Koululaiset joutuvat seisomaan täysissä busseissa Perniössä

12
Eero Luhtala laskee joutuneensa seisomaan 15 kertaa koulubussissa syksyn aikana.

Perniön yhteiskoulun kahdeksatta luokkaa käyvä Eero Luhtala laskee seisoneensa koulubussissa 15 kertaa kuluvan syksyn aikana.

Kosken asemalla asuvan Luhtalan mukaan autot ovat usein täynnä, eikä minkäänlaisten turvavälien pitäminen ole mahdollista.

Nuorukaista hirvittää myös ajatus, mitä tapahtuu, jos auton eteen ilmestyy peura tai sivutieltä tuleva auto.

– Ei se suoranaisesti pelota, mutta olisi aika hirveää, jos tulisi kolari. Autoissa ei ole mitään, mistä pitää kiinni, ja kolarissa olisimme kaikki yhdessä kasassa edessä, Eero Luhtala veikkaa.

Luhtalan äiti Jonna Aittokoski on huolissaan lasten ja nuorten turvallisuudesta. Hän sanoo ottaneensa asiassa monta kertaa yhteyttä Salon liikennepalveluihin ja pyytäneensä Kosken ja Ylikulman reitille lisää kalustoa tai isompia autoja.

Vuoroja on lisättykin parille päivälle, mutta ongelma ei ole poistunut.

– Mihin sitä kalustoa on lisätty, jos poika kertoo, että lapset seisovat edelleen autoissa? Miksi tällä reitillä autot mitoitetaan liian pieniksi? Kyllä lasten turvallisuus pitäisi laittaa etusijalle, Aittokoski sanoo.

Hän ihmettelee myös, miksi kaikki lapset eivät mahdu iltapäivällä koulubussiin vaan joutuvat odottelemaan tunnin seuraavaa vuoroa.

– Kenellä on oikeus mahtua bussiin? Ja missä lapset odottavat sen tunnin, hengailevat kirkonkylällä vai?

Perniön Yhteiskoulun rehtori Arttu Karhulahti pitää harmillisena tilannetta, jossa koululaiset joutuvat seisomaan täysissä autoissa.

Toisaalta kaupunkikehityslautakunnassa istuva Karhulahti sanoo ymmärtävänsä, että joukkoliikenteeseen yhdistetty koulukuljetus on monimutkainen palapeli, jossa on paljon liikkuvia osia.

– Yksi ongelma tässä on, että yläkoulun lukujärjestys vaihtuu seitsemän viikon välein. Jos ongelma tulee vastaan, se voidaan hoitaa parissa viikossa, mutta kohta jakso vaihtuu ja tilanne muuttuu taas, hän miettii.

Karhulahden mukaan ihannetilanne olisi, että koululaisia olisi autoissa tasaisesti. Siihen olisi yksinkertainen ratkaisu: kouluaikojen porrastaminen.

– Se tarkoittaisi, että jaettaisiin kouluuntuloaikoja pidemmälle ajalle. Siihen ei ole haluttu mennä, koska osa joutuisi olemaan myöhempään koulussa.

Salon liikennepalvelupäällikkö Tanja Ahola sanoo ymmärtävänsä vanhempien huolen busseissa seisovista koululaisista.

Hän muistuttaa, että joukkoliikenteen autoissa saa lain mukaan olla hetkellisesti 30 prosenttia enemmän asiakkaita kuin rekisteröityjä paikkoja. Tilausajoautoissa jokaiselle matkustajalle pitää olla penkki ja turvavyö.

– Me seuraamme sitä linjaa ihan jatkuvasti, ja parille päivälle on jo lisätty vuoroja. Ihan kokonaan ei päästä varmaan koskaan seisomisesta, koska matkustajamäärät vaihtelevat. Eihän se kivaa ole, mutta laillista, Ahola sanoo.

Auton täyttyminen aiheuttaa välillä myös odotustunnin iltapäiviin. Tämäkin on lain mukaan sallittua: yli 13-vuotiaalla koulumatka saa kestää odotustunti huomioiden kolme tuntia.

– Olemme kysyneet rehtorilta, voisiko koulua porrastaa kuljetusten helpottamiseksi. Se ei onnistunut. Olemme miettineet sinne myös suurempia autoja, mutta tiet ovat reitillä sellaisia, että 19–20-paikkaiset bussit ovat sopivampia, Tanja Ahola sanoo.

Ahola sanoo, että liikennepalvelut seuraa koulukuljetuksia jatkuvasti, ja tarvittaessa tehdään muutoksia reitteihin ja autoihin. Esimerkiksi Halikon Vaskion suunnalla pieneksi jäänyt auto vaihdettiin pykälää suurempaan, jotta kaikki mahtuvat kyytiin.

Muutosten tekemistä harkitaan tarkoin, sillä kaupungin rahat ovat tiukassa. Salossa on 1 640 kuljetusoppilasta, ja heidän kuljettamisensa maksaa yli kolme miljoonaa euroa vuosittain.

Tanja Aholan mukaan liikennepalvelut saa usein esimerkiksi pyyntöjä, joissa toivotaan, että tilaustaksi hakisi lapsen kotiportilta sen sijaan, että hän joutuu kävelemään suuremman tien varteen. Huoltajat perustelevat pyyntöä sanoen, että koukkaus aiheuttaisi vain muutaman minuutin viiveen.

– Olemme laskeneet, että kahden minuutin siirto tarkoittaisi kahdella lapsella lähes tuhannen euron kustannusta vuodessa. Emme voi tarjota sellaista palvelua yhdelle perheelle, vaan yhdenvertaisuuden nimissä se pitäisi antaa sitten kaikille. Kustannukset kertautuvat tällä tavalla aika suuriksi.

Kyytiin ei enää pääse ilman bussikorttia

Koululaiset eivät enää pääse bussin kyytiin ilman koululaiskorttia Salossa.

Matka on maksettava joko rahalla tai mobiililipulla, tai sitten kortti on haettava kotoa ja kouluun on tultava seuraavalla autolla.

Liityntäkuljetuksissa taksi ei palaa hakemaan korttia. Kaupunki ei myöskään hyvitä matkoja oppilaille, jotka ovat joutuneet maksamaan koululaiskortin unohtumisen takia.

Liikennepalvelut tiedotti muutoksesta kouluille, koululaisille ja heidän huoltajilleen viime viikolla Wilman kautta.

Muutos päätettiin tehdä, kun selvisi, että bussikorttinsa unohtaneet lapset ovat päässeet kyytiin unohduksestaan huolimatta.

Kortitta matkustavat eivät näy linjojen matkustajamäärien raporteissa ja -seurannassa, jota liikennepalvelut käyttää muun muassa miettiessään, tarvitaanko linjalle lisäkalustoa tai isompi auto.

Näin auto saattaa olla täydempi kuin viralliset seurantaraportit kertovat. Matkustajamäärät vaihtelevat myös muutoin koulujen lukujärjestyksen tai maksavien matkustajien määrän vaihdellessa.

Liikennepalvelut on toivonut kodeissa keskustelua myös joukkoliikenteen matkustussäännöistä ja hyvästä käytöksestä.

Kouluilta on tullut palautetta, jonka mukaan osa matkustajista on joutunut seisomaan, koska paikkoja on varattu repuille.

12
Jätä kommentti

6 Comment threads
6 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
9 Comment authors
Tavis torilta

Paikkurissa ovat myös aikuiset joutuneet seisomaan, kun koululaiset istuvat reppunsa vieressä. Kuljettajan huomautuksesta sitten pitkin hampain otetaan reppu syliin.

Ennen 2000-lukua koululainen nousi seisomaan, että täydessä autossa aikuinen sai paikan.

Velli

Niin että joidenkin käytöksen vuoksi on ok, että perniöläinen nuoriso joutuu seisomaan täpötäydessä bussissa?

Ei mitään uutta

15 kertaa? Itse sain seistä bussissa melkein koko yläaste ja lukioajan. Bussit aina niin täynnä. Ei ole mikään uusi ilmiö. Toisaalta silloin oli omat kunnat, ei ollut Suur-Saloa.

Sisu

Itsehän hiihdin loppumatkan koululle 14 kilometriä. Sitä ennen lumikengillä joitain kilometrejä kotoa, kamat jätesäkkiin ja hyisen vesistön ylitys. Sukset perillä vastassa. Sama matka kotiinpäin. Nyt oon kovas kunnos.

Kuri pitää olla

Outoa. Minä kuljin muutama vuosi sitten työmatkat bussilla aamuin illoin ja silloin kuljettaja sanoi, että seisomapaikkoja bussissa ei saanut olla, se oli liikkuvassa kulkuneuvossa vaarallista. Milloin tämä sääntö on muuttunut? Vai onko se vain seurausta kaupungin nuukuudesta tai välinpitämättömyydestä? Kuljettaja on laivan kapteeni, ja häntä on toteltava. Jos reppua pidetään naapuripenkillä ja sen vuoksi joku jää ilman istuinpaikkaa, kuljettaja voi määrätä repun siirrettäväksi syliin tai lattialle. Jos kuskia ei totella, niskuroijan – kuten muutkin häiriköijät – saa poistaa bussista. Muistan tapauksen, jolloin eräs uhmakas häirikkö ei totellut, ja kuski pysäytti bussin, kunnes kyseinen tyyppi oli poistunut. Muut matkustajat aplodeerasivat. Kyse… Lue lisää »

Lapset vaarassa

Miksi siellä seistään?
Koska kunta ei ole halukas maksamaan liikennöitsijälle lisäbusseista.
Jos jatkuvasti on seisomakuorma joka aamu, ei kyse ole enää tilapäisestä henkilömäärän ylittämisestä 30 prosentilla, vaan lisäkapasiteetille on silloin todellinen tarve.
Salon kaupunki asettaa toiminnallaan lapset todelliseen vaaraan, kun se ei suostu maksamaan turvallisesta kuljetuksesta, mitä on syytä kunnan osalta vaatia. Toiminta on myös tietoista, koska tästä on tieto kunnalla, ja siellä näistä päättävillä virkamiehillä.

Uuden Salon asukas

Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen koulumatkan. Asian pitäisi olla täysin itsestään selvä kaikille. Ihmetyttää, että tällaisesta edes joudutaan keskustelemaan. Vastuullinen yhteiskunta huolehtii huollettavistaan vastuullisten vanhempien lailla, hyvin ja rakkaudella. Tarpeettomia riskejä ottamatta.

Urpo

Hyvä tietää. Kyläkoulujen lakkautusesityksissä kuljetuskustannukset eivät olleet ongelma, mutta nyt kuljetukset ovatkin niin kalliita, että vaaralliset kuljetukset voidaan hyväksyä. Tämä huomioitaneen jatkossa myös laskelmia arvioitaessa.

MDI

Niihin kyläkouluihinkin tuodaan liki kaikki oppilaat koulukyydeillä, koulujen vieressä asuvia lienee aika vähän. Kuljetuskustannusten pieni nousu verrattuna turhien kiinteistöjen ylläpitoon ja ylimääräiseen opetus- yms. henkilöstöön on mitätön.

Urpo

Näin se menee. Kun koulumatka pitenee 5-10 km ja 100% oppilaista on kuljetusoppilaita, kustannusten nousu on pieni. Mutta kun näille oppilaille pitäisi saada istumapaikka autoon, kustannukset on suuret.

Kyläkoulujen puolesta

Mitä tarkoittaa nimi kyläkoulu? Se tarkoittaa sitä, että koulu on keskellä kylää ja lapsilla on lyhyt matka kouluun, joko kävellen tai pyörällä.

Uskoisin, että yläasteikäisiä enemmän kuljetetaan kuin kyläkoulussa olevia ala-asteikäisiä. Siksi kyläkoulujen puolesta taistellaan, etteivät lapset tarvitsisi koulukyytejä.

Esimerkiksi Hajalan kohdalla puhutaan kahdeksan kilometrin matkasta seuraavaan lähimpään kouluun, jos lapsi asuu ihan vanhan koulun vieressä. Eli lakkautuksen sattuessa aivan varmasti joutuu koulukyydityksen piiriin.

Muun muassa Märyn koulu on aivan keskellä kylää. Tuskin on yhtään kuljetusoppilasta. Joten epäilen tuota väitettä, että muka kyläkoulussa olisi paljon kuljetusoppilaita.

Sukupolvelta toiselle

Nyt ne, jotka saivat seistä bussissa koko kouluajansa, ovat päättäjinä ja heidän mielestään on normaalia, kun seistään bussissa kuten omassa nuoruudessa.

Eli mikään ei muutu, vaikka päättäjät muuttuvat.