Venäjä antaa Armenialle ”tarvittavan avun”, jos taistelut leviävät Armenian alueelle – tiukka vastaus Azerbaidzhanilta

0

Azerbaidzhan ei halua, että sen ja Armenian välisiin taisteluihin osallistuu kolmansia maita.
– Tämä on taistelu meidän ja Armenian välillä, sanoi Azerbaidzhanin presidentti Ilham Alijev Twitterissä.
Viesti oli mitä ilmeisimmin tarkoitettu Venäjälle, joka ilmoitti lauantaina antavansa Armenialle kaiken tarvittavan avun, jos Vuoristo-Karabahin taistelut leviävät Armenian alueelle.
Aiemmin lauantaina kerrottiin, että Armenian pääministeri Nikol Pashinjan on virallisesti pyytänyt Venäjän presidentiltä Vladimir Putinilta, että maat aloittaisivat pikaisesti neuvottelut avusta turvallisuuden varmistamiseksi.
Armenia ja Azerbaidzhan sotivat Vuoristo-Karabahissa. Syyskuun lopussa leimahtaneissa taisteluissa Vuoristo-Karabahissa tiedetään kuolleen ainakin toista tuhatta ihmistä. Armenia ei kuitenkaan ole kertonut tappioistaan, joten todellinen luku on suurempi.
Kolmas yritys tulitauon saamiseksi Vuoristo-Karabahiin päättyi maanantaina erittäin nopeasti. Aamukahdeksalta alkanut tulitauko ei ehtinyt vanheta edes tuntia, kun osapuolet jo syyttivät toisiaan sen rikkomisesta.
Lauantaina molemmat maat syyttivät toisiaan asutusalueiden tulittamisesta.

Pashinjanin mukaan taistelut lähestyneet Armenian rajaa

Venäjällä on tukikohta Armeniassa sekä puolustussopimus maan kanssa. Venäjä on aiemmin sanonut, ettei sopimus kuitenkaan kata Vuoristo-Karabahin aluetta. Putinille kirjoittamassaan kirjeessä Pashinjan sanoi, että vihamielisyydet ovat lähestyneet Armenian rajaa. Lisäksi hän toisti aiemman lausuntonsa siitä, että Turkki tukee Azerbaidzhania.
Azerbaidzhan ja Armenia ovat kamppailleet Etelä-Kaukasiassa Vuoristo-Karabahista jo kauan. Neuvostojohtaja Josif Stalin liitti alueen aikanaan Azerbaidzhaniin, jonka sisällä Vuoristo-Karabah oli autonominen alue.
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen alue jäi Azerbaidzhanille, mutta Armenia hyökkäsi 1990-luvun alussa Vuoristo-Karabahiin ja otti sen itselleen. Tuolloin konfliktissa kuoli ainakin 30 000 ihmistä. Alue julistautui sodan jälkeen itsenäiseksi, mutta sitä ei ole tunnustanut yksikään toinen maa.

STT

Kuvat: