Somerojan lähteeltä haettiin apua kaukaakin – Salon seudulla on ollut ainakin 17 pyhää lähdettä

2
Somerojan lähteeseen on ilmestynyt kolikoita vielä aivan viime vuosina. Kuvat: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Vielä 1800-luvulla Suomessa oli yleistä, että tavallinen kansa ei kääntynyt sairauksissa lääkärin, vaan paikallisen kansanparantajan puoleen. Apua voitiin hakea myös pyhästä lähteestä, jonka veden uskottiin parantavan.

– Pyhiä lähteitä tai uhrilähteitä on todennäköisesti ollut jokaisen kylän laidalla, kertoo Åbo Akademin pohjoismaisen folkloristiikan väitöskirjatutkija John Björkman.

Björkman on viime vuosina tutkinut Varsinais-Suomen pyhiä lähteitä ja löytänyt arkistoaineistoista tietoa yhteensä noin 70 pyhästä lähteestä. Nykyisen Salon alueella on hänen tietojensa mukaan ollut ainakin 17 pyhää lähdettä.

– Olen löytänyt todella paljon tietoa pyhistä lähteistä juuri Salon seudulta. Oikeastaan uskaltaisin sanoa, että Salon seudulta tiedetään perimätietojen perusteella enemmän pyhiä lähteitä kuin mistään muualta Suomesta.

 

Somerojan lähde sijaitsee omassa rauhassaan, metsän keskellä. Entisajan ihminen ajatteli, että lähteessä asuu haltija.

Ihmisten tietämys pyhistä lähteistä on viimeisen sadan vuoden aikana hävinnyt lähes kokonaan. Suurimman osan tiedoista Björkman on saanut kotiseutukirjallisuudesta sekä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoamasta Kansanrunousarkistosta. Sieltä löytyy kansalaisilta kerättyä perimätietoa 1900-luvun alkupuolelta.

– Paljon tietoja on 1910–1930-luvuilta. Jo silloin pyhistä lähteistä puhuttiin usein paikkoina, jotka vanhat enää tietävät, Björkman kuvailee.

Björkman on yrittänyt jäljittää pyhiä lähteitä arkistotietojen ja vanhojen karttojen avulla, mutta se ei ole helppoa. Koko Varsinais-Suomen pyhistä lähteistä hän on pystynyt paikantamaan noin puolet ja Salon seudun 17 lähteestä vain neljä.

– Suurin osa pyhistä lähteistä näyttää sijainneen metsissä, mutta ne ovat kuitenkin olleet lähellä asutusta, lyhyen kävelymatkan päässä. Usein ne ovat olleet kahden kylän välisellä rajalla.

Varsinais-Suomen kuuluisimmat pyhät lähteet ovat Björkmanin mukaan Kupittaan lähde Turussa ja Somerojan lähde Halikossa. Somerojan lähde on pyhäksi lähteeksi poikkeuksellisen kaukana kyläasutuksesta.

– Pyhälle lähteelle menemistä on kuvattu myös pyhiinvaellukseksi. Somerojan lähde on ollut niin korvessa, että sinne meneminen on ollut kuin pyhiinvaellus, Björkman toteaa.

Somerojan lähteen viitta löytyy Salaistentien varrelta.

Somerojan lähteen sijainnista antaa nykyään vihiä kadunnimi Uhrilähteenkatu. Uhrilähteenkatu jatkuu Salon keskustaajaman ulkopuolella Salaistentienä, jonka varrella lähde sijaitsee.

Somerojan lähteelle on edelleen helppo kulku. Salaistentie 962:n kohdalla on tienviitta Uhrilähde, jonka luota lähtee metsäpolku. Polku johdattaa metsäaukiolle, jonka keskellä Somerojan lähde lepää omassa rauhassaan, kuten on tehnyt vuosisadat. Äänimaisemana on tauoton solina, kun lähteen vesi pulppuaa ja juoksee pieneen mutkittelevaan ojaan.

– Olen kiertänyt paljon lähteitä, ja Somerojan lähde on suuri, kaunis ja vaikuttava. Siihen liittyy myös paljon tarinoita. Monessa tarinassa mainitaan, että lähteen vesi virtaa pohjoiseen, mitä on pidetty taianomaisena asiana, Björkman kertoo.

Uusi Suometar -lehdessä kerrottiin 6.11.1876 tuosta Halikon pitäjässä olevasta merkillisestä lähteestä. Artikkelin mukaan lähteellä käydään hakemassa apua monesta pitäjästä. ”Kesällä sanotaan olevan melkein joka päivä useammanlaisia sairaita, millä on tautina näkö, kuulo, puru, pisto, polte, pakotus, paisutus, pyörytys, jne. Siellä tehdään useanlaisia temppuja, niin kuin kylvetään, pestään, valetaan, haudotaan, ym.”

 

Pyhiin lähteisiin liittyi yleensä uskomus, että lähteelle piti antaa uhri maksuksi parannuksesta. Useimmiten tämä tarkoitti, että lähteeseen tiputettiin kolikko tai neula.

– Ajateltiin, että lähteessä asuu haltija. Uhri oli lahja haltijalle, joka uhrin saatuaan muutti veden parantavaksi, Björkman selittää.

– Uhrattavat esineet olivat metallia luultavasti siksi, että metalliesineet säilyivät hyvin, hän arvelee.

Uuden Suomettaren artikkelissa todetaan Somerojan lähteestä, että ”Lähteen näkymättömälle parantajattarelle, jonka hartioille taudit heitetään, uhrataan myös kaikenlaista, niin kuin lähteen pohjasta nähdään: sormuksia, nappeja, koreanuppisia neuloja ym.” Jutussa mainitaan myös, että lähteeltä poistuja ei saa katsoa taaksensa tai muuten tauti palaa häneen jälleen.

– Ihmiset myös tiesivät, että uhrien ottaminen lähteestä oli kielletty. Siitä rangaistiin sairaudella, jonka parantamiseen esine oli uhrattu, Björkman mainitsee.

Tästä kertoo muuan varoittava tarina, jonka mukaan eräs poika oli paimenessa ollessaan ottanut Somerojan lähteestä rahoja. Vielä samana iltana poika tuli niin sairaaksi, että hänen luultiin kuolevan. Kun poika kertoi teostaan, ihmiset neuvoivat häntä viemään rahat kiireesti takaisin lähteeseen. Niin hän teki, ja saman päivän iltana hän palasi terveenä kotiin.

Uuden Suomettaren artikkelissa taas todetaan, että ”Kuuluu kumminkin olevan semmoisiakin naapuria, jotka toisinaan korjaavat kaikki uhrit, eivätkä ole sen kivuloisempia.”

Vesi virtaa Somerojan lähteestä pohjoiseen päin, mitä pidettiin ennen taianomaisena.

Somerojan lähteen lisäksi Björkman on pystynyt paikantamaan Salon lähteistä Rasvalan Silmälähteen, Kuttilan lähteen ja Ali-Härrin lähteen. Kuttilan lähde ja Ali-Härrin lähde sijaitsevat Kuusjoella. Kumpaankaan ei johda tänä päivänä polkua.

– Nämä lähteet ovat siitä erikoisia, että niistä kumpikaan ei sijaitse metsässä. Ali-Härrin lähde sijaitsee ihan keskellä kyläasutusta joen mutkassa ja Kuttilan lähde syrjäisen peltotilkun reunassa, Björkman kuvailee.

Rasvalan Silmälähde puolestaan sijaitsee Kiikalassa, hyvin haastavassa maastossa. Pieni lähde on aivan Pihlajatien varressa, mutta piilossa katseilta, ryteikköisen jyrkänteen juurella. Sinnekään ei enää ole polkua.

Rasvalan Silmälähde Kiikalassa on jyrkänteen juurella, vaikeakulkuisessa paikassa.

– Usein pyhät lähteet ovat aika jännittävillä paikoilla, ja joihinkin pääseminen vaatii rymyämistä. Maskussa esimerkiksi on Hallusvuoren lähde, joka on kallionkolossa ja jonne pääsee vain ryömimällä mahallaan, Björkman kertoo.

Silmälähteen nimikin kertoo sen, että sen on uskottu parantavan erityisesti silmävaivoja. Somerojan lähteestä taas kerrotaan, että se on erityisen tehokas silmä-, iho- ja vatsasairauksiin.

– Usein oli niin, että pyhän lähteen vettä käyttämään tarvittiin kansanparantaja – hän sai sen tehoamaan, Björkman mainitsee.

Pyhillä lähteillä tehtiin tavallisesti myös juhannustaikoja. Jos lähteeseen heitti juhannusyönä keskiyöllä kolikon tai neulan, näki lähteessä puolisonsa.

– Tätä tekivät erityisesti nuoret naimattomat naiset.

 

Miten jostain lähteestä sitten tuli pyhä lähde? Se on hyvä kysymys, johon ei ole varmaa vastausta.

– Usein pyhien lähteiden ympäristössä on jotakin erikoista, kuten erikoisen näköinen kivi tai kallio. Esimerkiksi Somerojan lähteen luona on siirtolohkare, josta voitu ajatella, että siinä asuu haltija. Lisäksi lähteen vesi on voinut olla esimerkiksi poikkeuksellisen kirkasta, Björkman kertoo.

1800-luvun kuluessa ajatus uhrilähteiden pyhyydestä alkoi karista, kun oppineempi kansanosa alkoi pitää niitä terveyslähteinä ja niistä todettiin esimerkiksi korkeita mineraalipitoisuuksia. Joidenkin lähteiden ympärille rakennettiin kokonaisia kylpylälaitoksia. Näin kävi esimerkiksi Turun Kupittaan lähteelle ja Naantalin Birgitanlähteelle.

Virossa vanhat pyhät luonnonpaikat tunnetaan Björkmanin mukaan hyvin ja ne ovat edelleen ihmisille tärkeitä. Siitä syntyi innoitus myös suomalaisen tutkimuksen tekemiseen.

– Ruvettiin miettimään, että ovatko ne olleet tärkeitä Suomessakin.

Björkman tekee tutkimustyötään nyt neljättä vuotta, ja tällä hetkellä sitä rahoittaa Svenska litteratursällskapet. Jos sinulla on tietoa Salon pyhistä lähteistä tai osaat paikantaa jonkun niistä, ota yhteyttä: john.bjorkman@abo.fi.

 

Salon seudun pyhiä lähteitä

Tutkija John Björkmanin paikantamat lähteet
Kuttilan lähde
Ali-Härrin lähde
Somerojan lähde
Rasvalan Silmälähde

Paikantamattomat lähteet
Halikon Kirjastolan Suolähde
Kiikalan Peltolan uhrilähde
Kiikalan Rekijoen uhrilähde
Tieksmäen Pyymäen lähde
Kuusjoen Raatalan lähde
Muurlan Harjolan lähde
Kosken Ruoksun lähde
Kosken Vesinavan lähde
Muurlan Isontalon Puiston lähde
Perniön prunni
Perniön Paarskylän Hylliahteen lähde
Perniön Aaljoen Samppalähde
Uskelan Sirkkulan lähde

2 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Ari Tuominen
1 kuukausi sitten

Unohditte tuosta hienoimman Hyyppärän Kultalähteen, joka on pienen lammen kokoinen. Sitä ei edes lähteeksi miellä, mutta se on kaikista mahtavin.

Atro Niiniluoto
1 kuukausi sitten

Enpä ole kuullut noista lähteistä, mutta löysin netistä artikkelin.