Golfin suosio on kasvanut koronan aikana huimasti

0
Labinot Orana (vas.) ja Mikko Kakko hilaavat golftasoitustaan pykälä pykälältä alaspäin.

Salolaiset Meri-Teijo Golf ja Wiurila Golf & Country Club viettävät tänä vuonna 30-vuotista olemassaoloaan. Ajanjakso on jäämässä näiden golfseurojen historiaan ikimuistoisena muutenkin kuin pyöreiden vuosien täyttämisen osalta.

Wiurilan kenttää on kierretty tahdilla, jota toimitusjohtaja Kimmo Sarlin luonnehtii huikeaksi. Eikä syyttä, sillä pelattujen kierrosten määrä on kasvanut viime vuodesta melko tasan kolmanneksella. Lähes sama on ollut tahti myös Salo Golfissa.

– Voi todeta, että ohitimme jo syyskuun alkupuolelle tultaessa kautta aikain ennätyslukumme, Sarlin vahvistaa.

Valtakunnallisesti tilanne on yhtä erinomainen. Pelimäärät ovat kasvaneet noin 30 prosentilla. Tuoreiden tilastojen mukaan Suomessa oli elokuun lopussa yhteensä 148 190 golfaria, mikä on enemmän kuin koskaan. Prosentuaalisesti eniten kasvoi juniorien määrä.

Viime viikolla säätila helli golfareita, ja lähes sama tahti näyttää jatkuvan edelleen. Pelikautta on jäljellä joka tapauksessa vielä useita viikkoja, ja kierrosmäärät nousevat siis vielä merkittävästi.

– Meillä tilanne on samansuuntainen kuin valtakunnallisestikin. Golfaaminen on turvallista vielä, vaikka Meri-Teijo Golfiin tulisi lisääkin pelaajia kentälle, toteaa Meri-Teijo Golfin hallituksen puheenjohtaja Tommy Skogster .

Varsinkin Wiurilan osalta suuri selitys tilanteeseen on koronavirus. Niin paradoksaalista kuin se onkin, on golfin menestys liikuntalajina erittäin ”koronapositiivinen”.

Toisin kuin vaikkapa Salo Golfissa, oli Wiurilassa kenttä talvikuukausina pitkälti suljettuna. Kasvu selittyy siis valtaosiltaan koronalla.

– Silloin aivan korona-ajan alussa Golfliitolta tuli lähes päivittäin uusia rajoitustoimia pelaamiseen. Kesä päästiin kuitenkin pelaamaan ihan normaalisti, Sarlin luonnehtii.

Ilahduttavaa on niin Wiurilassa kuin muuallakin nuorten harrastajien määrän kasvu.

– Meillä uudet jäsenet ovat olleet enimmäkseen varttuneempaa väkeä. Nyt mukaan on tullut alle 18-vuotiaita ja 20–30-vuotiaita. Lisäksi monet osakkaat ovat ottaneet mailat autotallista ja alkaneet pelata monen vuoden tauon jälkeen, Sarlin iloitsee.

Kun koronan vaikutukset pilkkoo osiin, löytyvät suurimmat syyt keväältä. Monen muun liikuntalajin harrastusmahdollisuudet kuihtuivat olemattomiin, ja yleisötapahtumat peruuntuivat lähes kokonaan.

Golfliiton toimitusjohtaja Antti Hiltunen tosin mainitsee, että golfin tilanne oli paranemaan päin jo viime vuonna.

– Orastavaa buumia alkoi olla havaittavissa jo silloin. Etenkin nuoret aikuiset aloittivat lajin laajalla joukolla. He pelaavat kentillä usein silloin, kun muut eivät, esimerkiksi perjantai-iltaisin. Koronavirus on sitten antanut lisäsysäyksen ja tuonut uusia harrastajia sekä pelaamisen aiemmin lopettaneita takaisin.

Oma tekijänsä kotimaan golfin nousuun on matkustamisessa. Tai pikemminkin ulkomaanmatkailun suoranaisessa romahtamisessa.

Heikki Hallaranta on oivallinen henkilö kommentoimaan tätä puolta. Salo Golfin ja valtakunnallisen Golfseniorit-yhdistyksen puheenjohtaja on todennut pandemian hyvät ja huonot puolet. Siis paikallisella tasolla pelaajamäärien huiman nousun ja yhdistyksen kannalta miltei kaikkien ulkomaanmatkojen peruuntumisen.

– Olin itsekin vielä maaliskuussa pelaamassa Espanjassa. Huhtikuun alusta lähtien kaikki matkatoimistojen matkat alettiin perua, Hallaranta muistelee noin puolen vuoden takaisia tapahtumia.

Lähes 15 000 jäsenen Golfseniorit tekevät vuositasolla kymmenkunta yhteistä ulkomaanmatkaa, joihin osallistuu Hallarannan arvion mukaan nelisensataa golfaria. Keväältä jäi väliin useita matkoja, ja syksyksi oli suunniteltu muutamia reissuja. Niistä toteutuu vain yksi, Latvian Jurmalaan suuntautuva visiitti.

– Olen aika skeptinen myös ensi kevään suhteen. Pitää muistaa, että yhdistyksessämme monet kuuluvat ikänsä puolesta riskiryhmään, Hallaranta huomauttaa.

Minkä ulkomaanmatkoissa menettää, sen kotimaasta edestään löytää. Salo Golfin sihteeri ja rahastonhoitaja Tomi Paju kertoo pariskunnasta, joka on muuttamassa Kainuusta Saloon golfin perässä. Alun perin heidän tarkoituksenaan oli golfata Espanjassa.

Salo Golfin konkreettinen luku on 4 600. Sen verran enemmän kierroksia oli Urheilupuiston kentällä pelattu viime viikolla enemmän kuin mitä oli viime vuonna vastaavana ajankohtana. Toisin sanoen joka päivä on tehty keskimäärin yli 17 golfkierrosta enemmän kuin vuosi sitten.

– Kierrosmäärä on selvästi suurin Salo Golfissa koskaan, vahvistaa Paju vuonna 1988 perustetun seuran tilanteen.

Hermolepoa ja hermojen kiristymistä

Mikko Kakko ja Labinot Orana ovat ikään kuin mallioppilaita haastateltaviksi tähän juttuun. Molemmat ovat hurahtaneet golfiin tänä vuonna.

Ravintolayrittäjä Kakko ja autopesulayrittäjä Orana aloittivat lajin lähes nollapisteestä kesäkuussa ja pelasivat ensimmäisen kierroksen heinäkuun alussa. Sen jälkeen tahti onkin ollut tiivis: nyt useamman tunnin vieviä kierroksia on takana jo noin 40, eli miehet ovat viettäneet tunteja kentällä keskimäärin joka toinen päivä.

Kakko ja Orana toteavat golfin olevan samalla hermolepoa että hermojen kiristymistä.

– Kun menee golfkierrokselle, tulee keskityttyä vain siihen ja lepuutettua hermoja. Tein keväällä pitkään 12-tuntisia työpäiviä, ja kaipasin kesällä muuta ajateltavaa.

– Vaikka tässä lähinnä itseään vastaan pelaa, niin välillä sitä illan tunteina miettii, että miksi valitsin sen mailan siihen lyöntiin, hän naurahtaa.

Oranan liikuntatausta löytyy monilta osin jalkapallosta. Hän pelasi pitkään Salon Wilppaan joukkueissa.

– Olen käytännössä aina ollut joukkueurheilun parissa. Siksi golfissa viehättää tämä yksilölajin status. Toisaalta samaan aikaan tosi tärkeää on myös sosiaalinen puoli. Ei sitä yksinään tulisi lähdettyä golfaamaan.