Ruoan kotiin tilaaminen on ajan ja rahan puntarointia – Salosta yritetään tehdä ruokapostilaatikkopääkaupunki

0
Eeva Petterssonnin ja Johannes Nuotion perhe on yksi ensimmäisistä salolaistalouksista, joissa teräksinen Viilea-ruokapostilaatikko on otettu käyttöön. Lapset Amanda (edessä), Elias, Lydia ja Linda Nuotio pohtivat, löytyykö kaapista myös karkkia. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Maitoa, piimää, leipää, makaronia, hammastahnaa, astianpesuainetta. Pahvilaatikoista kaivetaan esiin tavanomaisia ostoksia, jotka ovat saapuneet kotiin epätavanomaisella tavalla.

Eeva Petterssonin ja Johannes Nuotion perhe on yksi pilottikotitalouksista, joissa on otettu käyttöön Viilea-ruokapostilaatikko.

– Hyvä konsepti, sanoo Nuotio.

Hoitovapaalla oleva Pettersson kiittelee sitä, ettei lähetystä tarvitse ”väijyä”.

– Joku olisi kuitenkin juuri päiväunilla ja heräisi ovikelloon, sanoo Pettersson.

Jakeluauto tuo tavarat perheen ulko-oven vieressä olevaan ruokapostilaatikkoon, jossa ne säilyvät yhtä hyvin kuin missä tahansa jääkaapissa.

Jo useamman vuoden kylmäpostilaatikoita kehittänyt ja markkinoinut Foodmail Finland Oy pyrkii rakentamaan Saloon satojen ruokapostilaatikoiden verkoston.

– Salo olisi ruokapostilaatikoiden pääkaupunki. Tarvitsemme pilottikohteen, jossa laatikoita olisi mahdollisimman paljon ja jonne voisimme tuoda ihmisiä katsomaan jakelua, sanoo Viilea Salo -projektin vetäjä Mikko Virtanen.

Ruokapostilaatikon normaalikuukausimaksu on 49 euroa. Salossa yritys markkinoi laitetta siten, että sen saa puoleksi vuodeksi ilman veloitusta ja tämän jälkeen 9,90 euron kuukausimaksulla. Postilaatikkomaksun päälle tulee kymmenen euron keräily- ja kuljetuskustannus per toimitus.

Hinnoittelun toivotaan herättävän kiinnostusta.

– Tarjoamme laitetta tappiollisena. Sen valmistaminen maksaa tuhat euroa, joten näillä hinnoilla takaisinmaksuaika on silmittömän pitkä.

Virtanen arvelee, että matikkapäätä omaavat kiireiset ihmiset ymmärtävät palvelun merkityksen.

– Voi miettiä, kannattaako tehdä tunti töitä vai käyttää tunti kaupassa. Esimerkiksi yrittäjätaustaiset ihmiset näkevät arvon heti, sanoo Virtanen.

Ruokapostilaatikossa on luukku myös tavalliselle postille. Johannes Nuotio arvelee, että se mahdollistaa jatkossa postilaatikon hyödyntämisen muuhunkin kuin ruoanjakeluun. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Nuotio ja Pettersson ovat tilanneet ruokapostilaatikkoon lähetyksen tähän mennessä kaksi kertaa.

He ovat normaalisti tottuneet käymään isoilla ruokaostoksilla kahdesti viikossa ja täydentävillä ostoksilla miltei päivittäin. Nyt tavoitteena on, että iso perussatsi tulisi ruokapostilaatikkoon kerran viikossa.

Kuusihenkisessä perheessä kuluu paljon peruselintarvikkeita, ja määrien hahmottamiseen menee hetki.

– Ensimmäisellä kerralla tilasin kahdeksan maitoa, mutta toisella kerralla nostin sen kymmeneen tölkkiin, sanoo Johannes Nuotio.

Pariskunta on kokenut tilausprosessin helpoksi. Verkkokauppa jopa tuntee perheen mieltymykset ja laittaa ostohistorian perusteella tiettyjä tuotteita tyrkylle.

– Pirkan toffeetuutti oli heti kakkosena, nauraa Nuotio.

Sitä verkkokauppa ei siis ainakaan vielä tiedä, että ruokapostilaatikkoa käyttävä asiakas ei voi tilata jäätelöä, koska se saattaisi sulaa. Myöskään alkoholia tai tupakkaa ei voi tilata.

Perhe aikoo jatkossakin käydä täydentävillä ostoksilla kaupassa. Tarjoukset ja kaupoittain vaihtelevat valikoimat houkuttelevat.

– Jossain tuotteissa saksalaisten hinta-laatusuhde on paras, sanoo Nuotio.

Eri ostostapojen yhdistely on varsin tyypillistä asiakaskäyttäytymistä, sanoo Salon Citymarketin kauppias Tom Eriksson. Citymarket on Viilea-projektin kumppanina Salossa.

– On ihmisiä, jotka ostavat perustuotteet verkosta ja tulevat kauppaan ostamaan esimerkiksi kalat ja lihat.

Eriksson toteaa, ettei ole itse ruoan verkko-ostamisen fani. Hän kokee, että valikoima on helpompi hahmottaa kaupassa.

– Meillä on esimerkiksi yli kaksikymmentä erilaista kookosmaitoa. On helpompi nähdä ne hyllyssä.

Osa asiakkaista jakaa kauppiaan ostokäyttäytymisen, osa ei. Kun Salon Citymarket otti verkkokaupan käyttöön koronan vuoksi viime keväänä, kasvu oli Erikssonin sanoin ”räjähdysmäistä”. Kesällä verkkokauppa väheni koronatilanteen rauhoituttua, mutta Eriksson arvioi osan kaupanteosta siirtyneen pysyvästi nettiin.

– Tällä hetkellä verkkokaupan osuus myynnistä on useita prosentteja.

Eriksson lähti sijoittamaan ruokapostilaatikkohankkeeseen, jotta asiakkaalla olisi vaihtoehtoja.

– Ruokapostilaatikko on yksi vaihtoehto lisää. Verkko-ostosten noutaminen itse kaupalta on suosituin vaihtoehto, ja toimitamme ostoksia myös taksikyydillä.

Kuusihenkiselle Petterssonin ja Nuotion perheelle ruokapostilaatikosta on tullut käytännössä ylimääräinen ulkona oleva jääkaappi. He eivät välttämättä pura kaikkia ostoksia kodin keittiössä olevaan jääkaappiin, vaan hakevat ulkoa tarvittaessa täydennystä.

Eeva Pettersson arvelee, että jatkossa ulkojääkaappiin saattaa ilmestyä muutakin kuin ruokaa. Nelilapsisessa perheessä esimerkiksi kaverisynttäreillä käydään tiuhaan tahtiin.

– Voisin tilata jääkaappiin vaikka leluja synttärilahjoiksi, miettii Pettersson.

Amanda (vas.), Lydia ja Linda Nuotio käyvät läpi lähetystä. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Valmistettu Perttelissä

  • Viilea-ruokapostilaatikkojen valmistus alkoi Perttelissä vuonna 2017.
  • Viilean omistaa naantalilainen Foodmail Finland Oy.
  • Ruokapostilaatikoita on kokeiltu muun muassa vanhustenhuollon pilottiprojektissa Raumalla ja kuluttaja-asiakkaille Naantalissa.
  • Nyt Foodmail Finland pyrkii rakentamaan Saloon kattavan ruokapostilaatikkoverkoston. Salossa pilottikäyttäjiä on tällä hetkellä vajaat 40. Paikalliset yhteistyökumppanit ovat Salon Citymarket ja Kuljetus Ralf Hellsberg Oy.
  • Ruokapostilaatikko on ruostumattomasta teräksestä valmistettu ulos sijoitettava jääkaappi, joka on tasalämpöinen kaikkina vuodenaikoina.