Paimion parantola pelastettiin säätiön käsiin

0
Paimion paranton kehittämiseksi on perustettu säätiö, joka saa rahoitusta toiminnan starttaamiseen yli kolme miljoonaa euroa seuraavan neljän vuoden aikana.

Alvar Aallon suunnitteleman Paimion parantolan tulevaisuus on ainakin lähivuosien osalta turvattu. Kiinteistön kehittämiseksi on perustettu Paimion parantola -säätiö, jonka perustamisasiakirja allekirjoitettiin tiistaina Paimion parantolan tiloissa. Säätiön perustajia ovat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, valtio, Alvar Aalto -säätiö sekä Paimion ja Turun kaupungit.

Paikan päällä sopimuksen valtion puolesta allekirjoittanut tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi puheenvuorossaan, että epävarmuus parantolan tulevaisuuteen liittyen on nyt ohi.

– Olen erittäin tyytyväinen siitä, että löysimme yhdessä alueen toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa ratkaisun, joka mahdollistaa tämän kansainvälisesti merkittävän arkkitehtuurikohteen pitkäjänteisen kehittämisen, Saarikko totesi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen osallistui tiedotustilaisuuteen ja allekirjoitti sopimuksen etäyhteyden välityksellä. Hän muistutti puheenvuorossaan, että Paimion parantola on kansainvälisesti merkittävä kulttuuriperintökohde, jota pitää vaalia.

– Funktionalismin ihanteita edustava parantola vei suomalaista arkkitehtuuria maailmankartalle. Perustettavan säätiön avulla voidaan säilyttää Aallon uraauurtavan työn rakennus- ja kulttuuriperinnöllinen arvo.

Paimion parantolan kiinteistöt irtaimistoineen siirtyivät samalla Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriltä Paimion parantola -säätiön omistukseen.

Valtio sitoutui samalla luovuttamaan säätiön peruspääomaksi 500 000 euroa, ja lisäksi jatkamaan rahoitusta seuraavan neljän vuoden ajan korkeintaan 2,5 miljoonan euron kokonaissummalla. Alvar Aalto -säätiö sekä Paimion ja Turun kaupungit puolestaan rahoittavat säätiötä 30 000 euron peruspääomalla. Siten säätiö pääsee kehittämään Paimion parantolaa vuoden 2024 loppuun mennessä yli kolmella miljoonalla eurolla.

Se on kuusihenkiseen säätiöön kuuluvan Olavi Hiekan mukaan hyvä alku parantolan tulevaisuuden turvaamiseksi.

– Kun ottaa huomioon, että parantolan kiinteistöjen yhteenlaskettu ala on noin 15 000 neliömetriä, ei kolmella miljoonalla eurolla vielä saada varmasti kaikkea tehtyä. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että se on sellainen rahasumma, jolla saadaan hyvä startti aikaiseksi.

Paimion kaupunginjohtaja Jari Jussinmäki huomioi saman ja toivoi, että Paimion parantolaan kehitettäisiin sellaista toimintaa, joka takaisi lisärahoitusta ja siten alueen kehittämisen myös vuoden 2024 jälkeen.

– Täytyy muistaa, että Paimion sairaala työllisti aikoinaan yli 300 henkilöä ja oli siten erittäin merkittävä työnantaja kaupungissa. Sellaiseen ei todennäköisesti enää päästä, mutta totta kai Paimion näkökulmasta toiveena on, että tiloihin saataisiin monipuolista toimintaa, joka synnyttäisi varoja kiinteistöjen kehittämiseksi myös pidemmälle tulevaisuuteen, Jussinmäki visioi.

Perustettavan Paimion parantola -säätiön tarkoituksena on suojella parantolan arkkitehtuuria ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta henkistä ja aineellista pääomaa, edistää niihin liittyviä arvoja sekä säilyttää parantolakiinteistön ja irtaimiston muodostamaa kokonaisuutta.

Sen tarkemmin tulevaisuutta ei tässä vaiheessa vielä maalailtu, joskin ensimmäiset askelmerkit ovat jo selvillä.

– Rakennusten kunnosta tiedetään tässä vaiheessa aika vähän, ja ensimmäinen askel onkin tehdä kattava kuntokartoitus kaikista kiinteistöistä. Sen jälkeen voidaan tehdä tarkemmat suunnitelmat jatkosta. Uskoisin, että meillä on muutaman kuukauden päästä kerrottavaa, Olavi Hiekka mietti.

Diplomi-insinööri Hiekan lisäksi tiistaina perustettuun säätiön hallituksen jäseniin kuuluvat Paimion kaupungin elinkeinojohtaja Mika Ingi, Turun kaupungin kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen, arkkitehti Henna Helander, varatuomari Heikki Alanen ja Mirkku Kullberg .

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Matti Bergendahl oli tyytyväinen siihen, että arvokas kulttuuriperintökohde siirtyi sellaisiin käsiin, joilla on resursseja kehittää toimintaa parantolassa tulevaisuudessa.

– Olemme Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä erittäin tyytyväisiä, että voimme tällä järjestelyllä omalta osaltamme turvata arvokkaan kiinteistön ja irtaimiston säilymisen sekä kulttuuriperinnön jatkumisen ja vaalimisen, hän muotoili.

 

Kokonaistaideteos, joka on matkalla Unescon listalle

Paimion parantola on vuosina 1929–33 rakennettu poikkeuksellinen kokonaistaideteos, joka valmistui tuberkuloosipotilaiden hoitoa varten. Suunnittelijoina toimineiden Alvar ja Aino Aallon ajattelun keskiössä oli ihminen ja arkkitehtuurin parantava vaikutus. Tuberkuloosiparantolan rakennuskokonaisuus toteutettiin pienimpiinkin kalustuksen yksityiskohtiin asti Aaltojen näkemyksen mukaisesti. Siinä voitiin toteuttaa erityisen hyvin uusien 1930-luvun funktionaalisten oppien mukaista suunnittelua, rakentamista ja muotoilua.

Päärakennukseen tehtiin Aallon toimiston suunnitelmien mukaan leikkaussiipi 1950-luvun lopulla, ja 1960-luvulla viereen kohosi henkilökunnan asuntoja. Parantolassa hoidettiin tuberkuloosipotilaita 1960-luvulle saakka, minkä jälkeen parantolaa muutettiin asteittain yleissairaalaksi. Varsinaiset sairaalatoiminnot loppuivat 2010-luvun puolivälissä.

Paimion parantolaa on aika ajoin väläytelty yhdeksi lisäkohteeksi Unescon maailmanperintölistalle. Alvar Aalto -säätiötä johtavan Tommi Lindhin mukaan parantola on yksi niistä kohteista, joita Suomesta esitetään ensi vuonna ehdokkaiksi listalle.

– Sen enempää asiasta en voi vielä tässä vaiheessa sanoa kuin että Paimion parantola on mukana ehdokkaiden joukossa.

Suomessa on tällä hetkellä seitsemän Unescon maailmanperintökohdetta: Suomenlinna, Vanha Rauma,

Petäjäveden vanha kirkko, Verlan puuhiomo ja pahvitehdas, Sammallahdenmäki, Struven ketju ja Merenkurkun saaristo.