Tunnin juna -verkkosivusto hämmentää ratakeskustelua

4
Tältä näytti tunnin juna-sivu talvella 2015, kun se julkaistiin netissä ensimmäisen kerran.

Radanvarren kuntien ja maakuntaliittojen ylläpitämä tunninjuna.fi-verkkosivusto sotkee keskustelua Helsingin ja Turun välisestä nopeasta ratayhteydestä. Sivusto antaa miljardihankkeesta erilaisia tietoja kuin rataa suunnitteleva Väylävirasto.

– Onko jotain yksityiskohtia, mistä on kysymys, Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen aloittaa.

Otetaan kaksi peruskysymystä. Maksaako uusi rata nykyarvioiden mukaan 2 vai 3,46 miljardia euroa ja lyhentääkö se matkaa Helsingin ja Turun rautatieasemien välillä 40 kilometriä vai enintään 24 kilometriä?

Sanapari Tunnin juna keksittiin Varsinais-Suomen liitossa kuusi vuotta sitten. Tunnin juna ilmestyi ensin pääsivuksi Turun kaupungin turku.fi-sivustolle, kunnes tekninen asiantuntija rekisteröi tunninjuna.fi-verkkotunnuksen.

– Se on markkinointinimi, joka jää helposti mieleen, Virtanen perusteli Salon Seudun Sanomissa 21. lokakuuta 2014. Virtanen piti tunti-sanaan takertumista viisasteluna. Hänen mielestään oleellista oli se, että junayhteys olisi nykyistä merkittävästi nopeampi.

Salon Seudun Sanomiin tuli kitkeriä mielipidekirjoituksia: ”Markkinoinnissa ei saa väittää jotain, joka ei pidä paikkaansa eikä markkinointi saa johtaa kuluttajia harhaan.”

Keskustelu lehden palstoilla jatkuu edelleen. Suomusjärveläiset Marja-Leena Andelmin ja Päivi Kukkonen kirjoittivat yleisönosastossa heinäkuussa purevan ivallisesti, miten Tunnin juna lupaa kaikenlaista hyvää.

Yhdysvalloissa toimiva Internet Archive on yleishyödyllinen järjestö, joka tallentaa katoavaista internet-historiaa. Sen avoimessa Waybackmachine-palvelussa on jo 458 miljardia tallennetta verkkosivuista yli kahden vuosikymmenen ajalta.

Palvelu ei pysty taltioimaan kaikkia sivustoja kaiken aikaa, mutta esimerkiksi hakusana tunninjuna antaa lukuisia osumia.

Kesäkuussa 2015 tunninjuna-sivusto kertoi, että ”ratainvestoinnin kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin kaksi miljardia euroa”.

Elokuussa 2016 sivuston Faktoja tunnin junasta -osiossa kerrottiin nopeasta junayhteydestä seuraavasti: ”Sitä varten rakennetaan uusi junarata, joka kulkee Salosta suoraan Lohjan kautta Helsinkiin ja on noin 40 kilometriä nykyistä rantarataa lyhyempi. Tämän lisäksi Turku–Salo-väli kaksiraiteistetaan.”

Bittikaatopaikalta pelastetut kuvakaappaukset näyttävät, miten tunninjuna-sivuston ulkoasua on uudistettu ja sisältöä päivitetty. Nyt nähtävillä olevan sivuston tuorein teksti on kesäkuulta. Sen otsikko on ”Turun tunnin juna -hanke käynnistyy”.

Osa sisällöstä on kuitenkin pysynyt samana jo vuosia.

Sivuston mukaan ”Tunnin junan arvioidaan maksavan kokonaisuudessaan noin kaksi miljardia euroa.” Siellä myös todetaan, että Tunnin juna liikennöisi ”uudella radalla, joka on noin 40 kilometriä rantarataa lyhyempi.

”Näitä eroavaisuuksia riepotellaan nyt lehtien palstoilla, sosiaalisessa mediassa ja blogikirjoituksissa.”

Tiedot poikkeavat kovasti siitä, mitä Helsingin ja Turun välistä nopeaa ratayhteyttä suunnitteleva Väylävirasto tällä hetkellä kertoo. Näitä eroavaisuuksia riepotellaan nyt lehtien palstoilla, sosiaalisessa mediassa ja blogikirjoituksissa.

Väyläviraston hankekortin 02/2020 mukaan ratayhteyden alustava kustannusarvio on 3,46 miljardia euroa. Se on 1,46 miljardia enemmän mitä tunninjuna-sivusto kertoo. Väylävirasto toki muistuttaa, että kustannusarvio tarkentuu jatkosuunnittelun aikana.

Tunninjuna-sivustolla ja Väylävirastolla on erilainen käsitys myös uuden radan pituudesta.

Väyläviraston ratatietojärjestelmän mukaan nykyisen rantaradan pituus Helsingin asemalta Turun asemalle on 193 kilometriä. Salosta Espooseen on rantarataa pitkin 118 kilometriä.

Salon ja Espoon välille suunnitellun oikoradan pituus on 96 kilometriä eli se lyhentäisi matkaa 22 kilometriä. Sen lisäksi Salon ja Turun välille on tehty ratateknisiä suunnitelmia kaarteiden oikaisemisesta suurnopeusjunia varten.

Väyläviraston mukaan Piikkiön noin 9,5 kilometriä pitkä oikaisu vähentäisi matkaa noin 1,5 kilometriä. Halikon Hajalan sekä Paimion Kriivarin ja Toikkalan kaarreoikaisut lyhentäisivät rataa kukin noin 100–200 metriä.

Junamatka Turusta Helsinkiin voisi siis lyhentyä enimmilläänkin vain noin 24 kilometriä – ei 40 kilometriä, kuten tunninjuna-verkkosivuilla lukee.

Tunninjuna-sivustossa olivat aluksi mukana Turku, Salo ja Varsinais-Suomen liitto. Nykyään sivuston takana ovat myös Uudenmaan liitto, Espoo, Kirkkonummi, Lohja ja Vihti. Tunninjuna.fi on osa turku.fi-verkkopalvelua, jota hallinnoi Turun kaupunki.

Vastuu sivuston päivittämisestä on Turun kaupungilla ja Varsinais-Suomen liitolla. Käyttöoikeus on Turulla.

– Tunninjuna-sivusto perustettiin aikoinaan sillä ajatuksella, että sieltä löytyy perustietoja. Sen luonne on olla yleisempi tiedonlähde, jossa ei ole tarkoituskaan julkaista kaikkia viimeisimpiä uutisia. Sitä on päivitetty aika harvoin, edunvalvontajohtaja Virtanen sanoo.

Virtanen perustelee tietoja sillä, että ne on saatu aikoinaan Liikennevirastolta ja Väylävirastolta (Liikennevirasto muuttui Väylävirastoksi 1. tammikuuta 2019).

– Katsomme lähiviikkoina, mitkä asiat meidän mielestämme pitää ajantasaistaa. Korjaamme aidot faktavirheet, jos siellä sellaisia on, Virtanen lupaa.

Tunnin junaa ajavat kunnat ja maakuntaliitot ostavat ratahankkeen lobbaukseen apua Miltton Oy:ltä. Janne Virtasen mukaan vaikuttamistoimisto ei hoida nettisivuja.

Tunnin juna-sivuston ylläpitäjät ovat julkisyhteisöjä. Kuntaliiton julkaiseman Kuntaviestinnän oppaan mukaan ”Kaiken viestinnän tulee perustua tosiasioille”.

”Julkisyhteisöjen sivustojen pitää olla luotettavia ja ajan tasalla.”

– Julkisyhteisöjen sivustojen pitää olla luotettavia ja ajan tasalla. Markkinoinnissakin pitää pysyä totuudessa ja tuoda asiaa esille monipuolisesti. Julkisen hallinnon keinoihin ei kuulu tiedon vääristeleminen. Tiedon pitää olla oikeaa ja tasapuolista, viestinnän erityisasiantuntija Jari Seppälä Kuntaliitosta toteaa.

Kuntien ja maakuntien markkinointiin Kuntaliitolla on selkeä ohje: ”Hyvä markkinointiviestintä on totuudenmukaista ja pitkäjänteistä. Lupauksille on oltava katetta todellisuudessa.”

Osastonjohtaja Päivi Nuutinen Väylävirastosta sanoo, ettei virasto kommentoi muiden verkkosivuja.

– Eri tahot ylläpitävät omia sivustoja. Kannustan käyttämään tietolähteenä Väyläviraston sivuja.

Helsingin ja Turun välisen nopean ratayhteyden hankekortti päivitetään seuraavan kerran syksyllä.

 

Kommentti: Tiedon tärkeys

Hakukone tarjoaa ensimmäisten osumien joukossa tunninjuna.fi-sivustoa, jos etsii tietoa Helsingin ja Turun välisestä nopeasta ratayhteydestä. Lähdekriittinen tiedonhakija panee merkille, että sivuston takana on kaksi maakuntaliittoa ja kuusi kuntaa.

Jos julkisyhteisöjen jakamaan tietoon ei voi luottaa, niin mihin sitten? Ja miksi on tärkeää, että tieto on myös ajantasaista?

Keskeinen syy on tiivistetty esimerkiksi Salon kaupungin viestintäohjeeseen: ”Oikea ja olennainen tieto ehkäisee huhujen ja väärien käsitysten syntymistä.”

Salon Matti ja Talouskukkaro

Väyläviraston sivuilta:
”Espoo-Salo oikorata lyhentää matkaa noin 26 km ja uusi ratageometria mahdollistaa nopeat junat. Salo-Turku kaksoisraide mahdollistaa enemmän junia ja junien sujuvan kohtaamisen Salo-Turku välillä sekä lähijunaliikenteen kehittämisen”

Tunnin juna sivusto voisi korjata tämän asian, väärän infon jakaminen ei hyödytä ketään. Joka tapauksessa kyse on merkittävästä lyhennyksestä ja kaksoisraide parantaa luotettavuutta ja aikataulussa pysymistä ratkaisevasti.

Höpöhöpö

Luotettavuutta ei paranna, vaikka olisi 10 raidetta vierekkäin. Usein VR:n ongelmat ovat radanohjausjärjestelmissä tai turvallisuusjärjestelmissä.

Ja junat kulkevat sähköllä. Jos järjestelmissä vikaa, niin junia ei kulje kumpaankaan suuntaan, että se siitä luotettavuudesta.

Maakuntalainen

Edellinen Väyläviraston kustannusten tarkennus nosti arviota n. 700 miljoonalla eurolla (n. 2,8 -> 3,5 mrd €). Mielenkiinnolla odotellaan seuraavaa tarkennusta.

Nyt kun ahkeran jankutuksen ja sanomalehden avustuksen tuloksena kenties saadaan nuo kilometrit ja miljardit vihdoin oikaistua Väyläviraston arvioiden mukaisiksi myös ”Tunnin juna” -markkinointisivustolle, olisi korkea aika pilkkoa atomeiksi myös muut Andelminin ja Kukkosenkin esiin nostamat, suuruudenhullut lupaukset: ”ilmastoteko”, ”työpaikkojen lisääntyminen”, ”300 kilometrin tuntivauhti”, ”asemattomien kuntien hyötyminen” ja ”maksaa itsensä takaisin 20 vuodessa”.

Kustannuslaskija

Ajatukset pitää myydä alakanttiin budjetoimalla. Onko yhteiskunnan hankkeita jotka alittaneet kustannusarvion. Länsimetron miljardiylitykset on kuitattu ja Helsingin stadionin budjettiylitykset suunnilleen tiedossa. Pienempi hankinta on esim. Turussa rautakiskot ylittävä Logomon silta jonka hinta on nelinkertaistunut eikä vieläkään valmis. Uusien teiden kantavuus jo urakan tilausvaiheessa tiedetään olevan minimitasossa. Urakoitsija kuristuu konkurssiin ja korjauksia pitää tehdä nopeutetulla tahdilla vuosibudjetista. Miten tämä ratahanke poikkeaisi totutusta. Mutta ei hätää perustetaan osakeyhtiö joka lainaa miljardikaupalla ja kunnat takaavat. Kunnallisen Oy:n tiedot on liikesalaisuutta ja niiden yksityiskohtia ei saa julkistaa. Esimerkkiä voi ottaa Länsimetrosta jossa lehtitietojen mukaan tarvittiin yli miljardin verran lisärahaa verrattuna suunnitelmiin!