Analyysi: Pääkaupunkiseudun rajoitukset tekevät koko Suomen urheilun tulevaisuudesta entistä mustemman

0
Jääkiekkoliigan yleisömagneetti HIFK on menettänyt puolet yleisöstään korona-aikana. Tyhjille katsomoille ei HIFK:llakaan ole varaa pelata.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) tiukentuneet kokoontumisrajoitukset ja pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän päätös keskeyttää yli 20-vuotiaiden harrastustoiminta ovat uusi isku jo kanveesissa sätkineeseen suomalaiseen urheiluun. Uudet rajoitukset alkavat maanantaina 23. marraskuuta ja päättyvät 13. joulukuuta.

Vaikka rajoituksia tiukennetaan vain yhden sairaanhoitopiirin alueella kolmen viikon ajaksi, ulottuvat sen vaikutukset koko urheilukenttään. Asuuhan rajoitusalueella kolmannes suomalaisista.

Harrastustoiminnan rajoitukset eivät koske pääsarjojen tai ykkösdivisioonatason kilpailutoimintaa, mutta varsinkin pääkaupunkiseudulla aktiivisesti monessa lajissa pyörivät aladivisioonat laitetaan kokonaan tauolle. Kokoontumisrajoitukset pitävät joka tapauksessa katsomot tyhjinä koko pääkaupunkiseudulla.

Se on myös selvää, että uudet rajoitteet eivät ainakaan hidasta uutisvyöryä urheiluseurojen talousongelmista.

Yksi eniten uusista rajoituksista kärsivistä ovat koripallo ja Koripalloliitto, eikä pelkästään siksi, että yli puolet lajin harrastajista tulee juuri pääkaupunkiseudulta.

Koripalloliitto nimittäin menettää loppuvuoden tärkeimmän yksittäisen tulonlähteensä, kun ensi viikolla Espoossa järjestettävään EM-karsintaturnaukseen on yleisöltä pääsy kielletty.

Alun perin EM-karsintakuplan Suomen otteluihin sai myydä pääsylippuja 50 prosenttia Espoo Metro Areenan kokonaiskapasiteetista, mikä olisi tarkoittanut noin 2 500 katsojaa. Nyt Suomi pelaa kummatkin ottelut (Georgia ja Serbia) ilman katsojia, ja Koripalloliitolta jää saamatta arviolta kuusinumeroinen summa pelkkiä pääsylipputuloja.

Rahalle olisi ollut tarvetta, vaikka Koripalloliiton edellisen tilikauden tulos olikin koronan tuomien säästöjen ansiosta 477 127 euroa ylijäämäinen. Sitä edeltävä tilipäätös kun oli lähes eurolleen saman verran alijäämäinen ja oma pääoma on edelleen miinuksella.

Urheilullisesta näkökulmasta pääosan esittäjä Susijengi menettää yhden suurimmista kilpailuvalteistaan: kotiyleisön tuen.

Uudet rajoitukset kiihdyttävät myös koko syksyn pyörinyttä jääkiekon Liigan siirtosirkusta.

HIFK joutuu siirtämään ensi viikon kotiottelunsa tammikuulle, mikä ruuhkauttaa alkuvuoden otteluohjelmaa entisestään ja poistaa tärkeää liikkumisvaraa tuleville siirroille.

Päivitetyssä otteluohjelmassa HIFK pelaa monen muun liigaseuran tavoin tammikuussa 11 ottelua vain 29 päivässä. Matkustusrasitus huomioon ottaen tuon tiiviimmäksi ohjelmaa ei voi enää tehdä.

Sen sijaan Salibandyliitto ei lähtenyt siirtorumbaan. Liitto tiedotti perjantai-iltana, että Husin alueella pelattavat liiga- ja cupottelut pelataan ohjelman mukaisesti, mutta luonnollisesti ilman yleisöä.

Taloudellisesti riippumattomassa asemassa oleva HIFK:n naapuriseura Jokerit taas pelaa lauantain KHL-liigan kotiottelunsa HK Sotshia vastaan normaalisti yleisön edessä, mutta kaksi seuraavaa kotiottelua tyhjille katsomoille.

Kauppalehti kertoi viime viikolla, että Jokerit tekee tappiota noin miljoona euroa kuukaudessa, joten taloudellisesti kahden kotiottelun tulot eivät merkitse kokonaiskuvassa juurikaan.

Jokerien kapteeni Jesse Joensuu on jo sairastanut koronan.

Sen sijaan henkisesti korona-aika on ollut erityisen rankka juuri Jokereille. Tiivis matkustaminen, lukuisat koronatartunnat ja toistuvat karanteenit ovat pitäneet yllä tasaista epävarmuutta pelaajistossa.

– Minulla ja varmaan aika monella muullakin, jotka ovat emotionaalisia eikä kylmäpäisiä aina, on tosi vaikeata, koronan jo sairastanut Jokeri-kapteeni Jesse Joensuu myönsi STT:lle.

Koronan vaikutuksia urheiluun onkin käsitelty toistaiseksi pääosin palloiluseurojen talouden kautta.

On selvää, että jossain vaiheessa myös huippu-urheilijoiden henkinen kuorma käy liian raskaaksi, kun ammatin harjoittaminen (eli unelman tavoittelu) on tauolla tai sitä pitää tehdä ilman yleisöä.

Sitä ennen on vain toivottava parempia aikoja, vaikka juuri nyt näyttääkin siltä, etteivät tiukemmat rajoitukset jää tähän.

– Nyt kun käydään syvällä, niin täältä on vain yksi tie ylöspäin – täysille katsomoille tulevaisuudessa ja silloin sitä arvostaa entistä enemmän, Joensuu linjaa.

Pääkaupunkiseudun rajoitukset eivät vaikuta sinipaitaisen FC Halikon otteluohjelmaan.

Salolaisten ”omat” sarjat selvisivät säikähdyksellä

Salolaisesta näkökulmasta seuratuimmat palloilusarjat, miesten Korisliiga ja lentopallon naisten Mestaruusliiga, selvisivät pääkaupunkiseudun tiukenneista rajoituksista toistaiseksi säikähdyksellä.

Korisliiga ainoa pääkaupunkiseudun joukkue Helsinki Seagulls saa pelata lauantain kotiottelun Korihaita vastaan normaalisti ja joukkueen seuraava kotiottelu on yli kolmen viikon kuluttua. Esimerkiksi 5. joulukuuta Seagulls kohtaa Vilppaan Salohallissa.

Naisten Mestaruusliigassa taas ei ole ainuttakaan pääkaupunkiseudun seuraa. Naisten 1-sarjassa pelaa muun muassa HEL Volley, joka kohtaa LP Viesti Akatemian ensi viikon lauantaina Salohallissa.

Suomen suurin lajiliitto, Palloliitto tekee tarkemmat suunnitelmat lähinnä futsalin osalta viikonlopun aikana ja tiedottaa niistä maanantaina.

FC Halikko pelaa naisten Futsal-liigassa, jossa on kaksi pääkaupunkiseudun joukkuetta: espoolainen GFT ja Helsingin IFK. FC Halikon vierasottelut pk-seudun joukkueita vastaan ovat ohjelmassa vasta ensi vuoden puolella.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments