Tapani ei enää pimentäisi koko Saloa

1
- Sen verran myrskyennuste vaikutti, että päätimme lähteä tänään kalaan keskiviikon tai torstain sijaan, tuumivat tiistaina venettä Särkisalossa nostamassa olleet Mika Syrjälä (vas.) ja Pekka Virtanen. He aprikoivat samalla, mahtoiko tiistain kalareissu jäädä heidän osaltaan tämän syksyn viimeiseksi.

Vajaat yhdeksän vuotta sitten Tapani-myrsky pysyi otsikoissa päiväkausia. Tapaninpäivänä alkanut myräkkä jatkui peräti neljä päivää, ja katkoi hetkellisesti sähköt liki 40 000 salolaiselta. Koko Lounais-Suomen alueella sähköt olivat poissa 316 000 sähkönsiirtoyhtiö Carunan asiakkaalta, ja valtakunnallisesti ilman sähköä oli yli puoli miljoonaa suomalaista.

Iso osa sähkökatkoksista syntyi, kun yli 20 metrin sekuntivauhdilla moukaroinut myrskytuuli kaatoi puita voimalinjojen päälle. Vaikka Tapani iskisi nyt uudelleen, ei enää samanlaista tuhoa syntyisi, koska merkittävä osa tuon aikaisista sähköverkoista on syksyyn 2020 mennessä ehditty siirtää säältä suojaan.

– Tapani-myrsky oli lukujen valossa aivan järkyttävä. Käytännössä se tarkoitti sitä, että meillä oli Espoosta Uuteenkaupunkiin verkko pimeänä, ja joka toinen asiakas koki sähkökatkon tuolloin, kertaa sähkönsiirtoyhtiö Carunan sähköverkkojohtaja Kosti Rautiainen.

– Silloin tehtiin yhteiskuntatasolla päätös, ettei koskaan enää saa käydä samalla tavalla. Sähkönjakelun rooli on muuttunut aika paljon yhdeksässä vuodessa. Nyt meillä on yli 40 000 sähköautoa liikenteessä ja ylipäänsä liikenne on sähköistynyt paljon niistä vuosista. Sehän olisi ihan katastrofi, jos nyt verkot kyykkäisivät samalla tavalla, hän jatkaa.

Aihe on ajankohtainen, sillä niin Saloon kuin muuallekin Suomeen on ennustettu keskiviikon ja torstain väliseksi yöksi tämän vuoden tähän asti voimakkainta myrskyä.

Sitä ei voi juuri verrata Tapaniin, vaan pikemminkin viime vuoden tammikuun Aapeliin. Tapani oli poikkeuksellisen pitkäkestoinen ja tasavoimainen myrsky, kun taas Aapeli oli lyhyt, mutta voimakkuudeltaan huippurepivä.

Ilmatieteenlaitoksen ennusteen mukaan tuuli voi torstaina yltää mantereella puuskissa reiluun 20 metrin sekuntivauhtiin, mutta rannikkoalueilla jopa yli 30 metriin sekunnissa. Myös Aapeli kipusi parhaimmillaan puuskissa jopa yli 30 metriin sekunnissa. Haastellisen tästä viikosta tekee kuitenkin tuulen suunta ja vuodenaika:

– Jos verrataan mitä eroa nyt edessä olevalla myrskyllä on Tapaniin tai Aapeliin, niin nyt ollaan loppukesässä. Aapelissa oli ennätyskovat tuulet rannikolla, mutta osa maasta oli roudassa, eikä puissa ollut enää lehtiä. Nyt maa on märkä ja toisaalta lehdet ovat vielä puissa, joten tuuli pääsee tarttumaan puihin aivan eri tavalla kuin talvella. Lisäksi tuuli puhaltaa tavallisen lounaan sijaan pohjoisesta. Puiden juuret kasvavat luontaisesti niin, että ne kestävät paremmin lounaasta tulevaa tuulta, Rautiainen tietää.

Vaikka puita kaatuisikin keskiviikkona ja torstaina Tapanin malliin, ei sähköverkko silti olisi samanlaisen uhan alla kuin yhdeksän vuotta sitten. Tuolloin Lounais-Suomen noin 30 000 kilometriä pitkistä sähkölinjoista lähes kaikki kulkivat ilmassa sähkötolpasta toiseen. Tähän syksyyn mennessä tuosta kilometrimäärästä jo runsaat 10 000 on siirretty säältä suojaan.

– Tapanissa oli yli 300 000 asiakasta ilman sähköä, ja Aapelissa vain noin 30 000 asiakasta ilman sähköä. Toki myrskyt eivät myöskään ole ihan vertailukelpoiset, koska Tapani kesti reilusti pidempään. Silti voi jo sanoa, että sähköverkko kestää voimakkaatkin myrskytuulet nyt selvästi paremmin kuin 2011.

– En tiedä, onko paha etukäteen luvata mitään, mutta jos Tapani-myrskyssä oli pahimmillaan yli 200 000 asiakasta samanaikaisesti ilman sähköä niin nyt voi ennustaa, että päästään varmasti alle puolella siitä. Vaikka myrsky toteutuisikin todella voimakkaana, Rautiainen jatkaa.

Rautiainen kuvailee seuraavien vuorokausien myrskytuulia ”mielenkiintoiseksi testiksi”. Caruna on asettanut sähkömarkkinalain vaatimusten mukaisesti tavoitteen, jonka mukaan vuoden 2028 loppuun mennessä taajamassa asuva asiakas ei saa olla missään tilanteessa yli kuutta tuntia ilman sähköä, eikä myöskään haja-asutusalueella sähkökatkos saa missään tilanteessa kestää 36 tuntia kauempaa.

Työt verkon parantamiseksi alkoivat vuonna 2013 sähkömarkkinalain uudistuksesta, ja nyt aletaan olemaan tuon savotan puolivälissä.

– Runkoverkko on ollut korjauslistalla ensimmäisenä, ja se alkaa nyt olla hiljalleen Lounais-Suomessa valmiina. Seuraavaksi jatketaan sitten pienjänniteverkolla, Rautiainen selventää.

Pelkästään myrskytuhojen takia runkoverkkoa ei ole rukattu uuteen uskoon. Rautiainen muistuttaa, että sähkön tarve muun muassa liikenteessä kasvaa koko ajan, ja myös sähköä kulutetaan jatkuvasti enemmän. Siksi myös runkoverkon kapasiteettia on pitänyt kasvattaa. Suomessa kapasiteetti on kasvanut jopa muuta Eurooppaa nopeammassa tahdissa.

– Sitten kun sähköautot yleistyvät oikein toden teolla, niin monessa Euroopan maassa on edessä vielä runkoverkon parannusta, joka Suomessa alkaa pikkuhiljaa olla takanapäin. Voi sanoa, että Suomi on tässä asiassa edelläkävijä jo nyt, Rautiainen iloitsee.

Vaikka sähköverkon pitäisikin kestää edessä oleva myrsky selvästi aiempia paremmin, kaatuu joka tapauksessa jossain päin Saloa jälleen tällä viikolla puita myös sähkölinjojen päälle. Niihin tilanteisiin Rautiaisella on selkeä turvallisuusohje:

– Jos jonkun vinkin saan antaa, niin sitten kun niitä puita kaatuu voimalinjoille, ei mentäisi kuitenkaan itse tekemään raivaustöitä. Niissä tilanteissa sattuu miltei joka myrskyssä onnettomuuksia, jotka oltaisiin voitu välttää. Eli ilmoitus meille, missä katkos on, ja me kyllä saavumme paikalle mahdollisimman nopeasti, hän lupaa.

1
Jätä kommentti

1 Comment threads
0 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
1 Comment authors
Marco

Taisi jäädä kertomatta, kuinka paljon se on tullut ryöstöhinnoissa kuluttajille maksamaan.