Kiskon Hirsjärven rannalla sijaitseva Bergvikin kartano avautuu pian yleisölle. Hengellisenä kurssi- ja toimintakeskuksena pitkään toiminut Bergvik muuttuu normaaliksi juhla- ja kokoustilaksi, jossa on myös majoitusta.

Kartanon omistava Bergvikin Säätiö pani 86 hehtaarin tilan myyntiin vajaa vuosi sitten, mutta 2,4 miljoonan euron kohteelle ei löytynyt ostajaa. Vuokralainen kuitenkin löytyi, kun salolainen yrittäjä Katri Ollila alkoi etsiä juhlia ja kokouksia varten kartanohenkisiä vuokratiloja luonnon läheisyydestä.

Navettakissa Elisabeth sisältyi Katri Ollilan solmimaan vuokrasopimukseen. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Ollilan ja säätiön solmima vuokrasopimus on pitkä, sillä Ollila aikoo remontoida lähes kaikki alueella sijaitsevat rakennukset.

– Tekemistä riittää, mutta aihio on upea, hän sanoo.

Everstin kabinetti on punainen. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Parhaillaan Ollila kunnostaa päärakennusta entiseen loistoonsa, ja aikoo ottaa ensimmäiset vieraat vastaan jo isänpäivänä.

– Isänpäiväksi pääsee varaamaan kabinetin ja kokemaan kartanotunnelmaa, hän lupaa.

Päärakennuksen 600 neliön alakertaan tulee viisi erikokoista, toisiinsa yhdistettävissä olevaa juhlasalia ja kesäkahvilaksi muuntuva tupa.

– Päärakennuksen remontti on puolessa välissä. Sitä on nyt tehty pari viikkoa yötä päivää, Ollila kertoo.

Katri Ollila halusi juhlasaleista eri värisiä. Punaisen Everstin kabinetin vieressä on De la Motten pianosali. Kuva: SSS/Minna Määttänen.
De la Motten pianosali on harmaa. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Eri värisiksi maalattuja saleja kalustetaan parastaikaa. Käyttöön jää myös kartanon vanhoja mööpeleitä, joita on säilynyt hyvässä kunnossa. Ollila on nähnyt osan huonekaluista vanhoissa valokuvissa, joita on 1930–1940-luvulla painetussa kirjasarjassa Suomen suurtilat ja kartanot.

Kartanon vanhan kivinavetan yläkerta on remontoitu majoituskäyttöön ja alakerrasta tehdään sadan hengen juhlatila ja laitoskeittiö. Alueella on myös muun muassa puinen rivitalo, kolme rantasaunaa, pari mökkiä, aitta, huvimaja ja grillipaikka. Kartanon alueella on tilaa niin paljon, että alueelle mahtuvat yhtä aikaa useammat perhejuhlat, pikkujoulut, saunaillat ja kokoukset.

Joulukauteen Ollilaa suunnittelee joululounaita ja juhlatilavuokrausta. Hän on tuumannut myös tarjota kartanoa henkilökuntineen vuokralle joulunpyhiksi, koska arvelee kysyntää olevan:

– Koronarajoitusten takia moni jättää tänä vuonna ulkomaan matkailun ja viettää joulua kotimaassa.

Hirsjärvi ympäröi kartanoaluetta. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Bergvikin keittiömestarina aloittaa Minna Juurikivi, joka on aiemmin työskennellyt muun muassa Mustion Linnan keittiömestarina.

Ollila hehkuttaa Bergvikin olevan ihanteellinen hääpaikka runsaine majoitustiloineen ja omine kappeleineen. Vuonna 1964 rakennettu kappeli jää Ollilan ja säätiön yhteiskäyttöön. Sen alttarin takana olevasta lasiseinästä avautuu järvinäköala, kunhan pusikot saadaan perattua pois näkymän tieltä.

– Raivaamista riittää, Ollila huokaa.

Bergvikiin rakennettiin kappeli 1960-luvulla. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Bergvikin ympärille on tehty kolmen ja viiden kilometrin luontopolut, jotka ovat vapaasti kuljettavissa.

Bergvikin kartano ja sen luontopolut sijaitsevat Kiskossa (Bergvikintie 43, Salo).

Bergvikin päärakennuksen pääosa on valmistunut vuonna 1907. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Omistajia everstiluutnantista evankeliumisäätiöön

Ensimmäinen maininta Kiskon Bergvikin kartanon omistajista löytyy vuodelta 1796, jolloin sen omisti everstiluutnantti Karl Gustaf de la Motte. Kartanon nykyinen päärakennus on valtaosin vuodelta 1907.

Kartanolla on ollut historian saatossa toistakymmentä omistajaa. Maanviljelysneuvos Viljo Pätiälä osti sen Suomen Sokerin johtaja vuorineuvos John Grundströmiltä vuonna 1953 ja lahjoitti kartanokiinteistön vuonna 1955 tyttärelleen Riitta Pätiälälle.

Katri Ollila remontoi kivinavetan alakertaan sadan hengen juhlatilaa ja laitoskeittiötä. Kuva: SSS/Minna Määttänen.

Bergvik alkoi toimia hengellisenä kurssikeskuksena, kun Hollolassa syntynyt Riitta Pätiälä (1928–2002) perusti vuonna 1961 Vapaan Evankeliumisäätiön. Luterilaisten lisäksi säätiö antoi sielunhoidon opetusta Vapaakirkon ja Helluntaiherätyksen jäsenille.

Kartanon etupihalle haudattu Riitta Pätiälä-Saarisalo oli pitkään Vapaakirkon jäsen, mutta viimeisinä vuosinaan hän korosti yhteiskristillisyyttä eikä kuulunut mihinkään hengelliseen ryhmään. Bergvikin työntekijätkin edustivat erilaisia hengellisiä suuntauksia.

Pihalle on Riitta Pätiälä-Saarisalon lisäksi haudattu professori, teologian tohtori ja Raamatun arkeologiksi kutsuttu Aapeli Saarisalo (1896–1986), jonka kanssa Pätiälä-Saarisalo avioitui vuonna 1966. Saarisalo toimi muun muassa pappina, arkeologina, Vartija-lehden päätoimittajana ja kirjoitti esimerkiksi Aurora Karamzinin, Lars Levi Laestadiuksen ja Paavo Ruotsalaisen elämäkerrat.

Vuonna 2002 kuollut Riitta Pätiälä-Saarisalo jätti kartanon perustamansa Vapaan Evankeliumisäätiön haltuun. Säätiön tarkoituksena on ollut herättää ja syventää kristillisyyttä sekä edistää kristillistä mielenterveystyötä. Kartanon majoitus- ja ravitsemuspalveluista on tähän asti vastannut säätiön omistama Bergvikin Kartano Oy.

Kartanon mailla Kiskon Hirsjärven rannalla on useampia rantasaunoja. Kuva: SSS/Minna Määttänen.