– Olkoon se sitten Jauhanen, lausui aikoinaan pappi poiketessaan kiikalalaisen yrittäjä Timo Jauhasen esi-isän luokse ja todettuaan, ettei myllärillä ollut sukunimeä.

Rekijoen Mylly on säilynyt Jauhasen suvun omistuksessa, vaikka viljaa ei ole jauhettu sitten vuoden 1994. Tuolloin Timo Jauhasen isänisä Yrjö Jauhanen lopetteli työtään myllärinä.

– Toimin joskus hänen säkkipoikanaan, mutta itse en myllyttänyt. Isoisä ei tarvinnut mittareita, vaan tunsi kädellään, miten hienoa jauhoa oli tulossa. Oikeastaan hän jo kuuli, millaista myllystä milloinkin tuli, Jauhanen muistelee.

– Vanhaa myllyä pidetään tapahtumien yhteydessä auki, jotta kiinnostuneet pääsevät tutustumaan siihen, Timo Jauhanen kertoo. Kuva: SSS/Jan Sundman

Jauhasen suvun ensimmäinen mylläri aloitti 1870-luvulla.

– Tämä mylly on rakennettu 1900-luvun alussa. Silloin myllyt sijaitsivat kylän yhteisillä mailla. Toiminnan loputtua isäni Aimo Jauhanen lunasti myllykiinteistön.

Tilitoimistoyrittäjä Timo Jauhanen vuokraa myllykiinteistöä erilaisiin tilaisuuksiin. Kuva: SSS/Jan Sundman

Timo Jauhasen vanhemmat halusivat pitää vanhat rakennukset kunnossa. He vahvistivat rakennuksen pohjaa ja sen muita rakenteita. Samalla Jauhaset uudistivat koskiterassin, joka sijaitsee myllyn yhteydessä toimineen sahan paikalla.

– Ilman niitä korjaustoimia mylly ei olisi enää pystyssä.

Nykyään Rekijoen Myllyn ja parin kesämökin vuokraaminen ovat Salossa tilitoimistoa pitävän Timo Jauhasen sivuelinkeino. Kosken partaalla sijaitsee Myllytupa ja puolen kilometrin päässä talviasuttava Iitan tupa. Tulevaisuuden suunnitelmissa on tarjota pidempiaikaista vuokrausta myös uudessa kohteessa Somerniemen Pitkustalta.

Tilaisuudet kuten yhteislauluillat pidetään myllyn yhteydessä sijainneen sahan paikalle uudistetulla koskiterassilla. Kuva: SSS/Jan Sundman

Erilaisiin retkeily- ja matkailulistoihin sisältyvä myllyalue on käytössä kesäisin. Kosken partaan kauniissa perinnemaisemassa järjestetään sekä kokouksia että monenlaisia juhlia rippijuhlista syntymäpäiviin. Kesäkaudella kiikalalainen muusikko Antti Vainio on vetänyt myllyllä yhteislaulutilaisuuksia joka toinen sunnuntai. Tänä kesänä Kiikalan Nuorisoseura päätti jättää ne koronatilanteen takia väliin. Tänä vuonna muitakaan tapahtumia ei juurikaan ole järjestetty.

Kosken partaalla sijaitseva Myllytupa on yksi Timo Jauhasen vuokramökeistä. Kuva: SSS/Jan Sundman

– Mökkivuokraus lähti vetämään, kun koronarajoituksia purettiin alkukesästä ja suomalaiset keskittyivät lähimatkailuun. Ulkomaalaisia ei ole tänä vuonna käynyt. Valtaosa mökkiläisistä tulee pääkaupunkiseudulta, Jauhanen kertoo.

Joen rannassa on myllyn vanha paja, johon on rakennettu sauna. Sen vieressä lämpiää kylpytynnyri, ja uskaliaimmat voivat käydä joessa uimassa.

– Kiikalan Kirkkojärvi kuivattiin kahdessa osassa. 50-luvulla myllyä pystyi käyttämään vesivoimalla, mutta enää vettä ei varastoidu koko päivän tarpeisiin, vaan sitä tulee sitä mukaa, miten sataa. Kaikilla keleillä jokeen ei ole menemistä, ettei se vie mukanaan, Jauhanen varottaa.

Terassin yhteyteen on varusteltu keittiö palvelemaan juhlia ja kokouksia.

– Keittiön paikalla oli ennen myllyn tupa, jossa kylän tieto kulki parhaiten. Kaikki oleelliset asiat jaettiin kyläläisten kesken samalla, kun tuotiin viljaa myllylle, Jauhanen kertoo.

– Lauluillat keräävät usein viitisenkymmentä ihmistä, Timo Jauhanen toteaa. Kuva: SSS/Jan Sundman

Mylly sijaitsee Kiikalan Kultalähteestä alkuunsa saavan Hitolanjoen varrella. Jauhanen arvioi, että Rekijoella kuohuvan Myllykosken partaalla on sijainnut vesimyllyjä jo 1600-luvulta alkaen.

Rekijoen myllyä käytettiin alkuun vain vesivoimalla kunnes kylän ensimmäinen sähkölaitos rakennettiin myllylle.

– 1930-luvulla kylän sähkö tuotettiin täällä. Jos jollain oli juhlat, niin ilmoitettiin myllylle, että sähköt päälle, jotta sai talon muutamiin hehkulamppuihin valon, Jauhanen naurahtaa.

Toiminimi Rekijoen mylly, Isohiidentie 1190, Rekijoki, Salo.

Rekijoen Myllyn vieressä pauhaavasta Myllykoskesta nousee myös lohi. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus teki kalaportaat pari vuotta sitten. Kuva: SSS/Jan Sundman