Salo on muuttovoittokunta – kun ynnätään tammi–syyskuun välinen nettomuutto

5

Salo on syyskuun tilastossa yllättäen muuttovoittaja: nettokokonaismuutto on Salossa plus 25 ihmistä tammi-syyskuun välisenä aikana. Nettomuuttovoittoa on tapahtunut helmi-, maalis-, huhti- ja heinäkuussa. Suurin syy tähän on muutto ulkomailta.

Suomen sisäisessä muuttamisessa Salo on ollut muuttovoittokunta tämän vuoden aikana kolmen kuukauden aikana: maaliskuussa (+72), huhtikuussa (+35) ja heinäkuussa (+8). Samojen kuukausien aikana Salon kokonaisväestökin kasvoi vähän.

Vuoden alusta alkaen Saloon on muuttanut muista kunnista 1 279 ihmistä. Samalla aikajanalla Salosta on muuttanut muihin kuntiin 1 376 ihmistä. Muuttotappiovertailussa viime syyskuussa luku oli 59, tämän vuoden syyskuussa se on pienempi, 38. Kuntien välisessä muutossa Salo on menettänyt tammi–syyskuun aikana muihin kuntiin 97 ihmistä.

Ulkomailta Saloon muuttaneet kääntävät Salon nettomuuton tämän vuoden tilastoissa positiiviseksi. Tammi-syyskuussa kokonaismuutto Saloon muista maista on 148 ihmistä, joista 16 tuli Pohjoismaista, 48 EU-maista ja loput muista maista. Salosta on muuttanut ulkomaille 26 ihmistä, joten nettomaahanmuutossa Salo on positiivisella puolella 122 ihmisen nettomaahanmuuttovoitollaan.

Salon väkiluku on vajennut vuodessa 356 ihmisellä. Vuosi sitten syyskuussa Salossa oli asukkaita 51 987, Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Salossa asui nyt syyskuussa 51 631 ihmistä.

Väkiluvun lasku on likipitäen sama kuin vuosien 2018 ja 2019 välisenä aikana.

Väkiluvun lasku on hidastunut tänä vuonna. Tämän vuoden alusta lähtien Salon väkiluku on laskenut syyskuuhun mennessä 149 ihmisellä. Kevättalvella Salo sai nauttia jopa muuttovoitosta ja pienestä väestönkasvusta. Tilastokeskuksen tietojen mukaan kevättalvinen kasvu tuli enimmäkseen kuntien välisestä nettomuutosta.

Salossa on tänä vuonna syntynyt syyskuuhun mennessä 223 ihmistä. Kuolleiksi on samaan aikaan kirjattu 438 ihmistä. Pelkästään tämän takia Salon väkiluku on vähentynyt 215 ihmisellä kuluvana vuonna.

Kuolleisuuden ja syntyvyyden epäsuhta selittää pääosin Salon väkiluvun laskua tänä vuonna. Jos syntyvyys ja kuolleisuus olisivat jotakuinkin tasapainossa, Salon väkiluku olisi kasvanut, ei laskenut.

Enimmillään salolaisia on ollut vuonna 2011, jolloin väkiluku ylitti 55 000. Vuonna 2012 Nokia sulki matkapuhelintehtaan, mikä johti Salon väkiluvun laskuun, mitä vuosia kestänyt globaali talousahdinko osaltaan syvensi.

Salon väkiluku laski alle 52 000 asukkaan vuoden 2019 syyskuussa.

Salon väkiluku

Syyskuu 2019: 51 987
Tammikuu 2020: 51 780
Syyskuu 2020: 51 631

5 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Samanmielinen
1 kuukausi sitten

Artikkelissa tultiin siihen tulokseen, että Salo olisi kasvava kaupunki, jos ihmisiä syntyisi enemmän kuin kuolee. Tästä on helppo olla samaa mieltä.

Ulkomailta muuttaneista valtaosa tuli EU:n ulkopuolelta.

Antti
1 kuukausi sitten
Reply to  Samanmielinen

Luitko artikkelin? Siinä todettiin, että jos suhde olisi edes jotakuinkin tasan, Salo olisi kasvava kaupunki.

Talojen tarjonta niukkaa
1 kuukausi sitten

Asukasluku voisi kasvaa nyt enemmänkin, jos markkinoilla olisi hyvin pidettyjä omakotitaloja pääkaupunkiseudulta tuleville etätyöläisille.

Sataset pois lattialta kuleksimasta
1 kuukausi sitten

Jep, itsekin siipasin yhden timantin jo muutamia vuosia sitten.

Volkan
1 kuukausi sitten

25-1 = 24 lähdin just pois.