Uuden koulun ja päiväkodin rakentaminen etenee vauhdilla Märynummella.
Viime keväänä käynnistyneellä työmaalla noin 400-neliöinen koulu on jo pystyssä ja suurimmaksi osaksi katettu. Koulussa aloitellaan väliseinätöitä.
200-neliöisen liikuntasalin hirsirunko on niin ikään valmis ja katto päällä. Tällä hetkellä runko nousee päiväkodissa, jonka pinta-ala on vajaat 600 neliömetriä.
– Päiväkodin hirsien asennus alkoi tiistaina, ja valmista pitäisi tulla ensi viikon puolivälissä, jos välillä ei sada, työnjohtaja Kalle Nurmela rakennusta urakoivasta Varpe Oy:stä kertoo.
Hirsirakentaminen on nopeaa, sillä puutavara on työstetty valmiiksi Kontio-tuotteen tehtaalla Pudasjärvellä. Halikkoon tuotiin kaikkiaan 12 rekkakuormaa hirsiä.
– Koulun rungon nostamiseen meni vajaa viikko, ja jumppasaliin toinen viikko. Hirrestä rakentaminen on nopeaa, kun seinästä tulee kerralla valmis, Nurmela kuvaa.
Märynummelle päätettiin rakentaa uusi koulu ja päiväkoti, koska kylän vanha yläkoulu kärsi sisäilmaongelmista.
Salon talonsuunnitteluarkkitehdin Tommi Kaarton mukaan kaupunki halusi suosia puurakentamista, ja ajatus sai vastakaikua poliittisilta päättäjiltä.
Vaakakupissa painoivat myös koulujen sisäilmaongelmat. Hirren pitäisi olla terveellinen ratkaisu sisäilman kannalta.
Hirsirakentaminen ei ole Salossa ihan tavallista. Kaarron mukaan kaupunki rakensi hirrestä viimeksi vuonna 2007, kun Vehasen saha toimitti Leirisaloon hirsisen majoitusrakennuksen.
– Hirsikouluja tänne on rakennettu lähinnä 1900-luvun alkupuolella, Kaarto veikkaa.
– Aika harvinaistahan tämä on. Meidän yrityksemme rakensi hirrestä viimeksi päiväkodin Lietoon, ja siitä on pari vuotta, rakennusmestari Petri Varpe Varpe Oy:stä kertoo.
Märynummen uusi koulu ja päiväkoti on kolmion mallinen kompakti rakennus, jossa neliöitä on vajaat 1 500.
Rakennuksen osista päiväkoti on lähinnä Vaskiontietä, koulun tilat ovat kohti itää ja liikuntasali pohjoisen puolella. Yhteinen ruokala on rakennuksen keskellä.
Koulun runko kootaan järeästä 275-millisestä lamellihirrestä, jossa on viisi kerrosta. Kaksi pystykerrosta tekevät hirrestä painumattoman.
– Rakenne vaatii tarkkuutta. Puu ei taivu mihinkään, ja esimerkiksi sokkelin on oltava aivan suora, Kalle Nurmela kertoo.
Lamellihirsi kestää kosteutta sivusuunnasta, mutta vettä ei saa päästä rakenteen sisään. Siksi pystytys keskeytyy, jos alkaa sataa. Päivän päätteeksi ylin hirsikerta peitetään.
– Kattoelementit pyritään nostamaan päälle heti, kun hirsirunko on valmiina, Nurmela sanoo.
Hirsiseinät pyritään jättämään mahdollisimman puhtaiksi. Siksi esimerkiksi rakennuksen sähköt on vedetty lattiavalun sisään.
– Pinta-asennuksia tehdään mahdollisimman vähän. Joitain reittejä sähköille on porattu valmiiksi hirsiin jo tehtaalla, Kalle Nurmela kertoo.
Koulun ulkoseinät maalataan läpikuultavalla vaalean harmaalla puunsuojalla.
Rakennus lämpiää sähköllä ja vesi-ilmalämpöpumpuilla. Maalämpöä ei Märynummelle voitu harkita pohjavesialueen takia.
Märynummen urakkaan kuuluu vanhan alakoulun saneeraus. Työmaa valmistuu suunnitelmien mukaan ensi kesänä.
Märynummen koulun ja päiväkodin kustannusarvio on yhteensä runsaat 4,5 miljoonaa euroa.
Sisäilmaongelmilta säästytään, kun rakennetaan oikein ja pidetään huolta rakennuksesta. Materiaalilla ei niin ole väliä, joskin hirsi helppohoitoinen onkin. Helppohoitoisuutta kunta varmaan hakeekin.
Sisäilmaongelmat alkavat heti kun Tane Talonmies sulkee viikonlopuiksi ja lomiksi ilmanvaihdot ynnä pistää kaikki väliovetkin kiinni.
Näin on. Riippumatta siitä, mikä on rakennusmateriaali. Hirren hengittävyys on eri asia kuin ilmanvaihto. Sata vuotta sitten rakennetuissa hirsitaloissa tosin ilmanvaihto toimi venttiilit suljettuinakin, koska ikkunoissa ja seinissä oli rakoja. Sen kyllä pakkasyön jälkeen huomasi viimeistään siitä, että keittiön vesisanko oli jäässä.
Toivottavasti Märynummen koulu tehdään vähän nykyaikaisemmalla ajatuksella. Ja ilmanvaihtoa ei saa sulkea, liian monta rakennusta on täällä jo säästetty pilalle!
Vielä kun tällaiset julkiset rakennukset tehtäisiin aina rossipohjalle ja painovoimaisen ilmanvaihdon kanssa, niin sisäilmaongelmat pysyisivät poissa ainakin sen 100 vuotta, mitä tuollainen rakennus kestää muuten.
Kyllä se Tane Talonmies saa painovoimaisenkin ilmanvaihdon suljettua, kun oikein yrittää. Kun asiakkaat valittavat vedon tunteesta, tungetaan muovipussi ja tai sukkahousut tuloilmaventtiiliin. Molempia on nähty vanhoissa kerrostaloissa.
Tane Talonmies sulkee ne venttiilit kun käsketään sulkemaan, älkää ampuko pianistia!!!
Rakentamisaikana olisi suositetavaa käyttää ns. sääsuojaa rakennuksen päällä.
Olisi olisi, mutta kun tilaaja ei ymmärrä vaatia säältä suojaavaa telttaa, eikä rakentaja halua, se maksaa.