Vaskiolla jo parin vuosikymmenen ajan liikkuneista valkoisista hirvistä tehdään edelleen säännöllisesti havaintoja.
Salon Seudun Sanomien lukijan lähettämässä kuvassa valkoinen hirvilehmä poseeraa kameralle kahden vasan kanssa.
Vaskion valkoisten hirvien kantaemä lopetettiin viisi vuotta sitten. Se oli erittäin hedelmällinen, sillä se sai jokaisena vuonna aikavälillä 1999–2012 kaksi vasaa.
Sittemmin tahti hyytyi, ja emä lopetettiin vanhuudenvaivojen vuoksi.
– Se oli silloin eläinsuojeluteko, Vaskion Metsästysseuran puheenjohtaja Väinö Koli kuvailee.
– Sen lonkat olivat jo niin huonossa kunnossa ja selkä notkolla, ettei se päässyt ojien yli. Emän liha oli syömäkelvotonta, joten se haudattiin, hän lisää.
Vuonna 2015 metsästysseura raportoi, että sen alueella liikkuu kolme valkoista hirvilehmää. Väinö Koli kertoo, ettei kanta ole ainakaan harventunut.
– Viime syksynä alueelle jäi kaksi valkoista hirvilehmää, hän toteaa.
Vaskion valkoisista hirvistä ainakin yksi on jo edesmenneen kantaemän jälkeläinen. Kolin mukaan valkoisten hirvien vasoista noin puolet ovat väriltään jotain mustan ja valkoisen väliltä. Loput ovat kauttaaltaan tai lähes kauttaaltaan valkeita.
– Nämä hirvet pitävät tukikohtanaan Vaskiota, mutta ne voivat liikuskella myös esimerkiksi Marttilassa ja Paimiossa, Koli tietää.
Kun valkoisista hirvistä tehdään Vaskiolla havaintoja, ovat ne käytännössä aina lehmiä.
– Urokset liikkuvat yleensäkin enemmän, Koli sanoo.
”Nämä hirvet pitävät tukikohtanaan Vaskiota, mutta ne voivat liikuskella myös esimerkiksi Marttilassa ja Paimiossa.”
Metsästysseura linjasi kantaemän elinaikana, ettei sitä kaadeta. Sen jälkeläisiä ei kuitenkaan säästetty erityisellä tarkkuudella.
Väinö Koli toteaa, että metsästysseuran nykyinen linjaus ei ole mustavalkoinen.
– Joissain tapauksissa valkoisia hirviä voidaan poistaa, mutta niitä ei hakemalla haeta, hän kertoo.
Näkemykset valkoisista hirvistä edustavat kahta tyystin erilaista koulukuntaa. Kolin mukaan riistaviranomaiset kehottavat metsästäjiä poistamaan valkeat tapaukset, sillä niissä epäillään olevan jokin geneettinen tai muunlainen vika. Tiettävästi väite ei ole kuitenkaan saanut tukea tieteellisestä näkökulmasta.
Luonnonsuojelutahot taas toivovat, että harvinaiset valkeat hirvet säästetään.
– Me pyrimme olemaan kaikkien kanssa väleissä, Koli sanoo.
Vaskion hirvet ovat tottuneet parrasvaloihin, sillä ne ovat päästäneet valokuvaajia 30 metrin läheisyyteen itsestään. Paikallisia hirvitähtiämme ei kuitenkaan pidä sekoittaa albiinohirviin, jotka elävät täysin ilman väripigmenttiä.
