Korona stressaa nuoria

0
Nuoret kokevat koronan takia stressiä muita enemmän.

Kun korona levisi viime keväänä Suomeen, syyllisiä etsivät käänsivät katseensa pieneen joukkoon kansalaisia, jotka olivat käyneet talvilomalla laskettelemassa Keski-Euroopassa.

Taudin levitessä viranomaiset alkoivat asettaa rajoituksia ja antaa tiukkoja ohjeita. Erityisesti oli suojeltava ikäihmisiä ja muita riskiryhmäläisiä. Alkoi kaupassa käyvien vanhusten syyttely. Myös muilta paikkakunnilta tulleita mökkiläisiä katsottiin pitkään.

Kesä meni rauhallisesti, mutta kun tilanne alkoi syksyllä paheta, syyllisiä haettiin taas ulkomailla käyneistä suomalaisista.

Seuraavat syylliset olivat nuoret, jotka juhlivat huolettomasti. Nyt tarkkaillaan, käyttävätkö kaikki maskia suositusten mukaisesti.

Syyllisten etsiminen on luonnollista. Käyttäytymisen takana on varmasti usein sairastumisen pelko, mutta myös ymmärrys siitä, että jokainen todettu koronatapaus hankaloittaa myös altistuneen lähipiirin elämää.

Viime keväänä rajoitukset tulivat voimaan aikana, jolloin oltiin menossa kesää ja valoa kohti. Moni ajatteli, että keväällä tekemättä jääneet asiat siirtyvät vain syksyyn. Nyt on nähty, että syksystä saattaa tulla yhtä hiljainen kuin keväästä.

Tilastokeskus on toteuttanut korona-ajan alusta lähtien muutaman viikon välein Kansalaispulssi-kyselyä. Tuoreimpien tulosten mukaan suomalaiset ovat enemmän huolissaan muiden kuin omasta sairastumisestaan. Tämän voi olettaa johtavan käyttäytymiseen, jolla suojellaan kanssaeläjiä.

Entä ne nuoret? Valtion nuorisoneuvoston toimeksiannosta aineistosta eroteltiin nuoret ja nuoret aikuiset. He kokevat koronan takia stressiä muita enemmän, ja erityisen stressaavaa korona-aika on työttömille nuorille. Lähes jokainen vastaaja kertoi noudattaneensa viranomaisten ohjeita hyvin tai melko hyvin.

Syyllistäminen on turhaa tilanteessa, jossa jokaisen osuutta tarvitaan näkymättömän vaaran torjumisessa. Tilastojen valossa syyllistämiselle ei ole edes perusteita.