Koronakevät rasitti nuorten psyykettä – ”Salossa nuorten mielenterveyden ongelmat ovat todella kärjistyneitä”

1
Niina Hakala (vas.) korostaa, että vanhempien kannattaa pysyä kartalla nuortensa elämästä. Taustalla Tyttö olet helmi! -hankkeen työntekijä Minna Aallontie. kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Koronakevät lisäsi mielenterveysongelmista kärsivien nuorten oireilua. Näin kertoo Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön psykologi Niina Hakala.

Hakala vetää MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön Tyttö olet helmi! -hanketta. Hankkeen avulla pyritään tukemaan yläkouluikäisten tyttöjen mielenterveyttä.

– Kun viime keväänä kartoitimme osallistujien tilannetta, tuloksissa nousi esiin kaksi selkeää linjaa. Valtaosan ahdistusoireet ja yksinäisyyden tunne lisääntyivät koronarajoitusten sekä etäkoulun aikana, Hakala kertoo.

– Toisaalta joidenkin tyttöjen hyvinvointi parani kevään aikana. Sitä selittää lähinnä se, ettei heidän tarvinnut stressata koulukiusaamistilanteita, hän jatkaa.

Tytöt osallistuvat hankkeeseen yhdessä äitinsä tai jonkun muun heille läheisen naisen kanssa.

Projektin aikana on tarkoitus kehittää äidin ja tyttären välistä suhdetta niin, että se tukee nuoren mielenterveyttä.

– Usein keskitytään hoitamaan vain oireilevaa nuorta, mutta me halusimme suunnata katseemme myös perheeseen. Äiti on monelle tytölle tärkeä tukipilari, Hakala toteaa.

Marika Väärä ohjaa Tyttö olet helmi! -hankkeen ryhmätapaamisia. kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Tyttö olet helmi! -hanke starttasi syksyllä 2018, ja viimeisen kahden vuoden aikana siihen on osallistunut kymmeniä äitejä ja tyttäriä.

Hankkeeseen on edelleen käynnissä jatkuva haku, ja mukaan voi ilmoittautua puhelimitse tai verkossa olevan hakulomakkeen kautta.

Seuraava ryhmä pyörähtää käyntiin syyskuussa, ja marraskuussa alkavassa ryhmässä on vielä tilaa.

– Hanke on suunnattu yläkouluikäisille tytöille, joilla on alkavaa mielenterveyden oireilua. Mukana on ollut niin koulukiusattuja ja yksinäisiä kuin ahdistusoireistakin kärsiviä nuoria, Hakala luettelee.

Projektin aikana järjestetään sekä ryhmätapaamisia että yksilötapaamisia äidin, tyttären ja työntekijän kesken.

Tapaamisten tarkoituksena on tarjota äideille ja tyttärille yhteistä aikaa sekä työkaluja heidän suhteensa kehittämiseksi.

– Kokoonnumme ryhmänä kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla käymme retkellä, toisella kerralla teemme taideterapeuttista toimintaa ja kolmas kerta suunnitellaan ryhmän toiveiden mukaan. Olemme käyneet hevostallilla, ajaneet kartingia ja tehneet glitter-meikkejä, kertoo hanketyöntekijä Marika Väärä.

Yksilötapaamisissa äiti ja tytär pohtivat vuorovaikutussuhdettaan ryhmätapaamisissa kuvattujen videoiden avulla.

Hankkeen osallistujilta saatu palaute on ollut pelkästään positiivista. Jokainen äiti-tytärpari on pystynyt kehittämään suhdettaan toivomaansa suuntaan.

– Lähes poikkeuksetta tytöt ovat kertoneet haluavansa viettää enemmän aikaa äitinsä kanssa. Vaikka murrosikäinen ei sitä näytä, hänkin kaipaa vanhempiensa seuraa, Niina Hakala toteaa.

– Yhteisen tekemisen ei tarvitse olla mitään mullistavaa. Perunan kuorinta, koiran lenkitys tai jutustelu arjen lomassa ovat aivan riittäviä. Tärkeintä on, että vanhempi osoittaa olevansa kiinnostunut nuoren elämästä, hän jatkaa.

Hakala kertoo, että ensi vuoden aikana on tarkoitus tiivistää yhteistyötä Salon kaupungin kanssa hankkeen tiimoilta.

– Salossa nuorten mielenterveyden ongelmat ovat todella kärjistyneitä ja kaupungin työntekijät ovat äärirajoilla. Kaupunkiin tarvitaan ehdottomasti tämänkaltaista matalan kynnyksen apua.

Minna Aallontie (vas.), Niina Hakala ja Marika Väärä tapaavat hankkeen osallistujia tavallisesti Paimion parantolan tiloissa. kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

MLL etsii uusia vapaaehtoisia

Salossa haetaan jälleen uusia vapaaehtoisia, jotka haluavat tarjota tukeaan lapsille ja nuorille.

Lisäksi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri hakee ystäviä maahanmuuttajaäideille sekä perhekummeja lapsiperheille.

– Tähän ei tarvita aiempaa kokemusta tai koulutusta. Riittää, että on halu auttaa, toteaa vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Sirpa Stenström.

Tukihenkilöille on nyt tavallista suurempi tarve, sillä tukihenkilökoulutuksia ei voitu viime keväänä koronan vuoksi järjestää.

Tukihenkilötoiminnan tarkoituksena on edistää tuettavien hyvinvointia ja ennaltaehkäistä heidän mahdollisia tulevia haasteitaan.

Tukihenkilön pitää sitoutua toimintaan vähintään vuodeksi. Tapaamisia tuettavan kanssa on tavallisesti pari kertaa kuukaudessa.

– Samalla tukihenkilökin saa uusia kokemuksia ja pääsee osaksi vapaaehtoisyhteisöämme, Stenström kertoo.

– Järjestämme tukihenkilöille aika ajoin yhteistä tekemistä, kuten lisäkoulutuksia ja virkistystapahtumia, hän jatkaa.

Tukihenkilökoulutusta uusille vapaaehtoisille järjestetään Salossa seuraavan kerran lokakuussa. Koulutus on maksutonta, eikä se velvoita ryhtymään tukihenkilöksi.

Koulutukseen voi ilmoittautua verkossa osoitteessa Olettärkeä.fi.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Kaikille koulurauha
4 kuukautta sitten

Joo, ja näitä psyykkisesti oireilevia siirretään tavallisesta koulusta erityiskouluihin, kun enää opettajat eivät pärjää taviskoulussa.

Mutta erityiskoulut eivät ole ole oikea paikka psyykkisesti oireileville, vaan kehitysvammaisille. Nämä psyykkisesti oireilevat saavat aikaan sen, että kehitysvammaisetkin oppilaat alkavat voida ja käyttäytyä huonosti.