Katsomon turvallisuudesta nousi huoli Somerolla – väkimäärän rajoittamista pohditaan

6
Ulkopuolisen asiantuntijan raportissa nousevat huolenaiheina esille erityisesti katsomon seinien ja rakenteiden vinous sekä vähäiset tuennat. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Someron urheilukentän katsomo kaipaa lisätuentoja, suoristamista ja muita korjauksia, jotta sitä olisi turvallista käyttää myös jatkossa. Näin todetaan ulkopuolisen asiantuntijan tekemässä selvityksessä, jonka kaupunki tilasi.

Someron kaupungin tekninen johtaja Marko Mäkinen sanoo, että Raksantti Oy:n tekemän raportin perusteella katsomo on huonommassa kunnossa kuin oletettiin.

– Meidän täytyy nyt pohtia, pitääkö katsomon väkimäärää rajoittaa, Mäkinen huomauttaa.

Mahdollinen väkimäärän rajoittaminen liittyy huoleen puku- ja huoltorakennuksen päällä olevan katsomon liukumisesta.

Raportin mukaan katsomon kiinnitys alapuoliseen rakennukseen on varsin vähäinen. Katsomon vinous lisää osaltaan kiinnitykseen kohdistuvaa painetta. Jos kiinnikkeiden kapasiteetti ei ole riittävä, on vaarana, että koko katsomo lähtee liukumaan pellin päällä.

– Kiinnityspultteja ei hirveästi ole ainakaan näkyvissä. Jos katsomossa on enemmän väkeä, joka liikkuu tiettyyn suuntaan, on vaarana kiinnityksen pettäminen, Someron kaupungin tilakeskuksen päällikkö Jari Kauppi toteaa.

Raportin tehnyt diplomi-insinööri Antti Jaakkola suosittelee, että katsomon kiinnityksen riittävyyttä alapuoliseen rakennukseen selvitetään tarkemmin niin rakenteista kuin laskennallisesti. Jaakkola muistuttaa, että esimerkiksi katsomossa hyppiminen lisää kiinnitykseen kohdistuvaa painetta.

Vuonna 1963 valmistuneeseen katsomoon mahtuu tuhat katsojaa. Viime vuosina suosituimmissa tapahtumissa on ollut 300–400 henkeä.

Ulkopuolisen rakenneasiantuntijan raportissa nousee voimakkaasti esiin myös katsomon seinien ja muiden palkkien vinous sekä tuennan vähäisyys. Nämä kaikki vaikuttavat rakennuksen kantavuuteen yhdessä katsomon kiinnityksen kanssa.

Kauppi kertoo, että katsomossa on tuentoja nykypäivän rakentamisen mittapuun mukaan todella vähän.

– Esimerkiksi kattorakenteisiin liittyviä tuentoja ei ole ollenkaan.

Raksantti Oy antaa raportissa pitkän listan erilaisia suosituksia katsomon turvallisuuden varmistamiseksi.

Katsomo tulisi jäykistää lisätuennalla siten, että sen kallistuminen pysähtyy. Katsomon puupilarien, palkkien ja ristikoiden lujuusmitoitukset tulisi tarkistaa. Osa vinoon menneistä palkeista ja muista rakenteista pitäisi suoristaa ja korjata. Huolestuttavana pidetään muun muassa yläpohjan päärakennepalkin vinoutta.

Marko Mäkinen ja Jari Kauppi korostavat ulkopuolisen asiantuntijan raportin huomioiden olevan sellaisia, että niihin on pakko reagoida.

– Nyt esille tulleet asiat herättävät väkisin huolta. Aika paljon pitää tehdä, jotta katsomon saisi turvalliseksi, Mäkinen huomauttaa.

Kauppi muistuttaa, että nykytilanne vinoine seinineen ja palkkeineen laittaa katsomon rakenteet koville.

– Rakenteet väsyvät ja väsyvät. Jossakin tulee se raja vastaan, että joku kohta katsomossa pettää.

Puurakenteisen katsomon ympärillä on käyty Somerolla paljon keskustelua. Katsomosta on tehty myös suojeluesitys. Urheilukentän peruskorjauksessa katsomo on määrä korvata uudella, mutta valtuuston hyväksymä 1,6 miljoonan euron remontti jakaa edelleen tiukasti päättäjiä kahteen leiriin.

6
Jätä kommentti

2 Comment threads
4 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
5 Comment authors
Rahaa palaa

Kuinka paljon mahtavat nämä kaikki selvitykset maksaa? Veronmaksajat maksavat.

Kuntalainen

Mitä väkimäärää? Eihän koko kenttää käytä kukaan?

Liikuntaa myös pienille

Ei nyt mutta koronan jälkeenkin on kai jalkapalloa ja yleisurheilua. Esimerkiksi seurojen viikkokisoissa on aina paljon lapsia ja aikaa vietetään myös katsomossa. Joskin suosittuja viikkokisoja eivät taida tietää edes kaikki päättäjät, kun väittävät ettei kentällä ole käyttäjiä. Someron urheilukentällä on käyttöä enemmän kuin monen isomman paikkakunnan kentillä.

Änkyrä

Siis mielestäsi ei turvallisuusasioita saa selvittää? Ai niin juu, rahat kuuluu vanhustenhoidolle jne.

Surkuhupaisaa

Todella surkuhupaista päätöksentekoa. Ensin suunnitellaan urheilukentän peruskorjausta monta vuotta, ja urheiluväki ja päättäjät ovat samaa mieltä, mitä tarvitaan. Sitten kun on saatu rahaa ja aikaa palamaan, suunnittelu valmiiksi ja myös puoli miljoonaa rahaa valtiolta tulossa, päätetään, ettei me tätä halutakaan. Halutaankin palloiluhalli.

Tai sitten keksitään, että eihän kentässä olekaan mitään vikaa. Näin käy, kun valtapeli ja eri lajien välinen kateus ottavat ohjat.

Sisällä ja ulkona liikkuva

Täysin samaa mieltä. Ja mahtaako kokoomuksen palloilusiipi, joka vastustaa kentän remonttia kohtuullisen ”kevyillä” perusteilla (kentällä ei ole käyttöä, liikuntaa harrastetaan nykyään vain sisällä, kaupungin talous on romahtamassa) oikeasti uskoa, että kentän korjauksen torppaaminen loppusuoralla edistää palloiluhallia. Voi käydä juuri päinvastoin, kun heittää märän pyyhkeen muiden lajien edustajien naamalle.