Kärpässyksy kiristää nyt monen hermoja – lämmin sää ja muuttomatkat voivat kasvattaa kantaa

1
Sukaskärpänen (Muscina stabulans) on yksi kaupunkikeskustojen yleisimpiä kärpäslajeja. Kuva: TS arkisto / Timo Harju

Vaikuttaako siltä, että lämpimän viikonlopun jäljiltä kärpäset ovat vallanneet kodin?

Jos näin on, et ole yksin. Salon Seudun Sanomien toimitukseen on kantautunut useita viestejä kärpästen suuresta määrästä.

Sitä, onko kyseessä paikallinen vai laajempi ilmiö, on vaikea sanoa, toteaa kärpästutkija ja koordinaattori Jere Kahanpää Helsingin yliopiston eläintieteen yksiköstä.

– Kärpäskanta voi olla iso paikallisesti tai laajemmalla alueella. Tänä vuonna en ole vielä saanut kyselyjä asiasta, muttei ilmiö tavattoman harvinainen ole, sanoo Kahanpää.

Suomessa tunnetaan noin 4 000 kärpäslajia.

Yksi yleisesti sisätiloihin tunkeva laji on ullakkokärpänen. Niitä on runsaasti esimerkiksi alueilla, joissa on nurmikoita – eli usein lähellä ihmisasutusta.

– Ne ovat niitä otuksia, jotka ilmestyvät esiin, kun menee vaikka mökille. Ullakkokärpäset ovat liikkeellä juuri nyt, sanoo Kahanpää.

Syksyllä kärpänen kaipaa monen muun eläinlajin tapaan lämpöä, vettä ja ruokaa.

– Nyt on ollut lämmintä, mikä on pitänyt kärpäset aktiivisina ja pidentänyt lisääntymisaikaa.

Sisätiloihin lentänyt kärpänen pystyy elämään viikkokausia tai kuukaudenkin, jos se onnistuu löytämään vaikkapa tiskipöydältä vesitipan ja pienenkin ruoanmurusen.

– Jos on aivan kuivaa, kärpänen tuupertuu muutamassa päivässä.

Toisinaan kärpäskanta kasvaa äkillisesti, kun tuuli tuo kärpäsiä ulkomailta.

Tiedossa on, että sopivan etelätuulen kannattelemana Suomeen voi lentää valtavasti kärpäsiä Virosta. Tämä aiheuttaa hämmästystä saaristossa.

– Ne ovat matkan jälkeen lopen uupuneita, ja kaikki kärpäset saattavat olla yhdellä luodolla. Ja joskus purjehtijat ihmettelevät, kun vene tuntuu äkkiä täyttyvän kärpäsistä.

Muuttomatkan taustalla on sopivan tuulen ohella se, että ravinto on loppumassa. Normaalisti kärpänen elää ja lentelee noin kilometrin säteellä. Se pystyy ylittämään vaikka Suomenlahden, mutta pitkä lentomatka on aina riski.

– Useimmille se on hukkaan heitetty yritys ja hengenlähtö, sanoo Kahanpää.

 

Banaanikärpänen pystyy muuttamaan taajamassa

Tavallisten kärpästen lätkimisen lisäksi kodeissa käydään parhaillaan jokasyksyistä taistelua banaanikärpästen hävittämiseksi.

Banaanikärpänen on laji, joka ei esiinny Suomen luonnossa.

– Aika paljon olen haavia heilutellut, eikä sitä ole koskaan tullut luonnossa vastaan, sanoo kärpästutkija ja koordinaattori Jere Kahanpää Helsingin yliopiston eläintieteen yksiköstä.

Tämä ei tarkoita, etteikö banaanikärpänen voisi kuitenkin tulla kylänraitilla vastaan. Kahanpää sanoo, että banaanikärpästen muuttoreitit ovat moninaisia: ne matkustavat kauppakassissa hedelmä- ja vihannesosastoilta koteihin, siirtyvät kerrostaloissa ilmastointiputkia pitkin asunnosta toiseen ja lentävät taajamissa jopa kodista toiseen.

– Niillä on hyvä hajuaisti. Ne eivät haista juuri banaania vaan hiivat, sanoo Kahanpää.

Banaanikärpästen häätöön tepsivät Kahanpään mukaan vanhat tutut keinot. Keittiön tasot kannattaa tyhjentää hedelmistä ja muusta ruoasta, ja roskapussi on hyvä vaihtaa tiheään tahtiin.

Yleisiä kärpäslajeja

  • Suomessa elää noin 4 000 kärpäslajia, joiden ominaisuudet vaihtelevat runsaasti. Kärpäsen elämä kestää vuorokaudesta vuoteen lajista riippuen. Kaikkein runsaslukuisimmat kärpäslajit ovat metsälajeja. Pihapiirien ja sisätilojen kärpäslajeista yleisiä ovat esimerkiksi:
  • Isoullakkokärpänen (Pollenia rudis)
  • Kiiltoullakkokärpänen (Pollenia amentaria)
  • Karvaullakkokärpänen (Pollenia pediculata)
  • Syysolkikärpänen (Thaumatomyia notata)
  • Banaanikärpänen (Drosophila melanogaster)
  • Raatokärpänen (Protophormia terraenovae)
  • Isohoikkakirvari (Sphaerophoria scripta)
  • Niittykirvari (Syrphus ribesii)
  • Sukaskärpänen (Coenosia pumila)
Tavis torilta

Viileänä alkukesän päivinä ei näkynyt ampiaisia eikä muitakaan pörriäisiä, piti niille hotellejakin laittaa. Nyt lämpiminä syyspäivinä on ampiaisia ja vaikka mitä pörriäisiä , mutta vain muutamia perhosia.

Nyt on siis pörriäisiä liikaa. Luonto tämänkn säätelee, ei ihminen.