Tero Nissinen: Talouden tasapainottaminen on aloitettava ripeästi Salossa

9
Tero Nissinen ei aio sorkkia Salon ensi vuoden talousarvion valmistelua, vaan antaa vt. kaupunginjohtajalle Anna-Kristiina Korhoselle ja muulle virkamiesjohdolle työrauhan. Arkistokuva on kaupunginjohtajakandidaattien haastattelutilaisuudesta 10. elokuuta.

Salon kaupunginjohtajaksi valittu Kemin kaupunginjohtaja Tero Nissinen sanoo valmistautuvansa uudessa virassaan kovaan urakkaan.

Salon taloustilanne on ankea. Tulot eivät riitä menoihin, tilinpäätökset näyttävät miinusta, ja vanhoja alijäämiäkin pitäisi kattaa. Kriisikuntakriteerit uhkaavat.

Hyvää tilanteessa on, että asetelma on Nissiselle tuttu. Hänen mukaansa Kemin alijäämät ovat suhteessa vähintään yhtä suuret kuin Salossa, minkä lisäksi kaupungin taloutta vaivaa vuosikymmenten aikana muhinut kestävyysvaje.

– Kemin kaupunginhallitus hyväksyi keväällä 94-kohtaisen sopeutusohjelman, joka sisältää lyhyen ja pidemmän tähtäimen suunnitelmia. Kouluverkkoselvitys on tulossa syksyllä päättäjien pöydälle. Muutaman miljoonan säästöpäätökset on jo saatu aikaan, ja kouluverkosta tulee kova testi päättäjille, Nissinen kertoo.

Salossa talouden tasapainottamisesta tulee ensi valtuustokauden hallitseva teema, Tero Nissinen ennustaa. Hänen mielestään työhön on tartuttava heti ensi kevään kuntavaalien jälkeen. Virkamiesjohdon ja poliittisten päättäjien on sitouduttava yhteisiin tavoitteisiin.

– On hyvä muistaa, että kaupunginjohtaja tai virkamiesjohto ei päätä mitään. Myös poliittisten päättäjien on sitouduttava ja nöyrryttävä tilannekuvan edessä.

Nissisen mukaan talouden tasapainottaminen vie vuosia, mutta työ on aloitettava ripeästi.

– Pirullinen puoli kuntataloudessa on, että haasteet harvoin katoavat itsekseen. Pikemminkin ne kumuloituvat, ja korona tuuppaa palloon lisää vauhtia. Alijäämät kasvavat, jos ei lähdetä nopeasti liikkeelle.

Kuntatalous on Nissisen mukaan valitettavasti aika pitkälle matematiikkaa. Kaupunginjohtajan on tehtävä kovia perusteltuja esityksiä ja valmistauduttava tiukkoihin keskusteluihin.

– En odota Salossa triumfia tai ruusuilla kävelyä. Ongelmat on vain niin isoja, ettei fiilaamalla ja höyläämällä selvitä. Valitettavasti kaikki esitykset on otettava pöydälle, ja päättäjien pitää niistä valita. Tasapainoon pääsy voi kirpaista, mutta ehkä sekin on parempi kuin jatkuva säästäminen.

Nissinen aikoo aloittaa työt Salossa vuodenvaihteen tienoilla. Hän vierailee perehtymismielessä Salossa jo loppusyksyn aikana, mutta ei aio puuttua kaupungin ensi vuoden talousarvion valmisteluun. Budjettia rakentaa vt. kaupunginjohtaja ja talousjohtaja Anna-Kristiina Korhonen.

– Käyn mielelläni keskusteluja Korhosen kanssa, mutta haluan antaa asioissa sisällä oleville virkamiehille työrauhan enkä tule sorkkimaan sivusta tai mestaroimaan. Minulle on tärkeää tietää, mistä budjetti muodostuu, Nissinen sanoo.

Uusi kaupunginjohtaja aikoo käyttää ensimmäiset kuukautensa Salossa ahkeraan jalkatyöhön ja kaupunkiin tutustumiseen.

– Ensi kesänä aloittavan uuden valtuuston kanssa on käynnistettävä strategiatyö nopeasti. Koronan jälkeen taloustilannekin ehkä avautuu nykyistä paremmin, hän suunnittelee.

Kemissä Tero Nissinen työskentelee nyt yhdeksättä vuotta. Salon valtuustossa moni toivoi maanantaina, että uusi kaupunginjohtaja sitoutuisi kaupunkiin ainakin kahdeksi valtuustokaudeksi.

– Ikuisuuksia ei kukaan voi mennä vannomaan, mutta lähtökohtaisesti haen Kemin pestin päälle kunniakasta kautta. Maileja on mittarissa jo sen verran, etten ole hakemassa mitään ponnahduslautaa Salosta. Siinä suhteessa päättäjien toive kuulostaa aika realistiselta, viisikymppinen mies sanoo.

Nissinen korostaa, ettei ole tyyppinä mikään saneeraaja, joka tekee leikkauslistat ja häipyy.

– Minulle on ollut tärkeää, että heittäydyn työhön omilla kasvoillani ja kohtaan asiat iloineen ja suruineen. Tekemisen moraali on ollut aina tärkeä.

Miten uusi kaupunginjohtaja aikoo järjestää elämänsä? Tero Nissinen sanoo, että perhepoliittisista syistä pesueen tukikohta pysyy Oulussa. Vaimolla on rehtorin virka Kemissä, ja kolmella 10–14-vuotiaalla lapsella on kiinnekohta Oulussa.

– Minä muutan luonnollisesti heti Saloon, ja huolehdin siitä, että uusi kaupunginjohtaja tulee maksamaan veronsa Saloon. Aion viettää Salossa mahdollisuuksien mukaan myös viikonloppuja ja olla osana yhteisöä.

Kemillä ja Salolla on paljon yhteistä, mutta myös eroja.

– Pohjoisessa kaksi isoa tehdasta ovat dominoineet elämää sata vuotta. Salossa ja Varsinais-Suomessa yrittäjyys on vahvaa. Salon 5 000 yritystä on valtava voimavara, ja esimerkiksi uusista työpaikoista suuri osa syntyy olemassa oleviin yrityksiin, Nissinen sanoo.

Salo kuuluu Helsingin, Turun ja Tampereen muodostamaan kasvukolmioon, johon asukkaat ja yritykset keskittyvät Suomessa.

– Salo tulee olemaan menestyjien joukossa kuntakentässä, kunhan huolehdimme omista asioistamme ja taloudestamme. Omat haasteet kannattaa aina itse ratkoa.

Nissisen mukaan Salossa on tehty rohkeita päätöksiä kuntaliitoksesta IoT Parkin perustamiseen.

– Toisaalta tuntuma näin kevyellä raapaisulla on, että tietty rohkeus taloudenpidon kannalta hakee vielä vauhtia.

 

Terveiset Kemistä: ”Kyllä te saatte hyvän kaupunginjohtajan”

Kemin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jouko Pasoja (vas.) onnittelee salolaisia hyvästä valinnasta.

– Kyllä te saatte hyvän kaupunginjohtajan. Hän hoitaa asiansa, mutta ei ole minkään poliittisen puolueen vietävissä eikä juoksupoikana, Pasoja kehuu Tero Nissistä.

Pasoja on ollut valtuustossa ja kaupunginhallituksessa Nissisen virkavuodet, ja kolmen viime vuoden ajan hän on toiminut kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

– Tero on avoin, johdonmukainen ja hänen ovensa ovat aina auki. Sääli Kemille, että hän lähtee.

Kemin valtuuston puheenjohtaja Teija Jestilä (sd.) yhtyy kehuihin. Hän sanoo, että Nissinen on pysynyt kaupunginjohtajan roolissaan ja antanut luottamushenkilöiden tehdä päätökset.

– On tehty hankalia esityksiä, ja me olemme tehneet niistä hankalia päätöksiäkin, Jestilä sanoo.

– Hän on helposti lähestyttävä, työteliäs ja toimeen tarttuva. Hän on hakenut meille uusia mahdollisuuksia alueelliseen yhteistyöhön, ja hän on uskaltanut hakea isojakin hankkeita, Jestilä kertoo.

marco

Nissisen mukaa Kemissä on samoja ongelmia kuin Salossa eli eikö saanut 8 vuodessa aikaan parannusta. Toivottavasti onnistuu paremmin Salossa.
Ilmoitti kyllä jo näin etukäteisvarauksena, että eihän hän mitään päätöksiä tee.

Make

Ei teekään, eikö se nyt ole selvää. Innaakin syytettiin saamattomuudesta, mutta kaupunginjohtaja vain tekee esityksiä, ja valtuusto sitten torppaa ne.

Kuntalainen K

”Kuntatalous on Nissisen mukaan valitettavasti aika pitkälle matematiikkaa.” Kyllä, mutta yhdessä suunnitelmallisuuden sekä selkeän argumentoinnin ja visuaalisen viestinnän kanssa siitä saadaan uskottavampi. Pelkät pitkät sanalliset lauseet jättävät liikaa tilaa tulkinnoille. Toivotaan, että Salo on seuraavan uuden nousun kynnyksellä.

Tarkkailija A

Matematiikkaan liittyy myös tietty avoimuus ja kaikkien vaihtoehtojen esittäminen valittaviksi. Salon ongelma on ollut tämä vaihtoehdottomuus, eli kuvitelma siitä, että jos maaseudun lähikoulut ja päiväkodit saadaan lakkautettua, niin onni aukeaa. Mutta laskutaitoiset ovat todenneet, että eihän se näin mene. Muutaman sadan tuhannen euron säästö kouluissa ei täytä miljoonien eurojen vajetta, ja pahimmillaan säästöt perustoiminnoissa karkottavat veronmaksajat toisiin kuntiin. Eli mitä jos aivan avoimesti avattaisiin ne ei-lakisääteiset toiminnot asukkaiden arvioitavaksi, mistä voitaisiin säästää? Vai puhutaanko nyt lakisääteisten toimintojen alasajosta?

Urpo

Nyt on todella kiinnostava nähdä, millaisia esityksiä on tulossa. Tyydytäänkö näennäissäästöjä tarjoaviin kouluverkkoleikkauksiin vai saadaanko kaupungin kassaan saakka vaikuttavia ratkaisuja aikaiseksi. Budjettia katsomalla huomataan, että yli puolet kaupungin menoista kuuluu sosiaali- ja terveydenhuollon toimialaan. Osuuteen nähden aiheesta käytävä julkinen keskustelu on hämmästyttävän vähäistä. Lieneekö piiloutunut sote-uudistuksen taakse. Vastapainoksi opetuksen osuus on vajaa viidennes ja koulujen yhdistämisten laskennalliset säästöt tuntuvat monien mielestä olevan kaupungin talouden kannalta ratkaisevia. Opetuksessa kyse on suurelta osin Salon sisäisestä aluepolitiikasta, kun taas sosiaalipuolen asiat eivät ole niin voimakkaasti paikkaan sidottuja. Siinä mielessä keskustelu opetustoimen vaikutuksesta kaupungin veto- ja pitovoimaan on talouden kannalta täysin aiheellista, vaikka säästölaskelmien… Lue lisää »

Tuomas

Minun ymmärtääkseni Soten toimialaan liittyy paljon lakisääteisiä asioita mistä ei hirveästi voi leikata.

Laatikon ulkopuolelta

Ihmetyttää nämä sote-menot ylipäätään koko Suomessa. Jos vaan aloittaisi harventamisen niistä sotemenoista. Reilut 30 prosenttia voi vähentää helposti.

Tuumasta toimeen

Tähän asti tehtyjen kosmeettisten säästöjen sijaan olisi jo aika myydä pelkkiä kuluja tuottavat yksiköt, kuten henkilöstön virkistyssauna ja uimaranta Lammijärvellä. Tänä päivänä kaikkien kaupunkien työntekijät käyvät muiden veronmaksajien kanssa yleisillä uimarannoilla, joita Salossakin olisi useita mm. Kokkila ja Nummijärvi. Ei kuulu 2020-luvulla kaupungin tehtäviin tarjota henkilökunnalleen privaattirantaa kesälomanviettoon.

Maija

Halikon kunnalla oli Lehtiniemi-jos muistan nimen oikein-jota käytettiin kunnan leirien pitopaikkana. Kuntaliitoksen jälkeen se oli kaupungin henkilöstön vuokrattavissa vapaa-ajan käyttöön.
Mikä mahtaa olla sen tilanne? Siitä voisivat koiraihmiset ostaa oivan harjoitus ja leiripaikan. Voisivat varata sen nimen omaan ”tavallisille” koirille, kun Vuohensaaressa koirien uimaranta on vissiin pyhitetty harrastus ja työkoirille