Hektistä h-hetkeen asti – Salon SM-sprinttisuunnistuksesta tuli ratamestari Tuomo Mäkelällekin yllättävä kilpailu

1
Kuvan keskellä olevasta Kylmälähteenpuistosta tarjoutuu oiva tilaisuus seurata kisatapahtumia. (kuva: SSS/Marko Mattila)

Salon SM-sprinttisuunnistuksen ratamestari Tuomo Mäkelä toteaa, ettei kisaan käytettäviä vapaaehtoistyön tunteja lasketa. Mäkelä on ehtinyt olla monessa ja menestyksekkäästi mukana sekä urheilijana että toimitsijana, mutta tämänkertainen projekti poikkeaa paljon monesta aiemmasta.

– Järjestelyt olivat melkeinpä koko kevään ajan tauolla, kun kukaan ei voinut tietää, millaiset kilpailut voidaan järjestää tai voidaanko järjestää ylipäätään. Loppua kohden on sitten paiskittu kiihtyvällä tahdilla hommia, kun monet valmistelut ovat pakon edessä venyneet lähelle tapahtumaa, Mäkelä kertoo.

Ratoihin tehtiin paikoin hektisten valmistelujen aikana pieniä muutoksia vielä alkuviikollakin.

– Esimerkiksi Jukolan viestissä tulostetaan kartat talvella eli useita kuukausia ennen tapahtumaa. Nyt on tehty viilauksia vielä ihan viime päivinäkin.

Koronavirustilanne muutti kilpailujärjestelmää siten, että karsintoja ei suurimmassa osassa sarjoista järjestetä.

– Tämä muutos oli ratasuunnittelun kannalta tietysti suuri. Toisaalta karsintaratojen suunnittelu oli vielä maaliskuussa aika karkealla tasolla. Ehkä hankalampaa olisi ollut, jos olisi pitänyt ratojen vähentämisen sijaan tehdä yhtäkkiä lisää ratoja. Lisäksi finaalin lähtöjen jakautuminen pidemmälle aikavälille helpottaa ratamestarin työtä, Mäkelä puntaroi.

Kaikin puolin merkittävä asia on tietysti myös yleisörastin puuttuminen.

– Reitin loppulenkki jätettiin kokonaan pois, ja sitten piti tietysti miettiä, miten muualle saadaan järkevästi tarvittava määrä lisämatkaa.

Vaikka yleisörastia ei olekaan, ei katsojia kielletä saapumasta seuraamaan kilpailua paikan päälle.

– Kisapaikoille saa toki tulla, kunhan ei tule sairaana ja muistaa turvavälit. Esimerkiksi Kylmälähteen puistossa on hyviä paikkoja seurata tapahtumia, Mäkelä vinkkaa.

Tapahtuma-alue kattaa ensisijaisesti Mököisen ja Pahkavuoren.

– Siellä on aika paljon yksityisiä taloyhtiöitä. Yhtiöiden kanssa on pitänyt sopia ja varmistaa koronan jäljiltä uudelleen asioita, mikä on tietysti lisännyt työtä omalta osaltaan.

– SM-kisa-alue on ihan mielenkiintoinen ja vaihtelevan monipuolinen, Mäkelä kuvailee.

Myöskään suunnistuksessa erittäin tuttua lähtökynnystä ei tällä kertaa turvavälien säilyttämisen takia ole. Yleensä kilpailijat kootaan yhteen samalle alueelle ennen ensimmäisen suunnistajan starttia, jolloin saman sarjan kilpailutapahtumista ei yksittäisellä osallistujalla ole mitään tietoa ennen omaa lähtöä.

Tällä kertaa kilpailija tulee lähtöön miltei suoraan parkkipaikalta.

SM-esikisat järjestettiin viime vuonna Halikon kirkonkylällä. Tuolloin tuli selväksi, että suuremman massan tapahtuma olisi ollut hankalaa pitää siellä. Esikisat tarjosivat kuitenkin muuta oivallista oppia käytännön asioista.

– Tärkeää on esimerkiksi se, miten viemme rastit oikeille paikoilleen karsintojen ja finaalien välissä, jossa on aikaa varsin vähän. Toiminnan pitää olla hyvin koordinoitua.

Halikossa ja Salossa yhteensä parisenkymmentä vuotta asuneelle Mäkelälle paikallinen SM-tapahtuma on luonnollisesti mieluisa projekti.

– Halikon SM-esikisoissa kilpailukeskus oli omassa vanhassa koulussani, mikä oli tietysti hienoa ja nostalgista. Näillä Salon reiteillä en ole viettänyt niin paljoa aikaa, mutta innoissani olen tästäkin.

Suosikkeja: Niemi, Kirmula, Sianoja

Kilpailijoiden voimasuhteita on ennen SM-sprinttiä verraten vaikeaa arvioida. Tämä johtuu pitkälti siitä, että sprinttikisoja on järjestetty poikkeustilanteen takia koko vuonna varsin vähän.

Suomen maajoukkueen sprinttivalmennuksesta pitkän kokemuksen omistava Tuomo Mäkelä nostaa miesten kilpailun ennakkosuosikeiksi Aleksi Niemen ja salolaistaustaisen Miika Kirmulan.

– Juttelinkin Miikan kanssa tilanteesta ja totesimme, ettei hän tule kilpailussa saamaan etua salolaisuudestaan, Mäkelä toteaa.

Maija Sianoja voitti viime viikolla pitkän matkan Suomen mestaruuden massiivisella lähes viiden minuutin erolla hopeamitalisti Merja Rantaseen. Sianoja on ollut mitalilla kolmen viime vuoden SM-sprinteissä.

Yhdestätoista Suomen maajoukkuesuunnistajasta paikalla on enemmistö. Naisissa tästä ryhmästä menestystä hakevat mainittujen nimien lisäksi Venla Harju, Anna Närhi ja Marika Teini. Miesten kisassa ei nähdä Olli Ojanahoa, joka myrskysi mestariksi pitkällä matkalla.

Rinttitaikurit voivat estää täyden vauhdin

Naisten pääsarjan kilpailija Karoliina Ukskoski suitsutti alkuviikosta SM-kilpailujen ratamestaria Angelniemen Ankkurin Facebook-sivuilla.

– Odotan radoilta tosi paljon, kun ratamestarina on itse rinttitaikuri Tuomo Mäkelä, totesi Ukskoski.

Millainen sitten on sprinttisuunnistuksen anatomia? Mitä kannattaa sprintissä seurata?

Näihin kysymyksiin Mäkelä on sopiva vastaaja. Sijoittuihanhan hän parhaimmillaan miesten MM-kilpailuissa peräti kuudenneksi.

– Sprintissä suunnistettavat kohteet tulevat tosi nopeasti vastaan. Aina pitäisi olla vähän edellä sitä suoritusta ja tietää, mistä seuraavaa rastiväliä pitäisi juosta. Onnistuminen vaatii hyvää keskittymistä: pitäisi mennä täyttä vauhtia, mutta kuitenkin niin, että suoritus on hallinnassa.

Parhailla suunnistajilla vauhti pysyy huipussaan koko runsaan kymmenen minuuttia kestävän suorituksen ajan. Tosin esteeksi saattaa muodostua ratamestari Ukskosken mainitsemat sprinttitaikurit.

– Me ratamestarit pyrimme tarjoamaan kilpailijoille vaihtelevia tehtäviä, jolloin suunnistaminen on vaativampaa. Silloin saattaa joutua hieman hidastamaan vauhtia, että löytää parhaat reitit, Mäkelä mainitsee.

SALON SM-SPRINTTI LAUANTAINA

Haajanen ja Kirmula hallitsevat mestarit

Kilpailukeskus sijaitsee Salon Urheilupuistossa.
Karsinnat alkavat kello 9, finaalit kello 12. Karsinnat ovat vain pääsarjoissa sekä 18- ja 20-vuotiaiden sarjoissa.
Kilpailun ikäluokat ulottuvat 14-vuotiaista 85-vuotiaisiin.

Sprintin SM-mitalistit viime vuosilta

2019: miehet: 1) Miika Kirmula, 2) Tuomas Heikkilä, 3) Elias Kuukka. Naiset: 1) Sofia Haajanen, 2) Maija Sianoja, 3) Jenny Patana.
2018: miehet: 1) Olav Lundanes, 2) Severi Kymäläinen, 3) Frédéric Tranchand. Naiset: 1) Anna Närhi, 2) Sianoja, 3) Haajanen.
2017: miehet: 1) Olli Ojanaho, 2) Olli-Pekka Koistinen, 3) Topi Raitanen. Naiset: 1) Kirsi Nurmi, 2) Venla Harju, 3) Sianoja.

 

Tuomo Mäkelä (kuva: SSS-arkisto)
Ei näin

O, nyt se tauti viimeistään leviää Saloonkin….