Salo saanut ihmisiä luontoon ja poluille

7
Kultalähteen vettä ei saa käyttää eikä alueella saa kalastaa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Jylhät maisemat ja vaativat nousut odottavat kulkijaa uusimmalla Salon kaupungin liikuntapalvelujen kunnostamalla ulkoilureitillä Kiikalan harjualueella. Tälle Hyyppärä-Kultalähde -luontopolulle odotetaan lisää kävijöitä etenkin ensi sunnuntain avajaisissa.

Kiikalassa ja muuallakin luontokohteissa kävijöitä on tosin riittänyt korona-aikana paikoin jopa tungokseen asti. Myös liikuntapalvelujen luontotapahtumat ovat olleet hyvin suosittuja.

– Varmasti ne saavat jatkoa keväällä, lupaa liikunnanohjaaja Saku Nikkanen liikuntapalveluista.

Nikkanen ja liikuntapalvelujen tiedotussihteeri Terhi Sinnelä kävivät uudistetulla Hyyppärän-Kultalähteen polulla kuluvalla viikolla ennen avajaispäivää, jolloin uudet merkinnät alkoivat olla paikoillaan.

– Salon nuorisopalvelujen retkeilypajalaiset ovat viitoittaneet tämän, Sinnelä kertoo.

Koko aikaa ei tarvitse nousta tai laskea rinnettä. Tämän harjuselänteen lähellä sijaitsee Salon seurakunnan leirikeskus, jonka vuokraamista voi Terhi Sinnelän mukaan kysyä seurakunnalta. Sinnelän takana kävelee Saku Nikkanen. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Luonnonsuojelualueelle sijoittuvan polun tarkoitus on pitää kulkijat omalla reitillään, jotta luonto ja harvinaiset lajit eivät vaarannu. Alueella on kuljettu paljon, mistä kertoo ajoittain leveäkin polku.

Polun varrella eriväriset merkit viitoittavat joko 1,8 kilometrin tai 2,3 kilometrin lenkille, mutta molemmat merkinnät vievät kävijän Kultalähteelle. Se on yksi eteläisen Suomen arvokkaimmista lähteistä. Lähteestä vesi virtaa Kultalähteenojan kautta eri vesireittejä myöten Uskelanjokeen.

– Lähdettä ei pidä kiertää ja kalastus on ehdottomasti kielletty, Sinnelä muistuttaa kulkijoita.

Ympäristön kulumista suojellun lähteen ympärillä on syytä välttää, sillä monet lähteet Kultalähde mukaan lukien tarjoavat elinympäristön uhanalaisille lajeille.

Esimerkiksi erittäin uhanalaisen vesiperhosen, lähdesirvikkään tiedetään viihtyvän Kultalähteen ympäristössä. Se ei elä varsinaisesti lähteessä, vaan sen reunavyöhykkeellä, tihkupinnalla (SSS.26.7.2009).

Kultalähde on varmistettu myös uhrilähteeksi Helsingin yliopistossa yli kymmenen vuotta sitten historiaa tuolloin opiskelleen Anna-Leena Mansikkalan selvityksessä (SSS 31.3.2008).

Koska Kultalähde on ollut uhrilähde, sinne ovat osanneet kulkea jo pakanallisen ajan ihmiset. Siihen liittyy myös kiehtovia tarinoita, joista yhden Kultalähteen aarteesta kertovan Sinnelä on valinnut lähteen opastauluun.

Kultalähteen lisäksi koko reitti tarjoaa harjumaisemista pitävälle katseltavaa. Jääkauden sulamisvaiheessa syntynyt harjualue on kolmannen Salpausselän reuna-aluetta, josta löytyy niin syviä suppakuoppia kuin korkeita harjanteitakin.

Polkua ei tarvitse kulkea treenimielessä, vaikka liikuntapalvelujen väki tietääkin esimerkiksi urheiluseurojen hyödyntävän polkua harjoituksissaan. Reitin vaativin nousu vie Salon seudun korkeimpiin paikkoihin kuuluvan harjun laelle.

Viimeistään pitkän nousun jälkeen kannattaa vetää syvään henkeä ja katsella ympärille. Voi ihailla vaikka hiljaisuutta henkivää maisemaa puineen.

– Tässä kasvaa naavaakin, Nikkanen pysähtyy ihailemaan.

Liikuntapalvelujen esitteessä kerrotaan, että reitti on vaativa.

Hyvää kuntoa harjupolku toki vaatii, sillä maasto on vaihtelevaa nousuineen ja laskuineen. Metsähallituksen omistamalla luonnonsuojelualueella polulle kaatuneet puut saavat olla paikoillaan, joten kulkijan on ylitettävä ne.

– Tämä ei sovi pyöräilijöille, Nikkanen ja Sinnelä muistuttavat.

Patikoiden liikkeellä oleva tarvitsee myös kunnolliset kävelyyn sopivat jalkineet.

Kiikalan harjualueen luontopolku avataan virallisesti sunnuntaina kello 13. Luontopolku kuuluu niihin pariinkymmeneen kohteeseen, jotka kaupunki päätti kartoituksen jälkeen kunnostaa.

Hyyppärän harjun luontopolun alue kuuluu Metsähallitukselle, jonka kanssa kaupunki on ennen kunnostustöitä tehnyt sopimuksen.

Nikkanen ja Sinnelä sanovat, että tarkoituksena on pitää kunnostuksen jälkeen kaikista kohteista huolta. Salon liikuntapalvelut aikoo jatkossa huolehtia Hyyppärä-Kultalähde -luontopolusta.

Toiveissa on saada ihmiset huomaamaan, että Salossa on paljon paikkoja, joissa voi retkeillä Teijon kansallispuiston ohella.

– Teijo tuo retkeilijöitä tänne muualta, mutta täältä löytyy muitakin kohteita, joissa he voivat käydä ja samalla vaikka yöpyä Salossa, Nikkanen selittää.

Luontopolulla kannattaa tarkkailla luontoa. Ihan polun vieressäkin näkee naavaa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Hyyppärä-Kultalähde -luontopolku lähtee sen uudelta pysäköintialueelta. Pysäköintialueelle käännytään Oinasjärventieltä, jonne ohjaa ruskea opaskyltti ”Hyyppärä-Kultalähde luontopolku”. Kohteessa on opastaulut, joista näkee muun muassa reitin sijainnin ja kuvauksen luontopolun varren nähtävyyksistä.

Tulenteko, kalastaminen sekä lähdeveden käyttö ja likaaminen on kielletty.

7
Jätä kommentti

3 Comment threads
4 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
5 Comment authors
Urpo

Hieno juttu tuo reitin rakentaminen! Seudulla on muutenkin runsaasti upeita alueita. Salon vetovoimaa voisikin lisätä merkkaamalla Rannikoreitin jatkoksi pyöräilyreitin tuonne. Onhan matkalla etappikohteena mm. Härjänvastan uimaranta ja vähän eteenpäin jatkamalla pääsee Iso-Valkeen rannalle. Siitä onkin enää lyhyt matka Torronsuon, Liesjärven ja Saaren kansallispuistoihin. Paluu Härkätietä Marttilan kautta takaisin.

Vaikka tuossa mennäänkin Rannikkoreitin tavoin Salon kunnan rajojen yli, tällainen kokonaisuus olisi jo aika mahtava markkinointivaltti seudulle.

Maija

Onko Ketunkierros kuopattu?
En muista että Salon aikana sitä olis ainakaan aktiivisesti ylläpidetty.

Urpo

Taitaa valitettavasti olla jo kymmenkunta vuotta sitten lopetettu tuon reitin ylläpito.

Anni

Ketun reitin kiersin pari vuotta sitten geokätköjen avulla. Mukava reitti, mutta huonossa kunnossa ”laavut”.

Kari Aaltonen

Ihmettelen miksi P-paikasta tehtiin liian pieni? Miksi vanha parkkipaikka suljettiin? Ojan olis voinut jättää kaivamatta ja laittaa esteen parkkipaikan taakse metsätielle. Miksi polulle kaatuneita puita ei poisteta, jos paperilehteen on uskomista, kun kuitenkin on tarkoitus pysyä polulla. Kaatuneet puut pakottaa poistumaan polulta.
Olin edellisviikolla Oulangan kansallispuistossa. Kaikki suositummat parkkipaikat oli keski- ja iltapäivisin täynnä. Kaikki eivät päässeet ulkoilemaan, vaikka haluja olisi ollut. Minulle aamuihmisenä ei ollut ongelmia kun kuljin ”omia polkujani”.

Jarmi J.

Hienoa tämänmoiset reitit, mutta miksi kevyen liikenteen väylä Teijolla on kokonaan unohdettu?

Kysymys on kevyen liikenteen väylästä välillä Teijon koulu – Talonpojan Teijontien risteys, pituus alle kilometri.

Kuntaliitoksen jälkeen ei minkäänlaista hoitoa, kevytväylää on lähes mahdoton edes huomata. Outoa?

Maija

Vähän olen odotellut, että kun Tupuri sai nopeasti oman tien ja kevyen liikenteen väylän 110-tielle, niin sama tapahtuisi Kokkilan-Vartsalaan suunnalla myös.

Kokkilantietä kuljetaan myös Vaisakon luontopolulle puhumattakaan Kokkilan vapaa-ajanviettoalueesta leikkipaikkoineen ja grillikatoksineen.