Salo varautuu Kaivolan koulun ja päiväkodin yhdistämiseen

2
Kaivolan koulu vaatii lähivuosina peruskorjausta. Koulun tontilla on tilaa ja käyttämätöntä rakennusoikeutta, joten päiväkoti olisi mahdollista rakentaa sen kupeeseen.

Salo varautuu Kaivolan koulun ja päiväkodin yhdistämiseen muutaman vuoden sisällä.

Opetuslautakunta esittää omassa investointisuunnitelmassaan Kaivolan tilaratkaisuihin kaikkiaan 3,7 miljoonaa euroa vuosiksi 2025–2026.

Ajatuksena on, että summasta kaksi miljoonaa euroa käytettäisiin Kaivolan koulun peruskorjaukseen. Koulun tontille rakennettaisiin samalla uusi päiväkotiosa tarpeen mukaan yhdelle, kahdelle tai kolmelle päiväkotiryhmälle.

Päiväkodin koosta riippuen sen hinta-arvio liikkuu miljoonan ja 1,7 miljoonan euron haarukassa.

Salon sivistyspalveluiden johtajan Pia Setälän mukaan varhaiskasvatuksen ja koulun yhdistämistä saman katon alle mietitään aina, kun tilaisuus tarjoutuu.

– Kaivolan koulun oppilasmäärä on pysymässä ennusteiden mukaan aika vakaana, eikä mitään suurta pudotusta ole luvassa. Koulun tiloihin ei suoraan mahdu 1–2 varhaiskasvatusryhmää, ja siksi olisi järkevää miettiä yhteistä tilaratkaisua, hän perustelee.

Kaivolan koulu on rakennettu alun perin vuonna 1983. Sitä laajennettiin liikuntasalilla 1990, ja vuonna 1997 kouluun rakennettiin vielä kaksi luokkaa lisää.

Rakennuksen tekniikka alkaa olla vanhentunutta. Lisäksi rakennus lämpiää öljyllä, ja sen lämmitysjärjestelmä pitäisi päivittää ympäristöystävällisemmäksi.

Kaivolan päiväkodissa toimii nykyisin yksi eskariryhmä.

Kaivolan päiväkoti toimii vanhassa rakennuksessa, jonka kunnosta ja lakkauttamisesta on väännetty kättä Salossa useaan otteeseen.

Virkamiesjohto esitti päiväkodin lakkautusta oppimisympäristöselvityksen yhteydessä. Valtuusto torjui esityksen viime helmikuussa.

Päiväkodista luopuminen oli uudelleen esillä viime keväänä. Silloin virkamiesjohto perusteli esitystään rakennuksen puutteellisella ilmanvaihdolla ja kylmyydella.

Opetuslautakunta torjui esityksen ja totesi, että Kaivolan päiväkoti on valtuuston linjauksen mukaisesti yksi niistä rakennuksista, joissa palveluita lapsille annetaan.

Lautakunta vaati korjaamaan rakennuksen puutteet niin, että päiväkodin toiminta voi jatkua syksyllä.

Sivistyspalveluiden johtaja Pia Setälä huomauttaa, että viime talvena tehdyt linjaukset oppimisympäristöselvityksestä näkyvät monessa kohtaa opetuslautakunnan talousarvioesityksessä.

Investointisuunnitelmassa varaudutaan esimerkiksi Meri-Halikon koulun ja päiväkodin remontteihin. Koulun hintalappu on 950 000 ja päiväkodin 700 000 euroa.

– Tällaisia korjausta vaativia kiinteistöjä meillä on aika paljon, Setälä sanoo.

 

Opetuslautakunnan talousarvioesitys, investoinnit

Kirkonkylän koulu, Perniö 10,8 milj. € v. 2021–2022

Märynummen tilaratkaisut 2,55 milj. € 2021

Armfeltin koulun entisen lukio-osan korjaus 1,3 milj. € 2022–2023

Hermannin koulu, Torikatu 1 milj. € 2021

Hakastaron koulun peruskorjaus 700 000 € 2021–2022

Meri-Halikon koulu 950 000 € 2024–2025

Kärävuoren päiväkoti 800 000 € 2023–2024

Tupurin päiväkodin peruskorjaus 800 000 € 2023–2024

Meri-Halikon päiväkoti 700 000 € 2025

Kaivolan tilaratkaisut 3,7 milj. € 2025–2026

Kirkonkylän koulun irtaimisto 1,5 milj.€ 2022–2023

Märynummen koulun irtaimisto 220 000 € 2021

Hermannin koulun irtaimisto 300 000 € 2021

Märynummen päiväkodin irtaimisto 330 000 € 2021

2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Kaikki koulut sisäilmaongelmaisia
1 vuosi sitten

Koskeeko tuo Hakastaron koulun peruskorjaus ala- vai yläkoulua? Molemmissa rakennuksissa sisäilmaongelmia ja oppilaat ja henkilökunta oireilevat molemmissa rakennuksissa.

Siis riittääkö tuo 700 000 euroa, kun alakouluun täytyy tehdä todella laja remontti? Ja alunperin oli tarkoitus, että remontti alkaa vasta 2023. Hyvä jos remontti alkaa aikaisemmin

MDI
1 vuosi sitten

Kiinnittyi huomio nimimerkkiin, kaikki koulut eivät todellakaan ole sisäilmaongelmaisia. Salosta en niin tiedä, mutta yleensä. Väitän, että iso osa koulujen sisäilmaongelmasta on yleensä ilmapiiriongelmaa eli surkeaa johtamista ja suosikkijärjestelmiä.

Rehtori ei ole yleensä mikään johtaja, hän on opettajaksi koulutettu, ja se ei ole tae johtajuudesta. Tähän vielä sukupuoli mukaan, niin työyhteisön kuppikunnat ovat ajetut asemiin.

Koulujen sisäilma-asioissa on mielenkiintoista, että koulujen ilmanvaihtokanaville ei ole määräyksiä niiden puhdistamisesta määräajoin. Ei olisi huonoa tehdä se esimerkiksi joka viides vuosi, kun majoitusliikkeissä se on määrätty tehdä vuosittain.