Museovirasto ei ota kantaa Someron katsomon suojeluun –  kaupunki teettää ulkopuolisella vielä selvityksen katsomon kunnosta

0
Someron kaupunki pyytää nyt ulkopuoliselta asiantuntijalta selvityksen vuonna 1963 valmistuneen katsomon rakenteista. Yksi selvityksen aihe on, onko katsomo liikkunut eli onko sen tuenta betonin päällä kallistunut. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Museovirasto ei ota kantaa Someron urheilukentän nykyisen katsomon suojeluun. Museovirasto toteaa, että katsomolla ei ole rakennusperintölaissa todettuja suojeluedellytyksiä. Vuonna 1963 rakennetulla katsomolla ei ole myöskään sen sisätiloihin kohdistuvia suojelutavoitteita.

Museovirasto heittää pallon katsomon kohtalosta Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne – ja ympäristökeskukselle. Virasto jättää elyn harkintaan, voiko kohteen suojelun edellytyksenä olla kaavatilanteesta johtuva erityinen syy.

Museovirasto perustelee tarkastelua sillä, että voimassa olevan asemakaavan laadinnassa ei selvitetty urheilukenttään ja sen katsomoon liittyviä kulttuurihistoriallisia merkityksiä ja suojelutarvetta. Alueen asemakaavan muutos tuli voimaan vuonna 2011.

Virasto toteaa, että katsomon säilyttämismahdollisuuksia on suositeltavaa selvittää vielä kunnallisen päätöksenteon puitteissa. Someron kaupunginvaltuuston joulukuussa hyväksymien korjaussuunnitelmien mukaan vanha puukatsomo korvattaisiin kevyellä metallirunkoisella katsomolla.

Varsinais-Suomen alueellinen vastuumuseo suositti maaliskuussa antamassaan lausunnossa kaupunkia tutkimaan nykyisen katsomon peruskorjaamista. Maakuntamuseo piti katsomoa rakennustavaltaan, arkkitehtuuriltaan ja sijoitukseltaan tyypillisenä aikansa urheilukentän katsomorakennuksena. Museon mukaan vanhan puukatsomon säilyttämistä puoltaisi myös sen merkitys paikkakunnan asukkaille.

Someron tekninen johtaja Marko Mäkinen kertoo kaupungin pyytävän katsomon kunnosta seuraavaksi ulkopuolisen asiantuntijan lausunnon.

– Ulkopuolinen asiantuntija keskittyy erityisesti katsomon rakenteisiin. Muun muassa kantavien rakenteiden kunto selvitetään, Mäkinen huomauttaa.

Mäkinen sanoo, että katsomon kantaviin rakenteisiin liittyy muutamia huolia:

–  Näyttää siltä, että katsomo olisi liikahtanut. Lisäksi osa rakenteista on märkiä, sillä katsomon penkkien alapuolella oleva peltikate hikoilee.

Mäkinen arvioi selvityksen valmistuvan parissa viikossa.

Ely-keskus aloittaa museoviraston lausunnon saatuaan katsomon suojelua koskevan kuulemiskierroksen. Myös rakenneselvitys liitetään lausuntopyyntöön.

–  Pyydämme lausunnon Someron kaupungilta, urheilukentän naapureilta, suojeluesityksen tekijältä ja mahdollisesti Varsinais-Suomen liitolta, ely-keskuksen ylitarkastaja Kirsti Virkki kertoo.

Virkki muistuttaa, että kuulemiskierros vie aikaa.

–  Toiveena on, että voisimme tehdä katsomon suojeluesityksestä päätöksen tämän vuoden puolella.

Katsomosta teki suojeluesityksen keväällä perustettu Someron rakennusperinne -yhdistys.

Someron kaupunki on hakenut urheilukentän katsomon peruskorjaukseen valtionosuutta. Noin 1,6 miljoonan euron kokonaiskustannuksiin on anottu valtiolta puolta miljoonaa euroa.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Lounais-Suomen aluehallintovirasto hylkäsivät keväällä kaupungin hakemukset. Aluehallintoviraston liikuntatoimen ylitarkastaja Marie Rautio-Sipilä kertoi tuolloin (SSS 25.4.) katsomon suojeluasian keskeneräisyyden vaikuttaneen hylkääviin päätöksiin.

Urheilukentän peruskorjaus on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön syksyn lisätalousarvioehdotuksessa, jossa sille esitetään rahoitusta.

Jätä kommentti