Rauman taidemuseossa sekä vuonna 2019 Kansallisgalleria Ateneumissa. Ateneumissa keskustelun teemana oli kuvataiteilija Olli Lyytikäisen tuotanto.

Mallanderin kattavaa alustusta Intian ja Tiibetin taiteesta saapui paikalle kuulemaan kolmisenkymmentä taide- ja kulttuurialan toimijaa sekä Suomen buddhalaisyhteisön edustajia.

Kiskossa järjestetty tilaisuus oli Haavistolle ensimmäinen julkinen tilaisuus ministerin Irakiin suuntautuneen virkamatkan jälkeen. Haavisto saapui Irakista kaksi viikkoa sitten ja vietti 14 päivää vapaaehtoisessa karanteenissa, ministerin esikunnasta kerrotaan.

Olli P.

Olisi suotavaa, että KRP:n tutkinta vaikuttaisi Haaviston asemaan ministerinä ainakin tutkinnan ollessa käynnissä.

Länsimaisissa oikeusvaltioissa ministeri olisi siirtynyt sivuun tutkinnan ajaksi.