Uusi Somerolla valmistettava lämpökivi syntyy tiilimurskasta

2
Lämpökiviin käytetään hylätyistä tiilistä tehtävää tiilimurskaa. Jari Seppälä (vas.), Tuomas Ojala, Timo Aaltonen ja Olli-Pekka Kotamäki korostavat, että kierrätys on osa nykypäivää. Kuva: SSS/Minna Määttänen

HB-Betoniteollisuuden pihalla Somerolla on kasa kirkkaanpunaista tiilimurskaa. Tehtaassa tuotantolinja työntää ulos punaisia kiviä, jotka ovat noin kuusi kertaa perinteisiä tiiliä suurempia.

Kyseessä on lämpökivi, jota Tarvasjoella takkatehdasta pyörittävässä Seppälän Tiilessä ja HB-Betoniteollisuudessa on kehitelty neljä vuotta. Tällä viikolla uudenlaisen lämpökiven tuotanto alkoi HB:n tehtaalla Somerolla.

Seppälän Tiilen toimitusjohtaja Jari Seppälä ottaa tiilimurskaa käteensä. Uusi lämpökivi perustuu tiilien tuotannossa syntyvien ylijäämätiilien kierrätykseen.

–  Kun tiilen kulmasta puuttuu pala, se hylätään tehtaalla. Tätä varastoa on syntynyt Tarvasjoella 50 vuoden aikana melkoisesti. Uudessa tuotteessa pystymme nyt hyödyntämään puhdasta ylijäämätiiltä, Seppälä toteaa.

Kun Seppälän Tiilessä ryhdyttiin kehittämään uutta tuotetta, alettiin projektiin etsiä yhteistyökumppania. Sellainen löytyi HB-Betoniteollisuudesta. Normaalisti tuotteillaan toistensa kanssa kilpailevat yritykset lähtivät yhdessä aukomaan uusia uria.

–  HB-Betoniteollisuudessa oltiin aidosti kiinnostuneita uudenlaisen tuotteen kehittämisestä, kiittelee Jari Seppälä.

HB-Betoniteollisuuden Someron tehtaan tehdaspäällikkö Tuomas Ojala näkee lämpökiven sopivan hyvin yrityksen tuttujen betonituotteiden rinnalle.

–  Molemmat yritykset pystyvät tuomaan yhteistyöhön oman vahvuutensa ja näin molemmat hyötyvät, Ojala ja Seppälä toteavat.

Uutta lämpökiveä on testattu vuosien aikana tarkasti, sillä tulisijoissa ja seinissä käytettävän tuotteen on täytettävä tiukat vaatimukset.

Lämpökivi varaa hyvin lämpöä, sillä siinä on yli 85 prosenttia tiilimurskaa.

– Koska lämpökivi on paljon tavallista tiiltä suurempi, helpottaa ja nopeuttaa se selvästi työtä. Lämpökiveä on myös helppo sahata, Seppälä huomauttaa.

Tarvasjoen takkatehtaan tuotantopäällikkö Timo Aaltonen ja suunnittelija Olli-Pekka Kotamäki ovat olleet uuden tuotteen kehittelyssä alusta saakka mukana.

–  Työssä on käytetty niin laboratoriota kuin muurareita, jotka ovat testanneet sitä, millaista lämpökiveä on asentaa, Aaltonen ja Kotamäki kertovat.

Aaltonen korostaa, että lämpökivistä tehdyssä tulisijassa on kaikki tiilitakan hyvät ominaisuudet.

–  Testeissä on todettu, että lämpö tulee ison kiven pintaan vielä nopeammin kuin perinteisessä tiilessä.

Tiileri ja HB-Betoniteollisuus ovat lämpökiven kanssa tosissaan. Tavoitteena on lyödä tuote läpi rakentajien keskuudessa. Ensimmäisessä tuotantoerässä Somerolla tehtiin 30 000 kiveä.

–  Kierrätysmateriaalista tehty lämpökivi vastaa hyvin myös nykyajan ympäristövaatimuksiin, Jari Seppälä sanoo.

HB-Betoniteollisuuden tehtaalla Somerolla on ollut viime kuukausina vilskettä, sillä muun muassa pihalaatat ovat käyneet hyvin kaupaksi. Tehtaalla tehdään työtä kahdessa vuorossa.

– Uudet tuotteet ovat satsaus tulevaisuuteen, vaikka tutuissa tuotteissa riittääkin tällä hetkellä työtä, Tuomas Ojala toteaa.

Lämpökivi on kooltaan noin kuusi kertaa suurempi kuin tavallinen tiili. Seppälän Tiilen toimitusjohtaja Jari Seppälä kertoo, että kiveä on myös helppo sahata. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Yhteistyötä – Seppälän Tiili ja HB-Betoniteollisuus

Seppälän Tiilen takkatehdas Tarvasjoella on osa Tiileri Oy:tä. Tiilerillä on lisäksi tiilitehtaat Kemiönsaaressa ja Ylivieskassa.

Tiileri työllistää tällä hetkellä runsaat sata työntekijää

Seppälän Tiilen tarina alkoi vuonna 1952 Tarvasjoella Seppälän kylässä, kun viisi veljestä alkoi valmistaa salaojaputkia.

HB-Betoniteollisuus rantautui Somerolle vuonna 2003, jolloin se osti Somerbetonin Raimo ja Seija Raitaselta.

HB-Betoniteollisuudella on tuotantoa Jyväskylässä ja Somerolla. Yrityksellä on noin sata työntekijää, joista Somerolla työskentelee parikymmentä.

2
Jätä kommentti

1 Comment threads
1 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
2 Comment authors
Armi von Harmi

Lehtijutun mukaan tuo on aika outo tekele. Sopii takan seinämiin, muttei talon ulkoseiniin paremman lämmönjohtavuuden takia.

Tiilirouheesta ja sementistä tehdään tiilibetonia vai? Mutta hyvä, että tiilijätettä kierrätetään.

Häh?

Miten niin outo tekele? Mielestäni on loogista, ettei tiiltä, joka luovuttaa lämmön ulos, käytetä talon seiniin. Tulisi kalliiksi energiatalouden kannalta, jos talot tehtäisiin päästämään lämpöä ulos.

Ja takan seinämiin käynee hyvin, koska eikö takan tehtävä ole luovuttaa lämpöä ympärilleen. Sellainen takka, joka pitäisi lämmön sisällään olisi aika outo tekele. Nätti ehkä silti.