Muuttoliike tuonut uusia oppilaita Somerolle – keskustan Joensuun kouluun selvä piikki

7
Someron suurin alakoulu Joensuun koulu on saanut kesän aikana 15 uutta oppilasta. Näin yli 300 oppilaan kouluun on tulossa parikymmentä oppilasta enemmän kuin aiemmin ennustettiin. Kuva: SSS-arkistoKirsi-Maarit Venetpalo

Muuttoliike on tuonut uusia oppilaita Someron alakouluihin. Ilmiö näkyy erityisesti keskustassa sijaitsevassa suuressa Joensuun koulussa. Joensuun koulun rehtori Seppo Lenkola kertoo, että kouluun on tulossa 311 oppilasta.

– Kesän aikana kouluun on tullut peräti 15 oppilasta lisää. Näistä osa oli tiedossa jo toukokuussa, mutta uusia oppilaita on tullut myös kesällä.

Lenkola sanoo, että oppilasmäärän kasvun syynä ovat lähinnä Somerolle muuttaneet lapsiperheet.

– Myös ekaluokat ovat nyt melko suuret verrattuna viime vuosiin. Ensimmäisille luokille on tulossa 55 oppilasta.

Kasvaneeseen oppilasmäärään vastataan Joensuun koulussa siten, että tuntiopettajan ja laaja-alaisen erityisopettajan tukea suunnataan suurempiin luokkiin.

Joensuun koulu sai resurssiopettajan palkkaukseen aiemmin opetushallituksen myöntämää tasa-arvotukea. Loukola toteaa, että hankerahan saaminen oli tässä tilanteessa ensiarvoisen tärkeää.

– On toki hyvä asia, että oppilaita riittää, kun Somerolla on kouluverkon tarkastelu menossa ja oppilasmäärän ennustetaan alenevan, hän huomauttaa.

Edellisessä oppilasennusteessa Joensuun koulun oppilasmäärän arvioitiin laskevan tänä syksynä 292 koululaiseen.

Someron neljässä alakoulussa aloittaa torstaina alkavan uuden lukuvuoden hieman yli 530 oppilasta. Tämän hetken tietojen mukaan Joensuun, Kirkonmäen, Oinasjärven ja Pitkäjärven kouluissa on tulevana lukuvuonna yhteensä 535 oppilasta. Luku on hieman suurempi kuin vuoden takainen luku, joka oli 531.

Joensuun koulun lisäksi kasvua on tulossa Pitkäjärven kyläkouluun, jossa ensimmäiselle luokalle tulee 11 oppilasta. Kyläkoululle poikkeuksellisen suuri ikäluokka nostaa koulun oppilasmäärän 52:een.

Somerniemellä sijaitsevan Oinasjärven kyläkoulun oppilasmäärä sen sijaan laskee 39:ään, sillä ekaluokkalaisia on vain neljä. Laskua on viime syksystä kuusi. Viimeisessä ennusteessa oppilasmääräksi arvioitiin kaksi vähemmän.

Keskustassa sijaitseva Kirkonmäen koulu sai viime syksynä runsaasti uusia oppilaita, kun Tammelan Letkun kyläkoulun loppuminen toi kouluun uusia lapsia. Tilanne on nyt tasaantunut ja kouluun on tulossa 133 oppilasta, mikä on hieman vähemmän kuin vuosi sitten. Ensimmäiselle luokalle tulee enimmäismäärä eli 24 oppilasta.

Somerolla pohditaan tällä hetkellä, miten monta alakoulua kuntaan jätetään. Kaupunginvaltuuston on määrä päättää asiasta, kun koronaepidemian viivästyttämä oppimisympäristöselvitys valmistuu.

Kaupungin tilaamassa ulkopuolisen konsultin selvityksessä ehdotettiin, että Kirkonmäen koulu suljettaisiin vuonna 2025 ja Oinasjärven ja Pitkäjärven koulut joko vuosina 2025 tai 2030.

Someron kaupunginvaltuuston puheenjohtajana Jani Kurvinen (kesk.) sanoo, että yksittäisten koulujen lopullisille lakkautuspäätöksille ei tässä vaiheessa ole tarvetta.

– Niin kauan kuin meillä riittää oppilaita, on tilanne hyvä, Kurvinen huomauttaa.

Kurvinen haluaa itse kuitenkin kaupunginvaltuustolta selkeät oppilasrajat siihen, missä vaiheessa kouluja suljetaan.

– Näin teimme aiempien lakkautettujen koulujen kohdalla ja se toimi hyvin.

Yläkouluun eli Kiiruun kouluun on tulossa ensi lukukaudeksi 291 oppilasta. Se on kymmenen vähemmän kuin vuosi sitten. Someron lukion oppilasmäärä pysyy suunnilleen ennallaan. Oppilaita tulee 158, joista lukion aloittavia on 47.

Missä Salon markkinointi?

Salossa olisi aihetta pohtia, miksei meillä näy oppilasmäärien nousua lapsiperheiden lähtiessä tolkuttoman ruuhkaisesta ja koronan kourissa kärvistelevältä pääkaupunkiseudulta.

Olemmeko edes markkinoineet kaupunkia pk-seudulle kuten Somero? Jo Someron nettisivut kutsuvat vieraanvaraisesti; ”Tervetuloa Maalle – meidän landelle”.

Hätiköinti pois

Toivottavasti päättäjät ymmärtävät lopultakin, että vuosien päähän menevät ennusteet eivät ole riittävä peruste laittaa kouluja kiinni. Niin kauan kuin kaikissa kouluissa riittää oppilaita, eri puolilla laajaa kuntaa olevat koulut ovat vain vahvuus. Eri asia, jos jossain olisi oppilaat loppumassa tai esimerkiksi sisäilmaongelmia.

Nyt on uutisoitu, että maaseutu kiinnostaa yhä useampia muuttajia. Kannattaa tehdä kaikki, että muuttoliikettä saadaan vahvistettua ja lopetettava epävarmuutta tuova keskustelu koulujen ympärillä.

Kouluille rauha

Täysin samaa mieltä. Yksikään koulu ei ole edes ennusteiden perusteella menemässä lähivuosina liian pieneksi, ja sitten vielä nämä synkimmät ennusteet ovat menneet onneksi metsään.

Nyt työrauha kouluille ja ovet avoimeksi uusille tulijoille. Esimerkiksi Facebookissa kysellään nyt paljon taloja Somerolta, joten kiinnostusta on.

Totuus julki

Turhaa vouhotusti oli se, mitä Oinasjärven koulun osalta pidettiin, että Somerniemi vetäisi lapsiperheitä pääkaupunkiseudulta. Kehitys, joka nyt näkyy, on täysin muuta.

Muuttavat lapsiperheet muuttavat keskustaan ja Pitkäjärven suuntaan eikä suinkaan Oinasjätvelle. Oinasjärven oppilasmäärä laskee tänä syksynä.

Oikeaa tietoa

Anteeksi vain, mutta Somerniemelle on tullut muuttajia viime vuosina paljon. Koulussa olisi nytkin paljon vähemmän oppilaita, ellei meitä muuttajia olisi.

Näitä heilahteluja tulee vuosien välillä väkisin. Ensi vuonna on taas ennusteidenkin mukaan yli 40 oppilasta, ja yleensä on ennusteet ylitetty. Nytkin tuli kouluun uusia oppilaita muualta. Tosiasia on, että on lähinnä pääkaupunkiseutua.

Molemmat kyläkoulut ansaitsevat Somerolla tällä hetkellä hyvin olemassaolonsa.

Kuka saivertelee

Lehti kyllä kertoi, että tänä syksynä ei tullut yhtään uutta oppilasta Oinasjärven koululle.

Kas kummaa, asuvien mukaan taisi tulla oikein väen paljous.

Tarkkuutta

Jutussa kyllä oli, että kaksi oppilasta on tullut yli ennusteen. Tämä tarkoittaa silloin uusia oppilaita. Vuosittain tehtävissä ennusteissa ovat ne oppilaat, jotka asuvat ennustetta tehtäessä kunnassa. Oppilasmäärä voi muuttojen myötä myös laskea alle ennusteen.

Äkkinäistä ryntäystä tuskin voi olla maaseudulle, jos ei ole isoa määrää tyhjiä taloja tai tontteja tarjolla. Tasaisesti on tullut uutta väkeä monta vuotta. Ilman heitä olisi koulu vaikeuksissa. Pääosa muuttaneista käy työssä pääkaupunkiseudulla.