Joka kymmenes Suomen asunnoista on vailla vakinaista asukasta. Tilastokeskuksen mukaan maassa oli viime vuoden lopulla reilusti yli 3 miljoonaa asuntoa, joista 10 prosentissa ei ollut ketään kirjoilla.

Tuloksesta ei voi päätellä, että joka kymmenes asunto olisi kokonaan asumaton. Asunto katsotaan vakinaisesti asutuksi, jos osoitteeseen on Digi- ja väestötietoviraston  väestötietojärjestelmässä merkitty vakituinen asukas. Osan vuodesta käytössä olevat kakkosasunnot eivät ole tyhjillään, mutta ihminen voi olla kirjoilla vain yhdessä asunnossa.

Salossa 12 prosentissa asuntokannasta ei ole vakituista asukasta. Somerolla vastaava prosenttiosuus on lähes 15, Kemiönsaaressa yli 26, Paimiossa hiukan yli 10, Sauvossa 14, Koskella 15,5 ja Marttilassa 15.

Op Koti Lounaismaan myyntineuvottelija Miko Känkänen sanoo, että Salon seudulla on hyvin paljon helsinkiläisten ja turkulaisten kakkosasuntoja.

– Lähinnä täältä hakevat kakkosasuntoa pääkaupunkiseudulla ja Turun seudulla asuvat, mutta myös paikallisilla on erikseen kaupunki- ja maaseutuasuntoja.

Ilman vakituisia asukkaita ovat usein myös asunnot, joita maatilalla tai omakotitalossa asuvat ovat hankkineet kotipaikkakuntansa keskusta-alueelta vanhuuden päivien varalle, eivätkä halua laittaa niitä vuokralle.

Kiinteistönvälittäjien mukaan maaseudun kerrostaloasunnot eivät juuri kiinnosta ostajia eikä vuokra-asuminenkaan niissä innosta. Kemiönsaaren kerrostaloasunnoista 47 prosenttia on vailla vakinaista asukasta. Harva niistä on osa-aikaisessakaan käytössä.

Kemiönsaaren kunnan tytäryhtiö Dalsbostäder Oy Ab omistaa Taalintehtaalta viisi kerrostaloa. Niiden 81 asunnosta 25 on tyhjillään.

– Täällä on ylitarjontaa kerrostaloasunnoista. Ne ovat peruja 1970–1980-luvuilta, jolloin terästehtaalla oli töissä 1 200 ihmistä, toimitusjohtaja Roger Sjöqvist kertoo.

Dalsbostäder myi kaksi kerrostaloa jo vuonna 2007 ja neljä kerrostaloa vuonna 2012.
Sjöqvistin mukaan kerrostalohuoneistoja etsitään Kemiönsaaresta kakkosasunnoksi vain harvoin:

– Maaseudulta halutaan väljempiä asumismuotoja.

Salon kerrostaloasunnoista ilman vakituista asukasta on yli 15 prosenttia. Somerolla määrä on 27 prosenttia.

Someron rakennustarkastaja Juha Kopra huomauttaa, että tilaston mukaan suurempi osa Someron tyhjistä asunnoista on keskusta-alueen kerros- ja rivitaloissa.

– Maaseudulla on tyhjillään vanhoja tilakeskuksia, joista osa saattaa silti olla kesäkäytössä. Kaikenkuntoiset omakotitalot ovat kiinteistörekisterissä kunnes ne puretaan, Kopra muistuttaa.

Hän toteaa, että ihmisillä on Somerolla paljon myös kakkoskoteja ja vanhuuden päiviä varten hankittuja asuntoja.

– Osa asuu talven toisessa ja kesän toisessa osoitteessa, mutta vain toisen voi valita viralliseksi.

Seudulla ja etenkin Salossa on kiinteistönvälittäjien mukaan liian vähän asuntotarjontaa.

– Meillä on pulaa myytävästä. Somerolla asunnot ovat liikkuneet hiukan hitaammin, mutta Salossa tarjontaa on selvästi kysyntään nähden liian vähän, OP Koti Lounaismaan Miko Känkänen sanoo.

Hän ei kuitenkaan koe, että ihmiset panttaisivat tyhjillään olevien asuntojen laittamista myyntiin.

– Joku saattaa jäädä odottamaan parempia aikoja ja hintojen nousua. Kaikki eivät ole valmiita myymään pienemmällä hinnalla, jolla kauppa syntyisi nopeammin, Känkänen toteaa.

– Ihmiset kyselevät meiltä paljon tämän hetkisestä asuntomarkkinatilanteesta, koska olettavat, että asunnot eivät liiku koronapandemian takia. Hintatasoon se saattaa heijastua, mutta fakta on se, että kauppa on käynyt hyvin. Vain hissittömät kerrostalot eivät kiinnosta ostajia.

Tilastokeskuksen mukaan tyhjien asuntojen määrä on lisääntynyt 2000-luvulla ja kiihtynyt erityisesti 2010-luvulla. Eniten tyhjiä asuntoja löytyy asuinkerrostaloista. Viime vuoden kerrostaloasuntojen osuus koko maan tyhjistä asunnoista oli 51 prosenttia, erillisten pientalojen osuus 32 prosenttia ja rivitalojen osuus 13 prosenttia.

Kerrostalojen rakennusbuumi lisäsi 2010-luvulla kerrostaloasuntojen osuutta maan asuntokannasta, ja samalla tyhjien kerrostaloasuntojen osuus kasvoi muihin asuinrakennuksiin verrattuna. Suurin osa kerrostaloista on rakennettu 1970-luvulla. Silloin valmistui yli 336 000 asuntoa. Sen ajan kerrostaloissa oli viime vuoden lopussa tyhjillään 42 000 asuntoa.

Eri puolilla maata on parhaillaan myytävänä jopa kokonaisia kerrostaloja. Tilastokeskuksen listauksessa viime vuoden lopussa maassa oli 1 345 kerrostaloa, joissa ei väestötietojen mukaan asunut ketään.

Tilastokeskuksen Asunnot ja asuinolot -tilasto perustuu useista rekistereistä vuoden lopussa kerättäviin tietoihin.

Juttua muutettu 21.10. klo 13.31: Väestörekisterikeskus muutettu Digi- ja väestötietovirastoksi.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Erpe
1 kuukausi sitten

On huomioitava se tosiasia, että myyjälle jää vastuu viideksi vuodeksi myytyään vanhan talon. Se voi olla kohalokasta myyjän taloudelle.

Tämän vuoksi on myyjän edun mukaista, että ei myy vanhaa asuntoa, jossa mahdollisesti on joitakin vikoja, joita ei ole huomioitu kaupanteon yhteydessä.