Geenisaksien kehittäjät saivat kemian Nobel-palkinnon

8

Melko tuore tieteellinen edistysaskel, josta on jo ollut konkreettista hyötyä ihmiskunnalle – ja molemmat palkittavat naisia. Nämä Nobel-historiassa hieman harvinaisemmat ehdot täyttyivät, kun vuoden 2020 kemianpalkinto myönnettiin keskiviikkona ranskalaiselle Emmanuelle Charpentierille ja yhdysvaltalaiselle Jennifer A. Doudnalle.
Tutkijat kehittivät vuonna 2012 geenisaksiksi (CRISPR/Cas9) kutsutun menetelmän, jonka avulla ihmisten, eläinten tai kasvien perimää on mahdollista muokata hyvin tarkasti.
Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia totesi palkitsemisperusteissaan menetelmän mullistaneen molekyylitason biotieteitä ja myötävaikuttaneen muun muassa uusien syöpähoitojen kehittämiseen. Geenisakset antavat myös lisää toivoa mahdollisuuksille parantaa perinnöllisiä sairauksia.
– Geenisakset ovat vieneet biotieteet uudelle aikakaudelle, mistä on monin tavoin suurta hyötyä ihmiskunnalle, tiedeakatemia toteaa.
Etäyhteyden päästä julkistamistilaisuudessa puhunut Charpentier vakuutti olevansa yllättynyt, vaikka oli ollut hyvin tietoinen geenisaksiin kohdistuneista Nobel-veikkauksista. Charpentier toivoi palkinnon kahdelle naiselle olevan ”vahva viesti”, joka kannustaisi tyttöjä hakeutumaan töihin tieteen pariin.
Geenisaksien palkitsemisen myötä kemian Nobelin on nyt saanut yhteensä seitsemän naista, heistä Marie Curie myös fysiikan.

Mainetta myös Uumajan yliopistolle

Ruotsalaiset eivät unohtaneet mainita, että Charpentier oli työskennellyt tieteellisen läpimurtonsa aikana Uumajan yliopistossa.
– Uumaja oli ihanaa aikaa urallani, tuore nobelisti myötäili.
Ihmisiä sairastuttavaa streptokokkibakteeria (Streptococcus pyogenes) tutkiessaan Charpentier löysi vuonna 2011 molekyylin, jonka avulla bakteeri puolustautui viruksia vastaan pilkkomalla niiden perimää eli dna:ta. Yhdessä Doudnan kanssa hän kehitti tältä pohjalta jo seuraavana vuonna menetelmän, jolla dna:sta voi leikata pois palan tarkasti ennalta määrätystä paikasta ja siten muokata perimää.
Geenisaksien käyttö on sen jälkeen laajentunut räjähdysmäisesti. Tiedeakatemian mukaan geenisakset ovat johtaneet moniin tärkeisiin löytöihin tieteellisessä perustutkimuksessa, mutta myös esimerkiksi mahdollistaneet kuivuutta ja tuholaisia kestävien viljelylajien kehittämisen.
Lääketieteessä taas on geenisaksien ansiosta käynnissä kliinisiä kokeita uusien syöpähoitojen kehittämiseksi.
Aiemmin tällä viikolla Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia palkitsi hepatiitti C -viruksen löytäjät lääketieteen ja avaruuden mustien aukkojen tutkijat fysiikan Nobel-palkinnoilla.
Torstaina Tukholmassa julkistetaan kirjallisuuden nobelistin nimi. Perjantaina huomio siirtyy Osloon, missä paljastetaan Nobelin rauhanpalkinnon saava henkilö tai järjestö.

https://www.kva.se/sv/pressrum/pressmeddelanden/nobelpriset-i-kemi-2020

Niilo Simojoki

STT

Kuvat:

8
Jätä kommentti

1 Comment threads
7 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
5 Comment authors
Pertti

Se on kyllä kumma, kun Nobelin palkinto menee itäänpäin vain silloin, kun joku kirjailija kritisoi maan hallitusta ja johtoa. Yhdysvaltoihin menee osittain kaikki palkinnot. Liekö poliittista peliä?

MDI

No ei kai niitä Nobeleita nyt jaeta jäsenkirjalla tasapuolisesti kaikille. Kun idässä yliopistot ovat maailman rankinglistoilla jossain tuhannen paikkeilla, niin ne kyvykkäät itätutkijat lähtevät. Nykyään kun voi muuttaa yli rautaesiripun tutkimaan tasokkaaseen ympäristöön esimerkiksi sinne USA:han. Aika moni sinne mennyt Nobel on ”vierastyöläisten” tutkimuksen tulosta.

Ottaisitko muuten koronaan parissa kuukaudessa ”kehitetyn” rokotteen, Sputnik vai mikä se nyt oli?

Vapaa tiede

Jos Pertti tarkoittaa ”idällä” Venäjää, niin siellä tieteen kehitys jäi pahasti jälkeen jo neuvostoaikoina. Tieteen edellytys kun on vapaus. Se on kyllä myönnettävä että myrkkyjen kehittäminen on huippua, ja se totisesti onkin poliittista peliä.

Pertti

Minulla ei tietenkään ole noin faktatietoja kuin nimimerkillä Vapaa tiede. Maantieteelisesti kyllä mielestäni ns. itävaltioihin kuuluu paljon muitakin maita.

Yritän elää ilman ennakkoasenteita ja ajatella puolueettomasti. Sitä suosittelen kyllä muillekin. Nobelin palkinnot ovat kyllä täysin poliittinen jako.

MDI

”Minulla ei tietenkään ole faktatietoja” ja sitten varma tieto ”ovat kyllä täysin poliittinen jako”.

Tiedenobelit jaetaan kyllä tieteellisistä ansioista. Rauhanpalkinto on taas politiikkaa, sen jakajakin on eri kuin tiedenobeleilla.

Kaisa

Mitähän tarkoittaa suomeksi ”osittain kaikki”? Toinen palkinnon saajista on ymmärtääkseni ranskalainen.

Väpä

Geenisakset on todella merkittävä läpimurto. Mille sinä olisit mieluummin antanut Nobelin?

pertti

Joo geenisakset on yvä keksintö. Voidaan Geenimanipiloida vaikka sotilaita jotka hyökkää ja tappaa eikä pelkää mitän. Tai sitten kilttejä ihmisiä nauhatyöhön jotka ei valita.
Kasvien osalta voi myös manipuloida suuria esim. viljelykasveja mitkä tuottavat hyvin ja kestävät pitkän logistiikan terveyden kustannuksella.

Kyllä Nobelin palkinto on poliitinen, se on faktaa.Kaikki palkinnot on mennyt muutamiin länsimaihin ukuunottamatta kirjallisuuspalkintoja joissa kritisoidaan omaa yhteiskuntaa.
Se on aivan samallla tavoin faktaa kuin Suomalaisen toimittajan palkinto (Usassa)Venäjän arvostelusta. Joka jätettiin antamatta Trampin arvostelun jälkeen.