”Nuorilta kuulee usein, että eihän nyt kannabis tai lääkkeet ole mitään” – Someron kaupunki tehostaa puuttumista nuorten päihteiden käyttöön

0
Lääkkeiden väärinkäyttö on huumeiden lisäksi kasvava ongelma nuorten parissa. Kuva: SSS/Päivi Malin-Perho

Someron kaupunki kehittää uudenlaista toimintaa, jotta se voisi puuttua aiempaa paremmin nuorten kasvaneisiin päihdeongelmiin. Someron vt. perusturvajohtaja Marjaana Sorokin huomauttaa, että huumeet sekä lääkkeiden väärinkäyttö ovat selvästi lisääntyneet yläkouluikäisten nuorten keskuudessa.

– Aloitamme nuorisoaseman tyyppistä toimintaa, johon nuori, vanhemmat tai koulukuraattori voivat ottaa helposti yhteyttä. Näin pystymme tarjoamaan matalan kynnyksen apua ilman, että nuoren tai hänen perheensä pitää tulla sosiaalihuollon asiakkaaksi, Sorokin toteaa.

Uutta toimintaa varten perustetaan työpari, johon kuuluvat sosiaaliohjaaja ja mielenterveyshoitaja tai psykiatrinen sairaanhoitaja.

– Toiminta on tarkoitettu yläkoululaisista 25-vuotiaisiin. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmien pahenemista varhaisen puuttumisen avulla. Kun apua saadaan varhain, voi jo muutama käynti riittää, Sorokin sanoo.

Sorokin toteaa nuorten huumemyönteisyyden kasvaneen selvästi.

– Nuorilta kuulee usein, että eihän nyt kannabis tai lääkkeet ole mitään.

Nuorten päihteiden käytön ja mielenterveysongelmien lisääntyminen näkyy selvästi lastensuojelussa ja sinne tulleissa ilmoituksissa.

– Someron tämän vuoden runsaasta 230 lastensuojeluilmoituksesta noin puolet on koskenut lapsen tai nuoren päihteidenkäyttöä ja psyykkistä vointia. Viime vuonna näiden syiden osuus oli ilmoituksista noin neljäsosa. Samalla se, mitä näemme lastensuojelussa, on vain jäävuoren huippu, Sorokin korostaa.

Perusturvalautakunta on esittänyt mielenterveysyksikössä olevan tyhjän sairaanhoitajan vakanssin täyttämistä ensi vuonna.

– Tällä lisäyksellä pystyttäisiin lisäämään ennaltaehkäisevää työtä ja puuttumaan niin lasten kuin aikuisten päihde- ja mielenterveysongelmiin aiempaa varhaisemmin, Sorokin korostaa.

Kaupunginhallitus palautti asian syyskuussa perusturvalautakuntaan saadakseen lisätietoa muutoksen kustannusvaikutuksista. Lautakunta esittää lisäresurssia uudelleen.

Sorokin kertoo, että lastensuojelun sijoitusten lisäksi palveluasumisen tarve on kasvanut viime vuosien aikana voimakkaasti aikuisten mielenterveystyön puolella.

– Jos kaupunki lisää resursseja omaan mielenterveystyöhön, voi osa asiakkaista palata palveluasumisesta tuettuun itsenäiseen asumiseen.

Yksi asumispalvelupäätös maksaa vuositasolla keskimäärin yli 37 000.

– Se on lähes sairaanhoitajan palkkauskustannusten verran, Sorokin toteaa.