Lisävuosi koulun penkillä

0
Oppivelvollisuusiän nosto on herättänyt keskustelua.

Hallituksen esitys oppivelvollisuusiän nostamisesta 18 vuoteen jakaa mielipiteitä. Nostoa ovat ajaneet etenkin pääministeripuolue SDP, vasemmistoliitto ja vihreät. Poliittinen oikeisto ja elinkeinoelämä suhtautuvat esitykseen nihkeämmin. Oppivelvollisuusiän nostoa perustellaan muun muassa nuorten syrjäytymisen ehkäisyllä. Vastustajat taas ovat huolissaan muutoksesta aiheutuvista kustannuksista.

Esitykseen liittyvä maksuton toinen aste herättää huolia kunnissa. Maksuttomuuden pelätään nostavan kuntien kustannuksia, vaikka hallitus onkin luvannut kompensoida menot.

Uuden esityksen mukaan oppivelvollisuus päättyisi vasta, kun nuori täyttää 18 vuotta tai suorittaa toisen asteen tutkinnon. Nykyisin oppivelvollisuus päättyy peruskoulun jälkeen tai viimeistään 17-vuotiaana.

Samalla toisen asteen oppimateriaali jäisi koulutuksen järjestäjän maksettaviksi. Hallitus on luvannut korvata maksuttomuuden aiheuttamat kustannukset täysimääräisesti.

Kuntaliiton mukaan hallitus on aliarvioinut muutoksesta syntyviä kustannuksia. Salossa ja kunnissa yleisesti pelätäänkin, että uudistus lisää kuntien menoja.

Oppivelvollisuusiän nosto saa ymmärrystä vasemmiston ja vihreiden lisäksi myös joiltakin taloustieteilijöiltä.

Muutoksen taustalla on huoli nuorten syrjäytymisestä. Kustannukset menetetyistä työntekijöistä, rikollisuudesta ja terveysongelmista voivat nousta paljon suuremmiksi kuin lisävuosi koulussa.

Mikäli oppivelvollisuuden pidentämisellä voidaan estää nuorten syrjäytymistä, muutos on perusteltu. Jos taas lisävuosi koulun penkillä tuo vain lisää kustannuksia ja siirtää syrjäytymistä vuodella eteenpäin, uudistuksen tavoitteet kaatuvat.

Vaihtoehdoksi on esitetty tarkemmin kohdennettuja toimia. Lisätukea voisi kohdistaa suoraan heikommin pärjääville oppilaille ja opinto-ohjaukseen.

Erityisen tärkeää pitää kiinni siitä lupauksesta, että lisäkustannuksia ei valuteta kuntien harteille. Ylimääräistä rahaa kunnilla ei ole.

Jätä kommentti