Leino Groupin tytäryhtiö Leino Cast investoi Salossa valimoliiketoimintaansa 3 miljoonaa euroa. Uuden tuotantolinjan rakentaminen tehostaa yhtiön toimintaa ja antaa valmiudet vastata kysynnän kasvuun.

Leino Castin teräsvalimon uusi tuotantolinja rakennetaan vanhan rautavalimon seinien sisälle. Työt on aloitettu viikko sitten vanhojen koneiden purkamisella. Valtaosa niistä on jo viety pois, ja tilaa siistitään uusien koneiden asentamista varten.

– Tarkoitus on saada linja pystyyn ennen ensi kesää, eli nopealla aikataululla edetään, kun tekijöitä riittää. Matalasuhdanteen aikaan omaa ja ulkopuolista resurssia on saatavilla, toimitusjohtaja Liisa Leino toteaa.

Hän sanoo koronan tuoneen uusia mahdollisuuksia Euroopan valimoille, sillä pandemia on vaikeuttanut konevalmistajien komponenttihankintaa halpatuontimaista kuten Kiinasta ja Turkista.

– Vientiketjut ovat lakanneet toimimasta, ja se on saanut konevalmistajat miettimään jalostusketjujaan ja pohtimaan, löytyisikö tekijöitä myös Euroopasta, Suomesta ja jopa Salosta, Leino huomauttaa.

Leino Cast tekee teräksestä asennusvalmiita valukomponentteja liikkuvia työkoneita varten. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Tuotantolinjan strateginen suunnittelu alkoi jo vuonna 2016, kun Leinovalu uudisti yhtiörakenteensa ja strategiansa, ja yhtiöitti eri liiketoiminnat tytäryhtiöiksi.

– Uusi strategia sisälsi rautavalimon hallitun alasajon. Tuomme nyt halvemmista maista sellaisia komponentteja, joita olemme joskus itse valaneet, Leino kertoo.

– Investointi varmistaa sen, että nykyiset työpaikat säilyvät, ja noususuhdanteen alkaessa on mahdollista avata uusia.

Uusi tuotantolinja nousee saman katon alle, jossa alkoi toimia Leinonkadun kiinteistön ensimmäinen valimo 1960-luvun lopulla.

– Näkymät ovat vaativat niin teknologiateollisuudelle kuin meillekin, mutta uimme vastavirtaan matalasuhdanteesta ja koronan aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta. Investointi takaa sen, että olemme valmiita ja iskukykyisiä, kun noususuhdanne alkaa, Leino painottaa.

– Uusi linja nostaa tehtaan kapasiteettia, lyhentää tuotteiden läpimenoaikaa, ja lisää joustavuutta ja tuotantovarmuutta, sanoo Leino Groupin liiketoiminnan kehittämispäällikkö Jussi Katajainen, joka toimii myös linjastoinvestoinnin projektipäällikkönä.

Leino Cast tekee teräksestä asennusvalmiita valukomponentteja liikkuvia työkoneita varten. Liisa Leino sanoo yhtiön valtteina olevan vaativissa osissa käytetyt materiaalit, niiden muodot ja ominaisuudet.

Leino Cast vie tuotantoaan lähinnä Pohjoismaihin ja Pohjois-Eurooppaan. Ostajien kautta komponentit leviävät ympäri maailmaa.

– Meillä on Salossa valmiit rakenteet ja osaava tiimi, jonka kasvattaminen on tärkeää, toimitusjohtaja Liisa Leino sanoo. Paraisilla asuva Jussi Katajainen aloitti Leino Groupin liiketoiminnan kehityspäällikkönä elokuussa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Leino Castin hallitus teki investointipäätöksen elokuussa mietittyään tarkasti, onko Salo oikea paikkakunta sen toteuttamiselle. Viimeksi Leinovalussa tehtiin saman kokoluokan investointi vuosina 2007–2008, kun konepaja rakennettiin.

– Päätimme antaa Salolle ja Suomelle mahdollisuuden näyttää, että täällä voi toimia. Meillä on Salossa valmiit rakenteet ja osaava tiimi, jonka vahvistaminen ja kasvattaminen on huipputärkeää. Täällä asiat sujuvat, Leino sanoo.

– Logistisesti Salo on Suomen paras paikka reilun tunnin päässä lentokentästä ja satamista. Keski-Euroopassa matkat ovat paljon pidemmät.

Leino Group luottaa siihen, että Suomessa pidetään yllä teollisuuden toimintakykyä. Liisa Leino korostaa, että yhtälö ei toimi, jos Suomella ei ole vientiä, kun tuontia on joka tapauksessa paljon esimerkiksi Kiinasta. Häntä surettaa, että teollisuuden puolestapuhujia on vähän.

– Sen sijaan jyrkkiä ympäristönäkökulmia tuodaan vahvasti esille, vaikkei vastakkainasettelu vie minnekään, sanoo Leino, jolla on vahva luotto suomalaiseen insinööriosaamiseen.

– Sen avulla on mahdollista löytää sekä teollisuutta että ympäristöä hyödyttäviä ratkaisuja, mutta se vaati keskustelua ja tutustumista toisten ajatuksiin, hän muistuttaa.

Liisa Leino toteaa, että investointi varmistaa nykyisten työpaikkojen säilymisen ja antaa mahdollisuuden palkata lisää väkeä, kun noususuhdanne alkaa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Puusepänverstaasta se alkoi

Leino-yhtiöiden historia juontaa vuoteen 1898, jolloin Leino Groupin toimitusjohtaja Liisa Leinon isoisä Juho Leino (syntyjään Rekola) perusti Kuusjoelle puusepänverstaan isänsä J.V. Rekolan kanssa.

– Suvun nimi muuttui nimien suomentamisen aikaan. Runoilija Eino Leino oli silloin kovassa nosteessa, Liisa Leino kertoo.

1900-luvulla toiminta siirtyi junaradan viereen Saloon. Nykyiselle paikalleen Leinonkadulle yhtiö asettui 1930-luvulla.

Liisa Leinon isä Heikki Leino aloitti nykyaikaisen valimotoiminnan 1960-luvun lopulla. 1980-luvulla toiminta laajeni etenkin teräsvalun puolella.

Leinovalu Oy osti vuonna 1981 Oy Fiskars Ab:n Salon teräsvalimon liiketoiminnan. Uusi teräsvalimo valmistui Salon rautavalimon yhteyteen vuonna 1984.

Vuonna 1989 Leinovalu osti Vantaalta Wärtsilä Oy:ltä entisen Primon teräsvalimon, jonka toiminta siirrettiin 2000-luvun alussa Saloon.

Leino-yhtiöt on pitkään ollut Salon suurimpia työllistäjiä. Tällä hetkellä yrityksessä on noin sata työntekijää.