Omenasadosta tulossa tavanomainen – kotipuutarhoissa riesana kuuma kesä ja pihlajanmarjakoi

0
Omenaviljelijä Paula Achrén kertoo, että omenasadosta odotetaan tänä normaalia. Valtakunnallisesti omenasadon arvioidaan nousevan 8 miljoonan kiloon.

Omenasadosta odotetaan tänä vuonna varsin tavanomaista. Viesti on samanlainen niin valtakunnallisesti kuin Salon seudullakin.

– Kesä ei ole ollut poikkeuksellisen hyvä, mutta päälisin puolin näyttää siltä, että omenasadosta olisi tulossa normaali, kertoo toiminnanjohtaja Miika Ilomäki Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta.

Omenasadon odotetaan nousevan tänä vuonna jopa kahdeksaan miljoonaan kiloon.

Vaikka sato onkin hyvä, oli kesä kokonaisuudessaan ollut liian kuuma ja kuiva. Se on tarkoittanut runsasta ja säännöllistä kastelua.

– Kuumuus tarkoittaa omenien kannalta sitä, että omena kypsyy epätasaisesti ja saattaa paahtua puuhuun. Omenan pinta ikään kuin palaa. Talviomenasta on vielä vaikea sanoa. Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että päästäisiin normaalisatoon tai hieman sen yli, kertoo halikkolainen omenaviljelijä Paula Achrén .

Kotipuutarhureita kiusannut pihlajanmarjakoi ei ole päässyt pilaamaan ammattikasvattajien satoa. Pihlajanmarjakoin varsinainen isäntäkasvi on pihlaja. Huonona pihlajanmarjavuotena pihlajanmarjaoit munivat omenanraakileisiin.

– Meillä pihlajanmarjakoin torjunta onnistui hyvin, Achrén sanoo.

Samaa kertoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton Ilomäki.

– Torjunta onnistuu aika pienin panoksin, ja luvassa on laadukasta ja hyvää tuotantoa.

Viljelijöiden pahin uhka ei tule kasvimaailmasta.

– Eniten huolta aiheuttavat raekuurot, sillä ne vaurioittavat omenan pintaa. Niiltä on tänä kesänä vältytty, Ilomäki kertoo.

Ensimmäiset syksylajikkeet, kuten Valkea kuulakset ovat juuri lähdössä kauppoihin.

– Valkea kuulas on perinteinen lajike, jonka moni tuntee kotipuutarhasta. Se on tykätty, mutta sen kausi on lyhyt.

Halikossa ollaan aloittamassa myös toisen syysomenan, Samon, poimintaa.

– Samo menee meillä kaikki mehuksi. Se on vähän sääli, sillä Samo on erinomainen hillo- ja piirakkaomena ja täydellinen uuniomenana, Achrén kertoo.

Achrénin mukaan syöntiomenaksi suomalaisille maistuu pääsääntöisesti punainen ja makea lajike. Vihreitä ja happamia omenia, kuten Valkea kuulasta, ostavat lähinnä iäkkäämmät asiakkaat. Uusiin lajikkeisiin tutustumista haittavat osin myös kotimaisen omenan myyntikäytännöt.

– Kaupat myyvät kotimaista omenaa usein vain kotimaisena omenana, ilman tietoa lajista. Syyskuun Osta tilalta -päivänä meillä on joskus ollut maistettavana toistakymmentä eri lajiketta. Usein ihmiset hämmästyvätkin, miten monen eri makuisia kotimaisia omenia on, Achrén sanoo.

Samaa harmittelee Teijolla asuva Terhi Ekström.

– Olisi hienoa, jos kaupassakin tietäisi ostaessa, mikä lajike on kysessä ja onko kyseessä hapan vai makea omena. Käyttötieto helpottaisi kotimaisen omenan ostamista. Kaupassa ei myyjäkään osaa välttämättä kertoa, millaista omenaa on myynnissä. Se on harmi, Ekström sanoo.

Ekströmiä harmittaa, että ruokakaupoista ylipäätään saa harvoin ostettua kotimaista omenaa.

– Ulkomaisia löytyy monta lajia, mutta kotimaista harvoin. Mielelläni kotimaista ostaisin kaupasta, jos sitä olisi tarjolla. Torilta toki löytyy sitten kotimaista hyvin.

Kotipihan omenatarhureilla omenaa on tänä vuonna tullut paljon, mutta pihlajanmarjakoi ja kuumuus ovat pudottaneet ison osan omenista, ja omenat ovat jääneet pieniksi.

– Naapuri on vienyt valtavasti omenia peuroille, kottikärrykaupalla, Ekström kertoo.

Omaan puuhun ei omenia ole juuri tänä vuonna siunaantunut. Onneksi Teijolla toimii vaihdantatalous ja naapuristossa on paljon omenapuita.

– Naapuri hakee minulta punaviinimarjoja, ja minä saan omenoita tilalle.

Happamista omenista pitävä Ekström tekee omenista vuosittain hilloa.

– Tykkään kokeilla vähän eri juttuja vuosittain. Tänä vuonna laitoin kardemummaa joukkoon, siitä tuli todella hyvän makuista. Viime vuonna kokeilin ompputoffee -nimistä reseptiä. Siinä hillosokerin sijaan laitetaan sekaan fariinisokeria. Siitä tuli todella tumma, hyvännäköistä hilloa.

Koronalla ei juuri vaikutusta omenanviljelijöille

Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäen mukaan koronalla ei ole ollut juuri vaikutusta omenanviljelijöille.

– Tämä on ala, jossa esimerkiksi poiminta hoituu lähinnä paikallisin voimin ja työ on muutenkin hyvin viljelijävetoista.

Myös Achrenin puutarhalla vaikutus on ollut hyvin pieni.

– Meillä se tarkoittaa lähinnä sitä, että myyntikanavat elävät. Syksyn markkinoita on peruttu, ja sitä myöten torikauppiaille menevät omenat jäävät luonnollisesti myymättä. Siiderin osalta myynti lakkasi kun ravintolat menivät kiinni, mutta tilanne palautui nopeasti kesäkuussa, Paula Achrén kertoo.

Achrénin puutarhassa on myös kokeiltu omenoiden pakkaamista 2,5 kilon rasioihin, sillä osa on kokenut pakatut tuotteet korona-aikana mielekkämmiksi. Vaikutuksesta menekkiin on kuitenkin vielä hankala vetää johtopäätöksiä.

Näkyvin vaikutus on mehuasemalla.

– Mehuasemalla meillä on käytössä ohjeistus siitä, että mehun puristumista odotettaisiin mehustamon ulkopuolella. Normaalitilanteesa mehustamisen yhteydessä on voitu jutustella asiakkaan kanssa. Päädyimme toimimaan näin, jotta voimme suojella sekä työntekijöidemme että asiakkaidemme terveyttä.