Tampaltan Rosvoluola saa mielikuvituksen laukkaamaan

0
Axel Vilmunen (vas.) ja Touko Falkstedt laittoivat otsalamput päälle ennen sukeltamistaan luolan hämärään. Kuvat: SSS/Talvikki Salin

– Täällä on ihan megakivikkoista!
– Jos tulee yksikin rosvo, tee äkkiä väistöliike!

8-vuotias Axel Vilmunen ja 7-vuotias Touko Falkstedt olivat intoa täynnä kömpiessään lauantaina sisään Tampaltan Rosvoluolaan. Touko oli aiemmin käynyt Lanzarotella tippukiviluolassa ja Axel Salossa yhdessä luolan tapaisessa. Mutta Rosvoluolan kaltaisessa luolassa he eivät olleet koskaan ennen käyneet.

9-vuotias Joel Kangaskorte oli myös ensimmäistä kertaa tällaisessa luolassa. Aiemmin hän oli käynyt Lohjalla kalkkikiviluolassa ja Salon Ilmusmäen luolassa, mutta Rosvoluola oli hänen mielestä omaa luokkaansa.

– Tämä on hienoin luola, jonka olen nähnyt, hän myönsi.

Joel Kangaskorte oli varustautunut luolaretkeen otsalampun lisäksi köydellä. Rosvoluola on hienoin hänen näkemänsä luola.

Noin 25 metrin mittainen Tampaltan Rosvoluola on hyvin matala luola. Joel toteaa, että välillä hänen piti kontata ja välillä hän käveli kumarassa. Luola oli aika pimeä ja otsalamppu oli ehdoton varuste, vaikka vähän päivänvaloa kajastikin lohkareiden välistä. Pelottava luola ei kuitenkaan ollut.

Isoäitinsä Pia Kangaskortteen kanssa hän mietti, millaiset olot rosvoilla on luolassa mahtanut olla.

– Ei kovin mukavat. On ollut kylmää ja kosteaa, Pia Kangaskorte toteaa.

– Mä mietin, että miten siellä on nukuttu. Ehkä sammaleiden päällä, Joel arvelee.

Rosvoluolan kallioissa on monia koloja. Salolainen Pirita Suurnäkki sekä 7-vuotias Linnea , 5-vuotias Aava ja 3-vuotias Tuuli Suurnäkki kurkkivat jokaiseen kiinnostavaan paikkaan.

– Yhdessä kolossa, missä oli pullo, rosvot ovat voineet säilyttää aarteita, Linnea arvelee.

Tampaltan Rosvoluola on harvojen tiedossa, mutta lauantaina siihen pääsivät tutustumaan monet, kuten salolaiset Aava (vas.), Tuuli, Linnea ja Pirita Suurnäkki. Toinen luolan sisäänkäynneistä tässä kohtaa, kivenlohkareiden takana.

Rosvoluolassa on kaksi suuaukkoa, eli luolan läpi pystyy kulkemaan. Toinen sisäänkäynti on hyvin matala, toinen taas hyvin kivikkoinen.

Eve Falkstedt kulki koko luolan läpi. Luolan keskeltä löytyi isompi matala alue, jossa on voinut oleskella, ja myös tulentekopaikka.

– Kyllä minä pystyn kuvittelemaan, että täällä on ollut rosvoja. Tämä on kuitenkin aika iso, Falkstedt toteaa.

Falkstedt oli kuullut Tampaltan Rosvoluolasta ennenkin ja kerran etsinytkin sitä. Lauantaina Salon kaupungin liikuntapalvelut järjesti paikalle koko perheen retken, ja sen myötä paikka tuli nyt monelle tutuksi. Kaupunki toteutti paikalle opastuksen, ja kävijät saivat omatoimisesti tutustua luolaan ja sen ympäristöön.

– Minä suosittelen tätä kyllä retkikohteena. Varsinkin lapsiperheille tämä on jännä paikka, Falkstedt sanoo.

 

Liikuntapalveluiden tiedotussihteeri Terhi Sinnelä opasti väkeä luolan edustalla ja sai kolmituntisen tapahtuman aikana kertoa luolasta reilusti yli sadalle ihmiselle. Tapahtuman suosio ilahdutti järjestäjiä.

– Moni kertoi, ettei ollut ennen kuullutkaan tällaisesta paikasta. Moni myös kertoi etsineensä tätä paikkaa joskus.

– Halusimme ilmiantaa ihmisille tällaisen hienon kohteen. Idea kohteesta tuli tapahtumistamme vastaavalta Saku Nikkaselta, Sinnelä kertoo.

 

Tampaltan Rosvoluolaan liittyy kiehtovia tarinoita, joista kerrottiin lauantaina retkeläisille. Samalla heitä houkuteltiin käyttämään mielikuvitustaan ja miettimään, missä paikalla on voinut olla rosvojen makuuluola, missä tähystyspaikka, missä aarrekammio ja keittiö.

Tarkkoja tietoja ei ole, mutta se tiedetään, että vuosisatoja sitten vesi on ollut korkeammalla ja mereltä päin Saloon saapuvat kauppiaat ovat näkyneet ehkä luolalle asti. Nyt näkymän merelle peittävät korkeat puut.

Kauppiaat tulivat Salon seudulle hankkimaan turkiksia. Kauppaa käytiin vaihtokauppana, ja Salonjoen ja Halikonjoen kylissä tehtiin kauppaa muun muassa kankaista ja astioista, jopa arvokkaista koruista ja miekoista. Rosvot saattoivat vaania kauppiaita, ja korkealta mäeltä oli hyvä tähystää arvolasteja sekä käydä ketterillä veneillä ryöstöretkillä.

Saaliin kanssa voitiin palata luolalle, jossa oli myös hyvä piileskellä mahdollisilta etsintäpartioilta.

Viimeisimmät havainnot alueella piileskelevistä hämärämiehistä on tehty kieltolain aikaan, jolloin paikka toimi tiettävästi salakuljettajien keskuksena. Tarinan mukaan luolan päältä viestittiin lyhdyillä merelle, koska virkavalta ei ollut väijymässä salakuljettajia ja reitti oli selvä veneiden livahtaa maihin.

 

Axel Vilmunen (vas.) ja Touko Falkstedt kömpimässä ulos luolan toisesta suuaukosta.

Tampaltan Rosvoluola on näkemisen arvoinen kohde, mutta se on hyvin vaikea löytää. Luolalle pääsee metsäautotieltä, joka lähtee suunnilleen vastapäätä Hämeenkyläntie 250:n tienhaaraa. Auton voi pysäköidä vaikka seurakunnan laavun parkkipaikalle, joka löytyy osoitteesta Hämeenkyläntie 274.

Metsäautotietä kuljetaan noin 100 metriä, ja kun tie kaartuu oikealle, käännytään vasemmalle pienelle polulle. Polku kulkee pitkän matkaa ojan reunaa myötäillen. Oikeassa kohdassa on osattava kääntyä oikealle, ylös rinteeseen nousevalle polulle.

Mäen päällä kallioita kohoaa jo polun molemmilla puolilla, mutta Rosvoluolalle menijän on jatkettava vielä polkua pitkin. Kun polku haarautuu kahteen suuntaan, käännytään oikealle. Tästä eteenpäin reitin kuvailu on jo todella hankalaa. Perille asti vie kuitenkin polku, ja yhteensä matkaa kertyy Hämeenkyläntieltä luolalle noin 600 metriä.

Hyvä vinkki on, että Tampaltan Rosvoluolassa on geokätkö. Luolan voi siis löytää käyttämällä geokätköilysovellusta.

Rosvoluola-retki oli osa Retkeillen Salossa -tapahtumasarjaa, joka jatkuu vielä su 27.9. klo 13 Hyyppärän luontopolun avajaisilla. Kokoontuminen on luontopolun lähtöpaikalla osoitteessa Oinasjärventie 366. Reitti on vaativa ja sopii kaikenikäisille hyväkuntoisille henkilöille.