Väyläviraston arvio puhuttaa

5
Turun ja Helsingin välisen junayhteyhden vaihtoehdot eivät Väyläviraston selvityksen mukaan maksa itseään takaisin.

Väylävirasto on laatinut selvityksen Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden hankevaihtoehdoista. Raportin mukaan kaikkien vaihtoehtojen hyötysuhde on alhainen.

Selvitys on herättänyt hämmennystä. Tunnin junan hankeyhtiössä mukana olevat arvostelevat selvitystä, että se ei ota huomioon kaikkia aluetaloudellisia hyötyjä.

Väyläviraston tylyt laskelmat kaatoivat kylmää vettä Tunnin junan taustajoukkojen niskaan. Väyläviraston selvityksen mukaan yksikään radan hankevaihtoehdoista ei maksa itseään takaisin.

Arviossa tutkittiin kolmea eri vaihtoehtoa. Halvin eli 94 miljoonaa euroa maksava vaihtoehto lyhentää matka-aikaa Helsingin ja Turun välillä 5–7 minuuttia, ja sisältää muun muassa kaksoisraiteen rakentamisen Salon ja Hajalan välille. Tämä vaihtoehto tuottaisi rahallisena hyötynä 70 senttiä käytettyä euroa kohti.

Toisessa vaihtoehdossa nykyinen rantarata tehtäisiin kokonaan kaksiraiteiseksi. Kustannukset ovat 2,2 miljardia euroa ja aikasäästö 10–12 minuuttia. Tämä tuottaisi vain neljä senttiä käytettyä euroa kohti.

Kolmas vaihtoehto on Tunnin junan suunnitelmien mukainen uusi oikorata Salon ja Espoon välille ja Turku–Salo-osuuden muuttaminen kaksiraiteiseksi. Kustannukset ovat 3,4 miljardia euroa ja aikasäästö 30–33 minuuttia. Se toisi takaisin 44 senttiä käytettyä euroa kohti.

Tunnin junan hankeyhtiössä mukana olevat arvostelevat Väyläviraston laskelmia, että ne eivät ota huomioon aluetaloudellisia hyötyjä. Uutta raporttia kiiteltiin vain siitä, että se vahvistaa uuden radan rakentamisen olevan järkevämpää kuin vanhan radan peruskorjauksen.

Myös Turun kauppakamari on arvostellut Väyläviraston hankearviota. Selvityksessä ei ole kamarin tiedotteen mukaan otettu huomioon oleellisia hyötyjä, jotka liittyvät esimerkiksi yhtenäiseen työssäkäyntialueeseen ja maankäytön uusiin mahdollisuuksiin.

Arvostelijoiden mukaan tällaisen arvion perusteella Suomeen ei rakennettaisi yhtään junarataa.

Tunnin junan hankeyhtiö jatkaa oikoradan suunnittelua, ja Väyläviraston raportin tietoja otetaan huomioon radan suunnittelussa ja rakentamisessa.

Kilpailu kalliiden ratahankkeiden rahoituksesta on kovaa. Tunnin junan suunnittelu on pidemmällä kuin muiden suurten ratahankkeiden. Suunnittelun ohella on tärkeää, että hankeyhtiö pitää esillä myös uuden radan tuomia taloudellisia hyötyjä.

5
Jätä kommentti

2 Comment threads
3 Thread replies
0 Followers
 
Most reacted comment
Hottest comment thread
3 Comment authors
Allan

”Suunnittelun ohella on tärkeää, että hankeyhtiö pitää esillä myös uuden radan tuomia taloudellisia hyötyjä.” No mitkä ne hyödyt ovat? Tarkoitan faktapohjaisia hyötyjä eikä kuviteltuja satuja ja tarinointeja yhtenäisistä työssäkäyntialueista ja uusista maankäytöllisistä mahdollisuuksista. Moottoritie jo mahdollistaa yhtenäisen työssäkäyntialueen, jossa on ja johon saa enemmän liittymiä kuin junarata saisi koskaan asemia. Esimerkiksi Salo ei ole juurikaan kehittänyt Hajalan liittymän tai Suomusjärven liittymän alueita, vaikka kehittämistä on monta kertaa ehdotettu. Salossa tuijotetaan vaan mahdollista junarataa ja sen asemapaikkoja, joita ei ole luvattu muualle kuin nykyiseen paikkaan. Turun ja pääkaupunkiseudun alueet on jo alunperinkin suunniteltu niin typerästi, että niissä joutuu juna-asemilta liikkumaan pitkiä… Lue lisää »

Pertti

Siinä ei tarvita mitän laskukaavaa, kun miettii radan kannattavuutta. Se ei tule koskaan kannattamaan. Asia on mielestäni täysin selvä.

Kertokaa te, ketä olette sitä mieltä, että se kannattaa. Ensimmäinen kysymys: kenelle kannattaa? Miten se kannattavuus näkyy tuotteen hinnassa ja miten se vaikuttaa kansantalouteen? Miten sen kannattavuus ilmenee?

Olen täysin samaa mieltä Allanin kanssa. Näyttäkää faktat, ei haavekuvia.

Maakuntalainen

Hämmennystä tämä ratalain edellyttämä ja virkavastuulla tehty Väyläviraston hankearviointiraportti on julkisuuden perusteella herättänyt lähinnä vain Varsinais-Suomen liitossa, Turun kauppakamarissa ja TS-konsernissa. Tahoissa, jotka eniten ovat lobanneet Tunnin junaaa. Noita peräänkuulutettuja aluetaloudellisia hyötyjä käsitellään perusteellisemmin hankearviointiraportin kanssa samana päivänä ilmestyneessä Väyläviraston raportissa ”Helsinki – Turku nopea junayhteys -hankkeen laajemmat taloudelliset vaikutukset”. Tämän raportin tiivistelmässä todetaan, että ”Aluetaloudelliset vaikutukset ovat varsin pienet suhteessa muuhun taloudelliseen toimintaan vaikutusalueella. Paikalliset vaikutukset yksittäisen kunnan tasolla voivat olla merkittäviä, mutta niiden merkittävyys vähenee tarkastelualueen suurentuessa. Aluetaloudelliset vaikutukset kohdistuvat myös eri toimialoille ja maantieteellisille alueille, jolloin osa vaikutuksista ovat positiivisia ja osa negatiivisia. Toimialoittain tarkasteltuna palvelutoimialat ovat… Lue lisää »

Allan

Siinäpä Salkkarin tutkivalle journalismille työsarkaa.

Lisäksi olisi paikallaan kertoa, kuinka paljon nykyisin junaliikennettä ja ratainfrastruktuuria tuetaan julkisin varoin ja kuinka paljon sitä joudutaan tukemaan lisää Tunnin junan ja muiden hankkeiden myötä.

Jotain vanhentuneita tietoja löytyy, kun kovasti kaivelee, mutta näissäkin tiedoissa on puutteita.

2010 tiettävästi tuettiin junaliikennettä ja rataverkoston kehitystä ja ylläpitoa 500 miljoonalla eurolla.

Luvut olivat tilkkutäkkinä ja niistä puuttui pääkaupunkiseudun paikallisjunaliikenteen tuet, joita kunnat maksoivat esimerkiksi lipputukina ja muina tukina ja isommat uudet silloiset ratahankkeet.

Pertti

Ensinnäkin minulta on mennyt kaikki usko suomalaisen virkamiehen osaamisesta. Virkamieslaki antaa mahdollisuuden tehdä vaikka mitä kämmejä, jollei se ole rikollista. En usko virkamiehiin vähääkään. Se on hyvin tullut esille nykypäivänä maskikaupoissa ja sähkönsiirtohinnoissa.

Virkamieslaki on uudistettava. Nykyisin osaamattomalle vaikka kuinka paljon hukkaa rahaa, ei tapahdu muuta kuin saa korkeintaan moitetta ja uusia tekoja.