Niin tai näin

0

RAUNO SAARI. Sanna Marinin hallituksen ensimmäinen budjettiriihi on käsillä. Se järjestetään keskellä ristiriitaista aikaa. Yhtä mieltä ollaan siitä, että uusia työpaikkoja pitäisi runsaasti luoda.

Yritysten uutiset kertovat kuitenkin samaan aikaan työpaikkojen karsimisesta. Yrityksille vaaditaan lisää taloudellista tukea. Julkista velkaantumista kuitenkin kritisoidaan.

Kansalaisten liikkumista ja matkustamista pitäisi saada helpotettua, mutta koronauhka vaatii ihan muuta.

Rinteen hallituksen ohjelma lupasi vuosi sitten tälle syksylle 30 000 uutta työpaikkaa. Vaalikauden loppuun luvattiin sama määrä lisää. Tavoitteena oli 75 prosentin työllisyysaste.

Keväällä näytti jo lupaavalta, kun Tilastokeskus mittasi 74 prosentin lukemaa. Nyt ennakoidaan asteen painuvan jopa 70 prosentin tuntumaan. Oppositio vaatii 100 000 uutta työpaikkaa.

Hallituksen riiheen tuleva valtiovarainministeriön budjettiehdotus näyttää seitsemän miljardin euron alijäämää. Se nojaa kasvuun ja kohenevaan työllisyyteen.

Rinteen hallituksen perustamat työryhmät eivät ole esityksillään yllättäneet. Nätisti sanottuna niiden työ ei ole ollut täyspainoista. Ei niiltä tosin paljoa odotettukaan.

Nyt toivotaan, että riihessä syntyy jonkin sortin paketti, johon etujärjestötkin voisivat sitoutua. Sellaista tuskin syntyy. Niin paljon näkemykset ovat ristiriidassa.

Maan hallituksella on oikeus toimia ja tehdä koviakin päätöksiä. Ikävät päätökset eivät ole kuitenkaan sille yhtään helpompia kuin järjestöille, jotka pitävät kiinni saavuttamistaan eduista.

Hallitus voi kohentaa talouden kehityksen edellytyksiä viisaalla lainsäädännöllä. Taloudellisen kasvun päävastuu on kuitenkin jakaantunut. Kestävät työpaikat eivät ole päätösperäisiä eivätkä synny hallinnollisella päätöksellä tyhjästä. Se tässä ristiriitaisessa poliittisessa keskustelussa tahtoo unohtua.

Korona antaa hallitukselle armoa tämän syksyn budjettikäsittelyyn. Julkisen talouden sopeuttaminen on viritetty vuosille 2022–2023. Todellista lisäaikaa ei ole kuitenkaan paljon.

Ensi kevään kuntavaalit alkavat ahdistella jo syksyllä. Hallituksessa olevat puolueet joutuvat arvioimaan tulevaisuutta vaalin tulosta ennakoiden. Erityinen merkitys tällä on keskustalle, joka on perinteinen vahva vaikuttaja kuntakentässä.

Kestävyysvajeen lisäksi meillä on nyt koronavelkaa. Elvytyspaketit pitää joskus maksaa. Kansalaisten ikääntyminen luo uutta menopainetta. Julkinen talous pitäisi saada tasapainoon talouskasvua kiihdyttämällä, parantamalla hintakilpailukykyä, uudistamalla työmarkkinoita ja aikaansaamalla uusien investointien vyöry.

Kaikkea ponnistelua hämärtää huoli koronaepidemian uudesta kiihtymisestä. Miten kansalaiset tähän pelkoon reagoivat ja miten arki tulee vielä muuttumaan? Siihen budjettiriihi ei osaa vastata, vaikka sitäkin varmasti vaaditaan.

Mutta ”comme ci, comme ca, niin tai näin, aina väärinpäin”.

Kirjoittaja on eläkkeellä oleva entinen maaherra.

Jätä kommentti