Metsästäjät osallistuvat yhä ahkerammin syyskuun peurajahtiin

0
Peurajahdin on voinut aloittaa jo muutamana vuotena syyskuussa vahtimalla, mikä on muutenkin yleisin tapa edelleen. Arkistokuvassa pertteliläinen metsästäjä Toni Anttila valmistautuu odottamaan illan hämärtymistä tammikuussa. Kuva: SSS-arkisto/Marko Mattila

Perttelin metsästysyhdistyksen peuraporukka on ampunut valkohäntäpeuroja (valkohäntäkauriita) yhä enemmän syyskuussa. Peuraporukan johtaja Reinhold Jensen sanoo, että jo viime syyskuussa ammuttiin enemmän kuin aiemmin ja tänä vuonna päästään todennäköisesti vielä parempaan tulokseen.

– Peuroja pitäisi vähentää aikaisin, jotta vähennettäisiin kolareita, hän kiteyttää tavoitteen.

Syyskuussa vahtimalla tapahtuva jahti on innostanut yhä useamman mukaan koko Varsinais-Suomen riistanhoitopiirin alueella. Näin arvioi Varsinais-Suomen riistapäällikkö Mikko Toivola, jonka mukaan lain sallima syyskuinen jahti toteutetaan nyt jo neljäntenä vuotena peräkkäin.

– Kova tavoite on, että peurakantaa saataisiin vähennettyä, myös hän muistuttaa tehostetusta peurajahdista.

Urakkaa metsästäjillä riittääkin, sillä kaatolupia on lisätty entisestään, jotta peurakanta saataisiin painettua laskuun.

Taustalla ovat peurojen aiheuttamat vahingot liikenteessä sekä maa- ja metsätaloudessa. Eniten vahinkoja sattuu vilkasliikenteisten teiden varsilla, kuten esimerkiksi Salosta Somerolle menevän kantatie 52:n varrella, jonne esimerkiksi Perttelin metsästysyhdistyksen syyskuun jahti keskittyy.

Valkohäntäpeurojen kanssa sattuvat kolarit ovat ylivoimainen ykkönen hirvieläinkolareiden joukossa. Tämä tiedetään myös vakuutusyhtiössä.

– Toiminta-alueellamme tapahtuu nykyisin noin tusina peurakolaria yhtä hirvionnettomuutta kohti, sanoo toimitusjohtaja Ari Lagerström LähiTapiola Etelästä.

Hän muistuttaa, että peurojen ja sitä myötä hirvieläinvahinkojen määrä on kasvanut jatkuvasti viime vuosina.

– Vahinkoja sattuu 350–400 vuodessa, hän summaa alueen hirvieläinkolareita.

Suomen riistakeskus myönsi tälle metsästyskaudelle 63 260 valkohäntäpeuran pyyntilupaa, joista 18 513 on Varsinais-Suomen riistanhoitopiirin alueella. Varsinais-Suomessa pyyntilupien määrää kasvatettiin edeltävästä kaudesta kahdeksan prosenttia.

Myös Salon seudulla peurankaatolupia on reilusti enemmän kuin edeltävällä kaudella. Salon, Perniön, Kiskon ja Someron riistanhoitoyhdistysten alueilla on yhteensä 190 lupaa enemmän. Peurankaatolupia yhdistysten alueilla on yhteensä 3 743 (SSS 7.7.2020).

Koko maassa valkohäntäpeuroja arvioidaan olevan edelleen reilusti yli 100 000, josta Varsinais-Suomen riistanhoitopiriin alueella elää noin neljännes. Viime metsästyskaudella kannankasvun arvioitiin jo pysähtyneen, mutta Lagerström muistuttaa siitä, että osa luvista jää yleensä käyttämättä.

Peurankaatourakan helpottamiseksi jahtikautta on pidennetty syyskuun lisäksi jahtikauden loppupäähän. Vastaavanlainen, ilman koiraa tapahtuva peurajahti vahtimalla sallitaan myös helmikuun alusta kuun puoliväliin saakka.

Koiran kanssa valkohäntää saa jahdata taas syyskuun viimeisestä viikonlopusta lähtien ensi vuoden tammikuun loppuun saakka.

Perttelissä koiraa on käytetty apuna jo pitkään peurajahdissa.

– Aloitimme 1990-luvun lopulla ja nyt peuroista noin 30 prosenttia kaadetaan koiran avulla, Reinhold Jensen selittää Perttelin metsästysyhdistyksestä.

Metsästys aloitettiin mäyräkoiralla, joka täytti sallitun koon. Nyttemmin peurajahdissa käytettävän koiran suurinta sallittua korkeutta on nostettu sen verran, että myös muun muassa dreevereitä voidaan käyttää.

Kuluvan syyskuun jahdin suosiota metsästäjien keskuudessa Jensen sekä riistanhoitopiirin Toivola selittävät lämpimällä ja valoisalla säällä.

– Peuroja on ollut helppo kytätä, Jensen sanoo.

Jonkin verran vahtimalla tapahtuvaa jahtia on hankaloittanut se, että ruokaa eläimille on nyt tarjolla runsaasti monessa paikassa.

– Viljoja on myös paljon puimatta eikä eläimiä voi kaataa pellolle, Toivola lisää.

Jensen sanoo, että peuroja on voitu houkutella omenoilla, mutta eläimiä on pystytty kyttäämään myös niille perustetuilta riistapelloilta.

Somerontien varrelle keskittynyttä syyskuun jahtia varten on tehty myös ylimääräisiä ampumapaikkoja.

Kaasujalkaa kannattaa höllentää riskialueilla

Hirvieläinkolareiden määrä heijastuu myös vakuutusmaksuihin. LähiTapiola Etelän toimitusjohtaja Ari Lagerström sanoo kuitenkin, että nyt ei ole painetta nostaa. Jos peurakanta saataisiin vähennettyä ja sitä myötä myös kolareita, maksuja voitaisiin laskea.

LähiTapiolan elokuussa teettämään Arjen katsaus -kyselyn mukaan jopa 46 prosenttia suomalaisista pitää valkohäntäpeurakantaa liian suurena. Kyselyn toteutti Kantar TNS ja siihen vastasi 1 068 henkilöä.

Lagerströmillä on peurakannan karsimisen lisäksi muitakin vinkkejä, joilla kolareita voitaisiin välttää, kun autolla ollaan liikenteessä.

– Katsotaan, että valot ovat kunnossa.

– Nopeutta on syytä pudottaa hirvi- ja peuravaaran alueilla. Myös toisten varoittaminen on tärkeää, hän katsoo.

Lagerström muistuttaa, että suurin törmäysriski on yleensä pari tuntia auringonnousun ja -laskun aikaan, sillä hirvieläimet tykkäävät liikkua hämärässä.

– Itse valitsen ajoreitin nykyään niin, että hämärän aikaan vältän pieniä teitä ja suosin moottoritietä, jolle eläimet harvemmin tulevat, hän kertoo.

Hän on ajaessaan huomannut myös sen, että teiden varsilla rehottavat pusikot vaikeuttavat eläinten havaitsemista. Hän soisi, että pusikoita karsittaisiin ja myös riistanauhojen käyttöä lisättäisiin.

Hirvieläinkolareiden riski kasvaa syksyllä, jolloin monet hirvieläimet vaeltavat talvilaitumilleen ja niillä on myös kiima-aika, mikä juoksuttaa ensin hirviä ja sitten peuroja. Riistapäällikkö Mikko Toivola sanoo, että peuroilla kiima-aika on loka-marraskuussa, mikä näkyy kolaritilastoissa siten, että urosten määrään tulee iso piikki.

– Urokset liikkuvat tuolloin, mutta naaraat pysyttelevät enemmän paikoillaan, hän selittää.

Kokonaisuudessaan peurakolareissa on naaraiden osuus suurempi, mikä kertoo, että niitä on paljon enemmän kuin uroksia.