Kiskon Kirkkojärven sinilevätilanne on edelleen huono – vähäisiä levähavaintoja myös Kemiönsaarella

1
Kiskon Kirkkojärvellä niitettiin heinäkuussa rehottavaksi kasvanutta ruovikkoa. Yli seitsemän neliökilometrin kokoinen järvi on pahasti rehevöitynyt, mutta paikallinen järvenhoitoyhdistys taistelee tilanteen parantamiseksi. Yhdistys suorittaa järven kalaston rakenteellisen tutkimuksen. Vesistöön rakennetaan myös arvokasta kalatietä, joka mahdollistaa petokalojen nousemisen Kirkkojärveen. Kuvassa Matias Mikkola latoo Kirkkojärvestä siivottua ruovikkojätettä tukkikuormaajaan. Kuva: SSS-arkisto/Julian Rauhaniemi

Ely-keskuksen Lounais-Suomen vakiohavaintopaikkojen sinilevätilanne on jatkunut pääsääntöisesti edellisten viikkojen kaltaisena, mutta paikoittain levät ovat kuluneella viikolla runsastuneet.

Lämpimät ja tyynet säät ovat saaneet leväesiintymiä nousemaan pintaan, mutta loppuviikon epävakaiset kelit voivat hillitä levien kasvua ja sekoittaa muodostuneita lauttoja veteen.

Varsinais-Suomen ely-keskuksen sisävesialueiden seurannassa runsaita levähavaintoja tehtiin Kiskon Kirkkojärvellä sekä Köyliönjärvellä. Lisäksi ely-keskukseen ilmoitettiin alkuviikosta kansalaishavaintona runsas levähavainto Säkylän Pyhäjärven itärannalta.

Kiskon Kirkkojärven sinilevähavainnot ovat olleet jo useamman vuoden ajan huolestuttavia. Paikallinen järvenhoitoyhdistys tekee kuitenkin kaikkensa rehevän vesialueen elinvoimaisuuden palauttamiseksi ja ylläpitämiseksi.

Heinäkuussa Kirkkojärvellä järjestettiin massiivinen ruovikon leikkuu. Sama toimenpide suoritettiin myös viime vuonna.

– Toijassa vesiväylä oli kokonaan ummessa, kun aloitimme niiton. Mättäikkö oli paikoitellen niin runsasta ja paksua, että siinä saattoi kävellä. Kun ruovikkoa poistetaan, veden virtaus paranee ja sillä taas on positiivisia vaikutuksia järven ekologian kannalta, Kiskon Kirkkojärven hoitoyhdistyksen puheenjohtaja Juha Punta kertoi (SSS 21.7.).

Kirkkojärvellä taistellaan myös vaelluskalakantojen puolesta. Asiaa avittaa Kiskonjoen–Perniönjoen vesistöön valmistuva kalatie, joka mahdollistaa vaellus- ja petokalojen saapumisen Kirkkojärveen.

– Tiedämme, että taimenkantoja on olemassa, ja lohtakin Kirkkojärvessä on havaittu. Kalatien avulla myös kuha- ja haukikannat saadaan nousuun, Punta totesi heinäkuussa.

Hoitoyhdistyksen työn alla on järven kalaston rakenteellinen tutkimus, jonka avulla selvitetään millainen on Kirkkojärven kalakanta. Aiemmat tutkimukset ja havainnot ovat kertoneet, että Kirkkojärvessä uiskentelee useita kymmeniä tonneja särkikaloja.

Särkikalat möyhivät järven pohjasedimenttiä ja syövät siellä majailevia planktoneliöitä. Plankton taas on avainasemassa taistelussa leväkasvustoja vastaan, sillä planktonit käyttävät ravinnokseen nimenomaan leviä. Vaellus- ja petokalat taas syövät särkikaloja, joten myös siksi kalatien valmistumista odotetaan innolla.

Sinilevän havaitsi paljain silmin Kiskon Kirkkojärvellä heinäkuussa. Kuva: SSS-arkisto/Julian Rauhaniemi.

Ely-keskuksen seurantapaikoilla havaittiin vähäisiä määriä sinilevää kuluneella viikolla muun muassa Kemiönsaaren Dragsfjärdenillä ja Rymättylän Kirkkojärvellä.

Merialueilla vähäisiä määriä sinilevää on havaittu Rauman edustalla Otanlahdella, Naantalissa Merimaskun Kirkonsalmessa sekä Paraisten Trunsössä. Runsaita levähavaintoja tehtiin Paraisilla Seilin ja Uudessakaupungissa Iso Marjakarin havaintopaikoilla sekä viime viikkojen tapaan Naantalissa Mynälahden sisäosissa Kärmäläisen havaintopaikalla.

Kansalaishavaintona Järvi-meriwikiin on kirjattu runsas sinilevähavainto Naantalista Saloluodon pohjoispuolelta Niulalahdelta. Satelliittikuvien perusteella Selkämeren avomerialueella on yhä havaittavissa laaja Ahvenanmaalta Vaasan korkeudelle saakka ulottuva sinileväesiintymä ja eteläisellä Saaristomerellä sinilevää esiintyy vähäisinä raitoina veden pinnalla.

Ely-keskus muistuttaa, että vähäinen määrä sinilevää ei yleensä ole este veden käyttämiselle, kunhan veden käyttöön kiinnittää erityistä huolellisuutta. Vettä ei tule niellä, ja uimisen jälkeen on suositeltavaa peseytyä iho-oireiden välttämiseksi.

Vettä, jossa on silmin nähden runsaasti sinilevää, ei pidä käyttää talousvetenä, saunavetenä tai syötävien kasvien kasteluvetenä eikä se sovellu uimiseen.

O Pantsar

Kiskossa tehdään hyvää työtä järvemme tilan parantamiseksi,mutta tuloksien näkyminen ottaa aikansa.Mielestäni yksi varteen otettava toimi Kirkkojärven tilan parantamiseksi olisi kiinnittää huomiota Kurkelan ja Toijan väliseen valuma-alueeseen ja sen reunoilla oleviin peltoihin mistä ravinteita valuu Kurkelanjokeen.Alueen peltoja voisi esim . käsitellä kipsillä josta on kaiketi saatu hyviä kokemuksia muualla varsinais-suomessa eikä olisi edes kallista. ELY-keskus voisi perhehtyä tähän yhtenä mahdollisuuteena vesistön parannus talkoissa.Keinoja on useita jos vain halua löytyy kaikilta osapuolilta.