Yksikin koulusali pois käytöstä, niin urheiluseurat ovat ongelmissa

6
Pajulan koulun sali on iltaisin pääsääntöisesti kori- ja lentopallokäytössä. Kuva tammikuun AND1-junioriturnauksesta.

Koulujen alettua monet suomalaiskunnat ovat muuttaneet koulujen liikuntasaleja opetustiloiksi saadakseen tiloihin lisää väljyyttä vallitsevassa koronavirustilanteessa. Kun salit on varattu opetuskäyttöön, kunnat ovat joutuneet perumaan urheiluseurojen jo vahvistettuja liikuntasalivuoroja.

Helsingin Sanomien mukaan pelkästään Helsingissä on peruttu salivuorot koko lukuvuoden ajalta 39 eri koulun salista. Helsingissä on yhteensä 150 koulusalia, joten peruutus koskee peräti 26 prosenttia kaikista kaupungin koulusaleista.

Salossa salitilanne on toistaiseksi ennallaan, eivätkä koulut ole joutuneet muuttamaan liikuntasaleja opetustiloiksi ainakaan niin, että se estäisi salin iltakäytön.

Salon kaupungin vapaa-aikapalveluiden johtaja Hilpi Tanska kertoo, että liikuntasalien iltavuorot pyörähtivät talvikauden 2020–2021 osalta käyntiin maanantaina täysin normaalisti.

– Sanoinkin jo sivistyspalveluiden johtajalle Pia Setälälle, että kovasti toivon, ettemme joutuisi sellaiseen tilanteeseen, että vuoroja pitäisi perua. Miettisimme muita keinoja väljentää opetusta, Tanska pohtii.

– Vielä emme ole keskustelleet asiasta sen syvällisemmin.

Salossa on yhteensä 22 koulusalia, joista suurinta osaa käyttää iltaisin aina yksi joukkue tai ryhmä kerrallaan. Suurimmat salit voi jakaa lohkoihin, jolloin käyttäjämäärä luonnollisesti nousee. Joka tapauksessa koulusalien iltakäyttäjät lasketaan päivittäin tuhansissa.

Yhdenkin koulusalin poistaminen liikuntakäytöstä toisi valtavia haasteita seuroille.

Esimerkiksi Salon Viestin lentopallojaostolla on noin 150 harrastajaa 13 joukkueessa, ja harjoittelu tapahtuu kuuden eri koulun salissa. Pääsalit ovat Ollikkala, Hermanni ja Alhainen.

– Yksi ikäryhmä harjoittelee yleensä yhdessä tai kahdessa salissa. Jos yksi sali poistuu käytöstä, niin sitten vuoroja pitää nipistää kaikilta ikäryhmiltä tasaisesti, Viestin lentojaoston puheenjohtaja Jenni Sorola muistuttaa.

Eli jos yksikin sali poistuisi käytöstä, jokaiselta Viestin joukkueelta putoaisi 1-2 viikkovuoroa pois. Se tarkottaisi sitä, että esimerkiksi F- tai E-junioreille jäisi vain yksi harjoitusvuoro viikossa.

Helsingin kaupungin päätöksen ehdottomuus on yllättänyt monet paikalliset seurat, joiden mielestä salin muuttaminen illaksi takaisin liikuntakäyttöön ei olisi ylivoimainen tehtävä.

– Aika monessa salissa on väliverho. Esimerkiksi lentopalloa voisi harjoitella puolikkaassa salissa, Sorola pohtii.

Salon tilanne on kuitenkin toistaiseksi hyvä, toisin kuin Helsingissä, jossa tiettyjen seurojen ja lajien kausi saattaa pahimmassa tapauksessa olla ohi ennen kuin se alkoikaan.

– Ja mitä se taas tarkoittaa seurojen taloudelle? Tämä ei vaikuta vain yhteen joukkueeseen, seuraan tai lajiin. Pitää vaan toivoa, että rehtorit ja muut päättäjät ymmärtäisivät urheilua ja urheiluseuroja, Sorola muistuttaa.

Tanska muistuttaa, ettei kukaan tiedä, mihin koronavirustilanne tästä johtaa.

– Pyrimme turvaamaan, että lapset ja aikuiset saisivat harrastaa. Toivon myös, että jokainen yksilö kantaa oman vastuunsa tilanteesta. Tullaan terveenä paikalle ja huolehditaan käsihygieniasta.

Henrik Dettmann otti vahvasti kantaa lasten ja nuorten urheilun harrasterajoituksiin.

Päävalmentajat astuivat esiin: ”Tässä on kyse vain tahdosta”

Lasten ja nuorten urheiluharrastustoiminnan rajoituksista huolestunut Olympiakomitea otti tiistaina raskaan luokan mielipidevaikuttajat käyttöön.

Olympiakomitea julkaisi tiedotteen, jossa Suomen suurimpien palloilulajien miesten maajoukkueiden päävalmentajat, Henrik Dettmann (koripallo), Jukka Jalonen (jääkiekko), Markku Kanerva (jalkapallo) ja Petteri Nykky (salibandy), ilmaisevat huolensa ”koronapandemian vaikutuksista suomalaisiin lapsiin ja nuoriin”.

– Liikuntasalien muuttaminen iltapäivisin liikuntatiloiksi ja seuraavaan aamuun mennessä takaisin luokkatiloiksi onnistuu varmasti koulujen ja seurojen yhteistyöllä. Tässä on kyse vain tahdosta järjestää asiat lasten ja nuorten kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, päävalmentajat summaavat.

Dettmannin mukaan viime kevään rajoitustoimenpiteet olivat ”lähes kestämättömiä”.

– Yli miljoona suomalaista on mukana urheiluseuratoiminnassa, ja heistä suurin osa on joukkuepeleissä olevia lapsia ja nuoria, Dettmann muistuttaa.

– Tiukasta rajoittamisesta seuraa laajoja negatiivisia vaikutuksia sekä yksilöille että yhteiskunnalle niin terveydellisesti kuin sosiaalisestikin. Harrastustoiminnan jatkuminen on turvattava vaikeinakin aikoina, Nykky lisää.

Päävalmentajat painottavat, että urheilun harjoittelua ja harrastamista voidaan tehdä turvallisesti ja vastuullisesti myös korona-aikana.

– Urheiluseurojen osaaminen tässä poikkeustilanteessa on kasvanut, joten seurat ovat syksyllä entistä valmiimpia toteuttamaan turvallista harjoittelua, Jalonen uskoo.

 

Korjattu klo 22.10: Jukka Jalosen laji.

Raha ei kasva puussa

Mitä jos nämä urheiluseurat rakennuttaisivat itse omalla kustannuksellaan tarvitsemansa tilat?

Nämä ovat jatkuvasti vaatimassa ja valittamassa ihan joka kunnassa Suomessa, mutta eivät laita tikkuakaan ristiin rakennuttamiskulujen suhteen. Ei yhteiskunta mikään rahasampo ole.

Toivottavaa olisi, että näilläkin olisi vastaisuudessa joskus edes vastuuta vastata kuluista.

Kaikki hyötyvät liikunnasta

Yhteiskunta hyötyy, kun on terveelliset elämäntavat. Miksei siis voisi sanoa, että on yhteiskunnan tehtävä tukea terveellisiä elämäntapoja?

Ilmeisesti tarkoitat, että liikunnasta pitäisi maksaa nykyistä enemmän, toisin sanoen verottaa liikkumista?

Urpo

Linjaus ehkä jotain korona-ajan poikkeusta lukuunottamatta koulujen osalta nimenomaan on se, että käyttöastetta halutaan kasvattaa. Urheiluseurojen treenit iltaisin liikuntasaleissa on erinomaisen kustannustehokas tapa järjestää asioita, enkä voi käsittää, mikä ongelma tähän liittyy.

Kuka hyötyisi siitä, että urheiluseurat rakentaisivat omat liikuntahallinsa ja samaan aikaan koulujen liikuntasalit olisivat tyhjillään? Ympäristönkin kannalta järjetön ratkaisu on kasvattaa lämmitettävien tilojen määrää.

Suurin osa seuroista ei kylläkään kykenisi omia hallejaan rakentaman, joten toiminta Salossa näivettyisi, ja sillä olisi vaikutuksena veto- ja pitovoimaan. Ehkä se on kilpailevien kuntien edustajien toiveen mukainen tilanne, jota nyt nimimerkki ”Raha ei kasva puussa” yrittää myydä lukijoille Salon kannalta edullisena asiana.

Jako kahteen

Salpa olisi rakentanut aikanaan omakustanteisesti jalkapallohallin. Kaupunki ei antanut lupaa. Kuulemma olisi aiheuttanut liikennettä naapurien mielestä. Tosin sama kenttä hiekkapintaisena harjoituskenttänä ei sitä tee.

Mä vaan

Aika jännä tapaus, jos on totta.
Onko ylipäänsä kaupungin kentillä tehty ympäristöarviota eli onko niillä voimassaoleva ympäristölupa?
Jos muiden toimijoiden toiminta torppaa jo ”lisääntyneeseen liikenteeseen” niin luulisi hiekkakentänkin olevan liikennettä lisäävä.
Puhumattakaan tekonurmi kenttien mahdollisista mikromuovipäästöistä.
Urpolle elävä esimerkki seurasta joka on hyvin pitkälle rakentanut harjoittelumahdollisuudet itse: Ampumaseura.
Toki osa lajeista on nykyisin teknisesti mahdollista ampua jo sähköisiin laitteisiin, eli siirrettävissä koulujen liikuntasaleihin.

Hämmästynyt

Lapsiperheiltä poistettiin tällä viikolla Uuttelanpuiston leikkipaikka. Leikkijöitä paikassa kyllä on riittänyt. Ilmeisesti jatkossa saa käyttää päiväkodin leikkikenttää iltaisin.

Toki koronan levitessä on siis jälleen yksi paikka lisää, missä eläkeläiset voivat istua rauhassa penkillä, jos leikkipaikan ja penkin poistuttua siihen tilalle jätetään edes se penkki.