Pelti auki jo päivää ennen sytyttämistä – lämmityskauden aloitukseen kannattaa valmistautua

1
Jos aikoo aloittaa lämmityskauden huomenna, savupelti kannattaa avata jo tänään. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Syksyn tultua kotien lämmityskausi on jälleen alkamassa. Kun ensimmäistä kertaa syksyllä tekee tulen takkaan, savu tuppaa helposti tulemaan sisälle. Tältä voi välttyä valmistautumalla sytytykseen etukäteen, neuvoo palveleva palotarkastaja Jaripetri Kinnunen Varsinais-Suomen pelastuslaitokselta.

– Jos tulisijaa ei ole käytetty kesän aikana ja aikoo aloittaa lämmityskauden huomenna, savupelti kannattaa avata jo tänään. Piipussa voi olla kosteutta, ja se on hyvä saada kuivaksi, Kinnunen sanoo.

Toinen keino välttää savun tulo sisälle on lämmittää savuhormia polttamalla ensin pieni määrä vaikkapa sanomalehtipaperia tulisijan nuohousluukussa. Kun luukussa on polttanut muutaman kevyesti puristellun paperin, pian hormin pitäisi taas alkaa vetää.

Jos hormi on lämmin ja tulisija ei silti vedä, tarvitaan korvausilmaa. Silloin kannattaa avata esimerkiksi ovi tai tuuletusikkuna, kunnes saa riittävän vedon tulisijaan. Liesituuletinta ei välttämättä voi käyttää samaan aikaan tulisijan kanssa.

– Joskus ihmisiä ihmetyttää, miksi sisällä tuntuu noen hajua. Silloin syynä saattaa olla väärin säädetty ilmastointi, ja hormi toimii tuloilmakanavana, Kinnunen kertoo.

 

Suomessa tapahtuu vuosittain satoja tulisijasta lähteviä tulipaloja. Yksi tärkeimmistä asioista, jonka voi paloturvallisuuden eteen tehdä, on huolehtia säännöllisestä nuohouksesta.

Pelastuslain mukaan vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa tulisijat ja savuhormit on nuohottava vähintään vuoden välein. Vapaa-ajan asunnoissa nuohous on tehtävä vähintään kolmen vuoden välein. Vastuu asiasta huolehtimisesta on kiinteistönomistajalla.

– Nuohous kannattaa tehdä kerran vuodessa, vaikka tulisijaa olisi käytetty tosi vähän. Silloin piippuun ei ole välttämättä kertynyt tuhkaa, mutta siellä voi olla jotain muuta, jonka takia savu voi tulla sisälle. Piippuun on voinut tehdä pesän vaikka lintu tai lepakko. Nuohooja näkee tilanteen, ja hän voi arvioida, mitä pitää tehdä, Kinnunen toteaa.

Jotta nuohoojan on turvallista tehdä työnsä, kiinteistönomistajan täytyy huolehtia, että kiinteistöstä löytyy kiinteät tikkaat katolle ja tarvittaessa kulkusilta savupiipulle.

Asukkaiden turvallisuuden varmistamiseksi kannattaa varmistaa, että palo- ja häkävaroittimet toimivat.

– Palovaroittimen lisäksi kannattaa hankkia häkävaroitin ja laittaa sellainen ainakin siihen huoneeseen, jossa on tulisija. Ei kuitenkaan liian lähelle tulisijaa, jottei tulisi turhia hälytyksiä, Kinnunen sanoo.

– Myös se kannattaa huolehtia, että takan edusta on palamatonta materiaalia eli siellä on esimerkiksi takaneduspelti, hän jatkaa.

 

Varsinais-Suomen pelastuslaitos muistuttaa, että kesän jälkeen lämmittäminen kannattaa aloittaa maltillisesti, ettei tulisija vaurioidu liian äkillisestä lämmön muutoksesta.

Ensin pitää tietysti avata pelti tai pellit. Monissa tulisijoissa on hormipellin lisäksi sytytyspelti, joka laitetaan sytyttämisen ajaksi sytytysasentoon.

– Sytytyspelti kannattaa ehdottomasti sulkea sen jälkeen, kun puut ovat syttyneet. Kevythormien ja metallihormien käytön yhteydessä sytytyspelti voi auki jäädessä aiheuttaa tulipalon vaaran siinä kohdassa, jossa savuhormi menee yläpohjasta läpi, Kinnunen mainitsee.

Ensimmäisellä sytytyskerralla kannattaa polttaa vain puoli pesällistä pieniä kuivia puita. Seuraavalla kerralla tulisijaa voidaan polttaa jo normaalisti.

Liian paljon tulisijassa ei saa polttaa puita. Tämä tulee muistaa etenkin varaavissa tulisijoissa, jotka voivat hajota liiallisesta lämmittämisestä.

Tulisijan valmistaja on antanut ohjeet, montako pesällistä ja kuinka paljon kerrallaan tulisijassa saa enintään polttaa. Vanhoista tulisijoista ei ohjeita ole, mutta perussääntönä voi pitää enintään kahta pesällistä päivässä.

Sytyttämiseen kannattaa käyttää tuohta ja pilkkeitä, ei maitopurkkeja tai muita roskia, jotka nokeavat tulisijaa ja savupiippua turhaan.

 

Turvallisuuden kannalta avainasemassa on myös hormipellin sulkeminen, jonka kanssa ei saa hosua.

– Vanha kansa sulki hormipellin silloin, kun liekkejä ei enää näkynyt. Mutta sellaista en voi suositella, Kinnunen sanoo.

– Hiillosta kannattaa kohentaa hiilihangolla, ja hormipelti kannattaa sulkea vasta silloin, kun tulipesä on musta. Se on varminta. Siinä häviää niin vähän lämpöä, että sillä ei ole mitään merkitystä, hän painottaa.

Nykypäivänä hormipellin pinta-alasta kolme prosenttia pitää olla avonaista, jotta hormiin jää aina pieni aukko ja häkä pääsee ulos. Osasta vanhoja valurautapeltejäkin on poistettu tästä syystä kulma.

Tästä turvallisuustekijästä huolimatta peltiä ei saa sulkea liian aikaisin, Kinnunen muistuttaa.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Pertti
1 kuukausi sitten

Piipun pelli pitää olla auki koko ajan, jos ei ole lämmityskautta. Mökilläkin pitää aina jättää pellit auki piipun kuivana pysymisen takia. Eikä tule rikkipisaroita, jos on jotain sellaista poltettu.