Väki vähenee, kentät tyhjenevät – Salon väestöennuste lupaa paikallisen urheilun kannalta hyytävää tulevaisuutta

1
Tyttökoriksen asema Salossa on suhteessa muihin kaupunkeihin vahva. 3,2 prosenttia juniori-ikäisistä tytöistä pelaa seurassa.

Koronavirusepidemia on salolaisten urheiluseurojen akuutein ongelma, mutta suurin ongelma on vasta räjähtämässä käsiin.

Salolaiset urheiluseurat saattavat nimittäin menettää seuraavan vuosikymmenen aikana jopa kolmanneksen harrastajistaan. Asiasta antaa vahvaa viitettä Timo Mannosen ja Markku Salmikiven Koripalloliitolle tekemä koripallon lisenssitutkimus ja -ennuste.

Syyt harrastajakatoon ovat Salon 2010-luvun rajussa rakennemuutoksessa, dramaattisesti pienenevissä ikäluokissa sekä kaupungin väkiluvun voimakkaassa laskussa.

Salon väkiluku on laskenut viime vuodet noin prosentin vuosivauhtia. Salon tuorein väkiluku on 51 631 ja eri ennusteiden mukaan väkiluku tulee vähenemään seuraavien 20 vuoden aikana noin 15 prosentilla.

Tällä hetkellä Salo on asukaslukuun suhteutettuna yksi Suomen kovimmista koriskaupungeista, jos mittarina käytetään lisenssipelaajien määrää.

Kaudella 2018–2019 koripalloa harrasti 649 salolaista. Enemmän lisenssipelaajia löytyy vain Helsingistä (3 861), Espoosta (2 450), Vantaalta (1 244), Tampereelta (1 149), Jyväskylästä (786) ja Turusta (664).

Kaikista juniori-ikäisistä lapsista koripalloa harrasti 5,4 prosenttia salolaisista: pojista 7,5 ja tytöistä 3,2 prosenttia. Kuten tutkimuksen koonnissa sanotaan, Salossa koripallon vetovoima on hyvä etenkin pojissa.

Salo ja Somero kuuluvat niihin kymmeneen suomalaiskuntaan, joissa koripallo tavoittaa yli viisi prosenttia juniori-ikäisistä pojista. Myös tytöissä Salon pelaajamäärä on suhteellisesti yksi maan vahvimmista.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti.

Alle kouluikäisten ikäluokat ovat niin paljon edeltäviä ikäluokkia pienempiä, että se saattaa vaikuttaa juniorimääriin jo seuraavina vuosina. Kauteen 2032–2033 mennessä salolaisten korispelaajien määrä saattaa pudota peräti 35 prosentilla.

Salon pelaajamääräennuste onkin suurista koripallokaupungeista synkin.

Mannosen ja Salmikiven laatiman ennusteen mukaan koripallon lisenssimäärä koko maassa kääntyy laskuun viiden vuoden kuluttua ja on kaudella 2032–2033 kahdeksan prosenttia nykyistä pienempi. Junioripelaajien määrä laskee koko maassa samana aikana 13,6 prosenttia.

Pelaajamäärät tulevat laskemaan Uuttamaata lukuun ottamatta kaikissa muissa maakunnissa, mutta Salon ennuste on myös koko maan ennustetta synkempi.

Koronakesä puolitti SalPan suositun Prisma-liigan pelaajamäärän. Sama sopeutus saattaa olla edessä myös muissa lajeissa.

Koripallo ei ole luonnollisesti ongelmansa kanssa yksin. Ongelma koskee koko lajikenttää.

Esimerkiksi Suomen ja Salon suurimmassa urheilulajissa jalkapallossa harrastajamäärien pitkään jatkunut kasvu on jo pysähtynyt.

Vuonna 2016 Suomessa oli 140 377 jalkapallon lisenssipelaajaa, jonka jälkeen määrä on laskenut tasaisesti. Viime vuonna lisenssipelaajia oli 136 055 eli laskua on reilut kolme prosenttia.

Salossa trendi on samankaltainen. Vuoden 2012 lopussa kaupungin jalkapalloseuroissa oli yhteensä 1 394 lisenssipelaajaa. Syyskuussa 2019 lukema oli enää 1 220. Seitsemässä vuodessa pudotusta on tullut peräti 12,5 prosenttia.

Jos salolaisen koripallon harrastajamääräennustetta soveltaa suoraan salolaiseen jalkapalloon, syksyllä 2032 Salossa on enää noin 800 jalkapalloilijaa. Pudotusta olisi 20 vuodessa hurjat 43 prosenttia.

Monessa pienemmässä lajissa vastaava pudotus asettaisi koko toiminnan vaakalaudalle.

Mannosen ja Salmikiven mukaan koripallon harrastajamäärän kehityksen kannalta olennainen kysymys on, miten laji onnistuu houkuttelemaan ulkomaalaistaustaisia lajin pariin.

– On tärkeää miettiä, miten heidät saadaan lajin pariin. Samalla se haastaa Koripalloliiton ja koko korisperheen miettimään omaa viestintäänsä – tavoitetaanko kaikki halukkaat ja innokkaat pelkällä suomen kielellä, Salmikivi kertoi liiton nettisivuilla.

Suurista koriskaupungeista esimerkiksi Espoossa neljännes alle kuusivuotiaista on ulkomaalaistaustaisia. Salossa vastaava luku on 8,9 prosenttia, joten kysymys ei ole täällä niin oleellinen kuin pääkaupunkiseudulla.

Lähteet: Timo Mannonen ja Markku Salmikivi – Väestönmuutokset ja koripallon harrastajamäärä (2020). Palloliiton vuosikertomukset ja Länsi-Suomen piirin pelipassiraportit. Tilastokeskuksen väestöennuste 2019–2040.

Vilppaan liigajoukkueen tähdet, kuten Mikko Koivisto, ovat olleet ahkerasti mukana myös junioripuolen toiminnassa.

Suurimmat koripallokaupungit lisenssipelaajien määrällä (kaudella 2018–2019):

1) Helsinki 3 861
2) Espoo 2 450
3) Vantaa 1 244
4) Tampere 1 149
5) Jyväskylä 786
6) Turku 664
7) Salo 649
8) Lahti 542
9) Kotka 452
10) Kouvola 424

Näissä kaupungeissa suhteellisesti eniten junioreita on Salossa (5,4% juniori-ikäisistä) ja Kotkassa (5,3%).

Näissä kaupungeissa suhteellisesti eniten poikapelaajia on Salossa (7,5%) ja eniten tyttöpelaajia Kotkassa (6,1%).

Lisenssiennuste vuosille 2018–2032:

2018–2019: 20 496
2020–2021: 20 640
2023–2024: 20 544
2026–2027: 20 034
2029–2030: 19 395
2032–2033: 18 927

Koripallo on Perniössä vahvassa asemassa. Eikä vähiten Divari B:ssä pelaavan PeU-Basketin ansiosta. (Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo)

Perniön keskus on Salon vahvin korisalue – Märynummi ja Vaskio mustia pisteitä

Salon kaupunginosien vertailussa vahvin asema koripallolla on Perniön keskuksessa, jonka postinumeroalueen 7–12-vuotiaista lapsista peräti 14 prosenttia pelaa koripalloa seurassa.

Seuraavaksi eniten pelaajia on Inkereellä (9,8%), Rappulassa (8,5%) ja Kuusjoen keskuksessa (8,3%).

Koripallon asema on vahva myös kaupungin kolmella lapsivaltaisimmalla alueella Ylhäisissä (8,1%), Tupuri–Hähkänässä (7,5%) ja Salon keskuksessa (7,5%).

Tilastoista voi päätellä, että kaupungin ykkösseuran Vilppaan asema on vahva erityisesti vanhan Salon alueella. PeU-Basketin asema on luonnollisesti vahva Perniössä.

Lajin kannattaa hakea kasvua heikoimmilta alueilta, joita Salossa ovat erityisesti Muurla (2,5%) ja Perttelin keskus (2,8%).

Myös Halikossa pelaajamäärät ovat huomattavasti pienemmät kuin vanhassa Salossa.

Mustat pisteet ovat erityisesti Halikon Märynummi ja Vaskio, joissa asui kaudella 2018–2019 yhteensä yli 150 7–12-vuotiasta lasta, mutta ei ainuttakaan sen ikäistä koripalloilijaa.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Armi von Harmi
1 kuukausi sitten

Otsikossa sanottua. Just niin. Sen takia Saloon on aivan turha rakentaa uusia urheiluareenoita.