Latauspisteiden määrä tuplaantui – Salon kaupunki avasi omat julkiset latauspisteensä kaupungintalon lähistöllä

0

Salon kaupunki toi oman panoksensa Salon keskustaajaman sähköautoistamiseen elokuussa, kun kuusi latauspistettä avattiin Vähäsillankadulle ja vanhan kaupungintalon parkkipaikalle.

– Ne ovat julkisia parkkipaikkoja, joissa kuka vaan voi maksua vastaan ladata sähköautoaan, Salon kaupungin kiinteistöpäällikkö Janne Lehto sanoo.

Uusia latauspaikkoja on syntynyt nopeasti muuallekin eri puolille Saloa ja Salon seutua.

Kun keväällä 2019 latauspaikkoja oli keskustaajamassa seitsemän eri paikkaa ladata sähköautoaan, nyt paikkojen määrä on kasvanut toisellekymmenelle. Vajaa pari vuotta sitten paikoissa latauspisteitä oli yhteensä tarjolla parikymmentä, nyt määrä on jo liki viisikymmentä.

Kun mukaan lasketaan lähikunnat, latauspaikkoja on yli kaksikymmentä ja latauspisteitä ainakin 88. Ja mikäli listalle otetaan ulkojäsenenä vielä Lohjan ABC:kin, tuttu paikka monelle pääkaupunkiseudulla usein käyvälle salolaiselle, latauspisteiden määrä nousee nippa nappa sataan.

Salon kaupungin kiinteistöpäällikkö Lehto kertoo, että kaksi latauspistettä sisältävän tolpan hinta on noin 3 300 euroa. Pikalatauspaikka maksaa seitsemän kertaa peruslatauspaikkaa enemmän. Eivätkä kustannukset jää siihen.

– Jos samaan kiinteistöön tulee monia latauspaikkoja, voidaan tarvita sähköliittymien uusimista. Lataustolppien päälle tulee vielä kaapeloinnin ja asennustyön hinta, jonka suuruus riippuu kohteesta ja tolppien sijoittamispaikasta, Lehto sanoo.

Juuri tällä hetkellä Salon kaupungilla ei ole tarkkoja suunnitelmia uusien latauspaikkojen rakentamisesta.

– Varmasti niiden määrää lisätään, mutta vielä en osaa sanoa, koska ja minne seuraavaksi, Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi sanoo.

Asiaan vaikuttaa eduskunnassa paraikaa käsiteltävänä oleva lakiesitys sähköautojen latauspaikkojen määristä ja niiden tuottamiseen liittyvistä velvoitteista.

EU-lähtöisen lain piti tulla voimaan jo maaliskuussa. Lakiin liittyvän rakentamisvelvoitteen siirtymäaika jatkuu vuoteen 2025. Eduskunta päättää laista ”sähköajoneuvojen latauspisteistä ja latauspistevalmiuksista rakennuksissa sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja maankäyttö- ja rakennuslain 126 pykälän muuttamisesta” loppuvuoden aikana.

Entä koska Salon kaupunki alkaa hankkimaan henkilökunnalleen työajoneuvoiksi sähköautoja?

– Relevantti kysymys. Jokaisen ajoneuvon hankintaa pohditaan tapauskohtaisesti, mutta tästä ei ole vielä tehty strategialinjausta, Mannervesi sanoo.

Monet seudun kaupat ja muut yritykset ovat lisänneet latauspaikkoja omilla parkkipaikoillaan jo nyt ilman lakisääteisiä velvoitteita.

 

 

Latauspisteitä Salon seudulla

Salon kaupunki, Heikolan talo: 4xType2

Salon kaupunki, Vähäsillan latauspiste: 2xType2

Salo, Halikko, Prisman parkkipaikka. 4xType2

Salo, Leino-Sentteri: 2xType2

Salo, IoT Campus: 6xWall (Euro)

Salo, Motonet: 2xType2

Salo, Citymarket: 4xType2, 2xCCS, 2xCHAdeMO

Salo, Plazan parkkihalli: 7xType2, 2xWall

Salo, OP Lounaismaa: 2xType2

Salo, ABC Piihovi: Type2, CHAdeMO, CCS/SAE

Salo, Lehmirannan lomakeskus: 2xType2

Salo, ABC Perniö: 1xCHAdeMO, 1xCCS, 3xType2

Salo, Särkisalo, Kauppa ja ravintola Tiiranta: 1xtyömaapistoke

 

Somero, K-Supermarket Härkätie: 1xTesla Charger, 2xType2, 2xtyömaapistoke

Kemiö, K-Supermarket Kompass: 2xTesla Destination Charger, 1xType2

Kemiö, Bjärkas Golf Resort & Country Club: 2xType2

Kemiö, Dalsbruk FamilyPorts: 1xType2

Kemiö, Kasnäs: 2xTesla Destination Charger, 1xType2

Paimio, Neste K: 2xCCS, 2xType2

Paimio, K-Supermarket: 2xCCS, 2xCHAdeMo, 2xType2

Paimio, ABC Tammisilta: 8xSuperCharger, 2xCCS, 2xCHAdeMO, 1xType2

Marttila, OP Auramaa: 2xType2

(Lohja, ABC Lohja: 2xCHAdeMO, 2xCCS (1 kpl HPC), 3xType2; HyperCharger 500V)

Tiedot latauspisteistä: Salon kaupunki, Plugshare.com, latauskartta.fi, Tesla, ABC-asemat, Lidl, K-ryhmä. Lista ei ole välttämättä täysin kattava.

Sähköautojen määrä lähes kolminkertaistui 1,5 vuodessa

Suomessa oli kesäkuussa 2020 täyssähköautoja 6 432 kappaletta ja ladattavia hybridejä 33 883 kappaletta. Kaikkiaan henkilöautoja on Suomessa noin 2,7 miljoonaa, joten sähköajoneuvojen osuus on toistaiseksi pieni.

Sähköautojen vyöry teille on tapahtunut nopeasti. Vuonna 2010 Suomessa liikenteessä oli 23 täyssähköautoa eikä Autoalan Tiedotuskeskuksen tilaston mukaan ainuttakaan hybridiä.

Vuonna 2015 täyssähköautoja oli 614 ja hybridejä 973.

Vuonna 2018 täyssähköautojen määrä oli jo 2 404 ja hybridejä oli 13 095.

Teknologian tutkimuskeskus VTT, Motiva ja Suomen Kiinteistöliitto arvioivat vuonna 2019 valmistuneessa Gaselli-tutkimushankkeessa, että nykyisillä kannustimilla tavoite 250 000 kappaleen sähköautomäärästä vuoteen 2030 mennessä on saavutettavissa. Tällöin autoista noin 100 000 olisi täyssähköautoja ja 150 000 lataushybridejä.

Sähköajoneuvojen määrän arvioitiin lisääntyvän vielä enemmän ottamalla käyttöön uusia kannustimia.

Aiemmissa ennusteissa sähköautojen määrä olisi vuonna 2030 noin 350 000–370 000 kappaletta. Tästä valtaosa, noin 290 000 kappaletta, olisi ladattavia hybridejä.

Ilman latauspisteitä eivät sähköautot liiku. Motiva Oy arvioi yksityisillä kiinteistöillä olleen vuoden 2018 lopulla karkeasti arvioiden 9 000–13 000 latauspistettä, jos oletetaan että jokaisella täyssähköautolla ja 50–80 prosentilla ladattavista hybrideistä on oma latauspisteensä auton säilytyspaikassa.

Peruslatauspisteiden määrä kasvoi 2017–2018, vuodessa, 86 prosenttia.

Julkisia latauspaikkoja oli syyskuussa 2019 noin 905 kappaletta, joissa oli 220 pikalatauspistettä ja 2 646 peruslatauspistettä. Noin puolet latauspaikoista sijoittuu pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Turkuun.

Viime vuosina eri kauppaketjut ovat rakentaneet merkittävän määrän latauspisteitä pysäköintialueilleen.

Euroopan autojärjestön ACEA:n raportissa viime marraskuulta todetaan, että vuonna 2018 Euroopan unionissa oli alle 145 000 sähköautojen latauspistettä. Vaikka latauspisteiden määrä on kolminkertaistunut viidessä vuodessa, niiden määrän pitäisi kasvaa vuoteen 2030 mennessä 2,8 miljoonaan. Toisin sanoen latauspisteiden määrän pitäisi 20-kertaistua seuraavan vuosikymmenen aikana.

Määrä ei ole ainoa ongelma, vaan myös niiden epätasainen jakautuminen EU:ssa. Neljässä maassa, eli Hollannissa, Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa, on yli 75 prosenttia kaikista EU:n latauspisteistä.

ACEA:n raportin mukaan Suomessa oli vuonna 2018 vain 927 latauspistettä, mikä on 0,6 prosenttia kaikista EU:n latauspisteistä.

Lähteitä: Eduskunta/hallituksen esitys HE 23/2020 vp; Motiva Oy; Autoalan Keskusliitto, Tekniikan Maailma 12.9.2019

Veroetu edistää sähköistymistä

Hallituksen budjettiriihessä hyväksymä täyssähköautojen veroetuuden käyttöönotto vauhdittaa sähköautojen yleistymistä. Työsuhdekäytössä olevien täyssähköautojen kuukausikohtaiseen verotusarvoon on tulossa 170 euron alennus. Lisäksi sähköautojen latausetu työpaikalla ja julkisissa latauspisteissä muutettaisiin verovapaaksi eduiksi.

Työsuhdeautoja on Suomessa suhteellisen vähän, noin 80 000, mutta niiden merkitys autokannan uusiutumisen kannalta on merkittävä. Noin viidennes ensirekisteröidyistä henkilöautoista hankitaan työsuhdekäyttöön. Työsuhdeautojen keskimääräinen käyttöaika on noin 3 vuotta, jonka jälkeen ne palautuvat kuluttajamarkkinoille edullisina käytettyinä autoina.

Jätä kommentti