Tulevaisuuden yhteiskunta vaatii perustavanlaatuisia muutoksia – mutta Salolla on kolme valttikorttia, tutkija uskoo

0
Kestävän kehityksen ammattilainen Satu Lähteenoja uskoo, että Salolla riittää paukkuja tulevaisuuteen. Yksi menestyksen avaimista on tunnin juna.

Akkuteollisuus, aurinkopaneelit ja tunnin juna – siinä kolme tulevaisuuden valttikorttia Salolle. Näin uskoo muurlalaislähtöinen kestävän kehityksen asiantuntija ja tutkija Satu Lähteenoja.

Jos valtionhallinnossa kaivataan kestävän kehityksen teemoihin paneutuvaa tulevaisuusosaamista, puhelin soi usein ajatushautomo Demos Helsingin toimistolla. Demos Helsingissä vanhempana asiantuntijana työskentelevä Lähteenoja on kestävän kehityksen ja hiilineutraalin yhteiskunnan asiantuntija ja puolestapuhuja.

Lähteenoja uskoo, että seuraavan kymmenen vuoden aikana on ratkaisevan tärkeää keskittyä hiilineutraalin yhteiskunnan rakentamiseen. Hiilineutraalilla yhteiskunnalla tarkoitetaan sellaista järjestelmää, jossa toiminta ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta. Hiilidioksidi on ihmiskunnan tuottamista kasvihuonekaasuista ylivoimaisesti merkittävin ja sen vähentäminen on ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kannalta tärkeä.

– Hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtyminen tulee vaatimaan järjestelmätason muutoksia: niin liikenteen, energian ja ruuan suhteen. Uskon, että sekä liikenteessä ja energiassa Salolla on paljon vahvuuksia, jota kautta syntyy myös uusia työpaikkoja, Lähteenoja sanoo.

Yksi sellainen on tunnin juna, jonka toivotaan valmistuvan 2020-luvun loppuun mennessä

– Tunnin juna tarkoittaa, että Salosta tulee entistä vahvemmin Helsingin työssäkäyntialuetta. Uskon, että Salo voisi profiloitua hyväksi kaupungiksi tehdä etätöitä. Salossa toimii moni asia.

Työ- ja elinkeinoministeriön Työolobarometri 2019 – ennakkotiedot -selvityksen mukaan etätyö on yleistynyt vuosi vuodelta. Vuoden 2019 työolobarometrin mukaan etätyötä teki säännöllisesti vajaa neljännes ja satunnaisesti 14 prosenttia palkansaajista. Ylemmistä toimihenkilöistä lähes 31 prosenttia oli tehnyt etätyötä viikoittain tai useammin viimeisen vuoden aikana.

Etätyön haasteena voi olla yksinäisyys. Sosiaalista työyhteisöä kaipaaville hyvä ratkaisu voi olla yhteisöllinen työtila, josta voi vuokrata itselleen työpisteen.

– Tämän tyyppiselle palvelutarjonnalle voisi olla Salossa tulevaisuudessa enemmänkin kysyntää, Lähteenoja sanoo.

Pääkaupunkiseudun yhteyksien parantumisen lisäksi Lähteenoja uskoo, että tunnin juna vapauttaa uudelleen mahdollisuuden paikallisjunaan Turkuun suuntautuvalle liikenteelle.

– Siihen olisi hyvä valmistautua kaavoituksessa ja rakentamisessa.

Kaksi muuta vahvaa tulevaisuuden valttikorttia löytyvät energian parista. Lähteenoja uskoo akkuteollisuuden ja auringoenergian voittokulkuun: niissä on tulevaisuus.

– Ainakin minun mielikuvissani Salossa on jonkin verran edelläkävijyyttä tällä saralla. Salon yksi iso vahvuus on automaatio-osaaminen ja tietynlainen ketteryys, täällä saadaan nopeastkin laadukasta tuotantoa pystyyn, Lähteenoja sanoo.

Hiilineutraalista yhteiskunnasta ei voi Lähteenojan mielestä puhua ilman ruokakulttuurin muutosta.

– Murros tulee näkymään lautasillamme. Meillä on vielä ruokajärjestelmän tasolla tabuja, kuten lihansyönnin vähentämisen tarpeellisuus. Se saa monet takajaloilleen, Lähteenoja sanoo.

Keskustelu lähtee usein väärille urille. Lähteenojan mukaan kyse ei ole siitä, etteikö maanviljelyä tai maanviljeilijöitä tarvittaisi tulevaisuudessa.

– Päinvastoin, tarvitsemme heitä entistä enemmän. Esimerkiksi kauran ja palkokasvien kysynnän kasvu ovat hyviä esimerkkejä tästä. Salon seudulla on Suomen parhaita olosuhteita niiden tuotannolle, Lähteenoja sanoo.

Lähteenoja uskoo, että muutos lähtee liikkeelle lounasravintoloista.

– Näin tehtiin myös Pohjois-Karjala projektin aikana, kun pyrittiin vähentämään sydän- ja verisuontitautikuolleisuutta. Salaatit tuotiin linjastoille, vaikka niillä ei alkuun ollutkaan menekkiä.

Tulevaisuuden näkymiä Salolle on juttusarja, jossa haastatellaan tutkijoita ajankohtaisista teemoista ja Salon mahdollisuuksista tarttua muutostrendeihin.

Työnä kestävä kehitys

  • Satu Lähteenoja, 38
  • Kestävän kehityksen asiantuntija
  • Syntynyt Muurlassa, asuu nykyisin Helsingissä
  • Toimii ajatushautomo Demos Helsingissä vanhempana asiantuntijana
  • Koulutukseltaan suunnittelumaantieteilijä
  • Tekee väitöskirjaa Aalto-yliopiston muotoilun laitoksella kestävän kehityksen kiihdyttämisestä