Halikon kirkonkylässä patsasteleva kreivi Armfelt houkuttelee istumaan viereensä

4
Kuvanveistäjä Matti Peltokankaan teos paljastettiin elokuussa 2010. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Kreivi Gustaf Mauritz Armfelt istuu Halikossa puistossa Joensuun kartanon koivukujan ja vanhan kuninkaantien risteyksessä.

Kuvanveistäjä Matti Peltokankaan teos paljastettiin elokuussa 2010. Taiteilija kertoo ottaneensa pienoisen riskin lähtiessään kilpailemaan työstä, jonka piti olla näköistaidetta.

– Olin tehnyt aikaisemmin enemmän abstrakteja töitä.

Peltokankaan ensimmäinen julkinen taideteos oli kuitenkin figuratiivinen. Hän voitti vuonna 1984 Kouvolan vanhan hautausmaan uurnalehdon muistomerkkikilpailun pronssiveistoksella Muisto.

Vuonna 2008 Raahessa paljastettiin Peltokankaan patsas presidentti Urho Kekkosesta.

Kun Armfeltin patsaalle valittiin tekijää, ”työhaastattelussa” ei saanut esittää minkäänlaista hahmotelmaakaan tulevasta teoksesta.

– Ei saanut edes viivaa piirtää. Ajatukset piti esittää suusanallisesti ja mahdollisimman värikkäästi. Pikkaisen puhuin suuremmalla suulla ja väritin suunnitelmaa historialla.

– Suurmiestähän siinä oltiin tekemässä! Hyvin meni läpi.

Gustaf Mauritz Armfelt on ainutlaatuinen persoona Suomen historiassa. Hänen patsaansa puolestaan toteutettiin salolaisittain poikkeavalla tavalla – ja varmasti Armfeltin arvon mukaisesti.

Ennen kuin taiteilija tuli mukaan kuvaan, patsaan hankintaa alkoi keväällä 2008 valmistella nimekäs joukko valtakunnallisia ja paikallisia vaikuttajia.

Toimikunta johti maaherra Heikki Koski. Hän viittasi marraskuussa 2007 Salon Seudun Sanomien kolumnissaan Kanava-lehdessä olleeseen professori Päiviö Tommilan artikkeliin.

Tommilan mielestä Armfelt ansaitsi patsaan, koska oli vaikuttanut muita enemmän siihen, että Suomi sai autonomisen aseman Venäjän osana. Myöhemmin Tommila ehdotti patsaan paikaksi Helsinkiä tai Joensuun kartanon puistoa Halikossa.

Koski kannatti patsasajatusta, mutta esitti paikaksi puistokujan ja Vanhan Turuntien risteystä, johon voisi toteuttaa juhlavan Armfeltin aukion.

Siinä patsas nyt on, on ollut jo yli kymmenen vuotta.

Armfelt on haudattu Halikon kirkkoon. Eläessään Armfelt ei ehtinyt viettää kovin paljon aikaa kartanossaan Halikossa.

Kosken ja Tommilan lisäksi patsastoimikuntaan kuuluivat valtion taidemuseon eläköitynyt ylijohtaja Tuula Arkio, Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén, Salon taidemuseon johtaja Laura Luostarinen, konsernijohtaja Björn Wahlroos, vuorineuvos Keijo Suila, Halikon kunnanhallituksen puheenjohtaja Päivi Pölönen, kunnanjohtaja Simo Paassilta ja kulttuurisihteeri Jouko Kivirinta.

Wahlroos oli ostanut Joensuun eli Åminnen kartanon vuonna 2001.

Tarkoitus oli alusta asti, että patsaaseen ei käytetä julkista rahaa, vaan se rahoitetaan myymällä pienoismalleja.

Halikon kunnan ja kuntaliitoksen jälkeen Salon kaupungin kontolle jäi pysäköintipaikan tilalle tehty puisto patsaan ympärillä.

Puistosta ei tullut aivan sellaista kuin suunniteltiin, sanoo taiteilija Peltokangas.

– Siihen pyrittiin tekemään makadami-pinta niin kuin Suomenlinnan tykkiteillä, mutta se jäi vähän vaillinaiseksi. Kiveä olisi pitänyt käyttää enemmän.

Armfelt istuu penkillä, ja hänen edessään on kaksi muuta penkkiä. Ne, jotka kreivi ottaa vastaan, saavat istua isäntää alempana ja katsoa häntä ylöspäin.

Toisaalta taideteos myös rikkoo kuvaa valtaherrasta. Armfeltin viereen saa näet istua vapaasti, ja pronssinen aatelismies onkin vuosien mittaan ikuistettu moneen selfieen.

– Suomessa ei oikein ole veistoksia, jotka suorastaan pyytävät viereensä. Ajatus oli alusta asti, että Armfeltin viereen saisi istahtaa, kertoo Peltokangas.

Hän sanoo tehneensä Armfeltistään naistenmiehen ja hurmurin. Hahmoon piti saada myös aikansa hovielämästä kertovaa feminiinisyyttä. Niinpä maailmanmiehen mallina oli nainen, Heljä Vinnari. Mallin vaatteet lainattiin Kansallismuseosta.

Armfeltin asento löytyy Albert Edelfeltin maalauksesta, jossa Carl Michael Bellman soittaa luuttua Armfeltille ja kuningas Kustaa III :lle.

– Itseriittoisena hän siinä istuu, Peltokangas arvioi työtään.

– Armfeltistä on monenlaisia muotokuvia. Ne, mitä minä löysin arkistoista, olivat kaikki vähän pullapoikia. Halusin maalauksellisempaa muovailua ja ronskimpaa käsittelyä.

Kymmenen vuoden aikana pronssin väri on muuttunut.

– Olen nähnyt veistoksen valmistumisen jälkeen useamman kerran. Se on tummaksi, aika hienoksi patinoitunut.

Joensuun kartanon puistikossa on Peltokankaan Armfeltistä toinen, hieman virallisesta poikkeava versio.

Matti Peltokangas (s. 1952) tekee edelleen taidetta.

– Viime aikoina työt ovat olleet raskaita. Olen tehnyt hautamuistomerkkejä läheisille kollegoille. Se meinaa mennä nahkoihin, hän huokaisee.

– Vähän olen huilannutkin taiteesta ja remontoinut lapsuudenkotia Hauholla.

Kuvanveistäjä Matti Peltokanga hitsaamassa veistosta kiinni alustaansa elokuussa 2010. Kuva: SSS arkisto/Sami Kilpiö

Gustaf Mauritz Armfelt

  • Syntyi 1757 Marttilassa
  • Opiskeli 1770–1771 Turun akatemiassa
  • Suoritti upseeritutkinnon Ruotsin amiraliteetin kadettikoulussa Karlskronassa 1773
  • Ura lähti nousuun 1780 kuningas Kustaa III:n suosiossa
  • Henkikaartin kapteeniksi 1782
  • Kustaa III:n viralliseksi kamariherraksi 1783
  • Kuninkaallisten teattereiden johtajaksi 1786
  • Kenraalimajuriksi 1789
  • Ruotsin lähettilääksi Italian niemimaan hoveihin 1792
  • Pakeni Italiasta Venäjälle 1794 Ruotsin holhoojahallituksen vastaisesta toiminnasta ja maanpetoksesta syytettynä
  • Vietti perheineen kiertelevää elämää Keski-Euroopassa 1797–1799
  • Sai Ruotsin kuningas Kustaa IV Adolfin päätöksellä kuolemantuomionsa peruttua ja takaisin omaisuutensa ja aatelisarvonsa 1799
  • Ruotsin Wienin lähettiläänä 1802–1804
  • Ruotsin kuninkaallisen sota-akatemian johtaja 1808–1809
  • Palasi Joensuun kartanoon 1809, kun Suomi oli liitetty Suomen sodan jälkeen osaksi Venäjää
  • Pääsi Venäjän keisari Aleksanteri I:n suosioon 1810, erosi Ruotsin armeijan palveluksesta
  • Muutti perheineen Pietariin 1811, nimitettiin Suomen asiain komitean puheenjohtajaksi ja Venäjän valtakunnanneuvoston jäseneksi
  • Ylennettiin jalkaväenkenraaliksi Venäjän armeijassa ja nimitettiin keisarin ensimmäiseksi kenraaliadjutantiksi 1812
  • Turun akatemian kansleriksi 1812
  • Kuoli Tsarskoje Selossa Pietarissa 1814, haudattiin Halikon kirkkoon
  • Lähde: SKS:n Biografiakeskus
Laatassa kerrotaan, että tammi istutettiin Salon Seudun Osuuskaupan 85-vuotisjuhlavuoden ja Halikon Prismakeskuksen avaamisen kunniaksi huhtikuussa 2000. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Toimittajan kommentti: Kosmopoliitti katsoo pysäkille

Gustaf Mauritz Armfelt oli oppinut kosmopoliitti, maailmaa nähnyt mies.

Pieni puisto kirjaston edessä, kahden historiallisen tien risteyksessä on hyvä paikka patsaalle.

Armfeltin elämänvaiheita vasten katsottuna kansainvälisyys ja matkustus ilmenevät ympäristössä varsin arkisissa asioissa.

Patsaan vasemmalla puolella on kebab-pitseria ja oikealla puolella kiinalainen ravintola.

Kirjaston takana kulkee juna, ja sen edessä on taksiasema. Selin tähän kaikkeen istuvan, Halikon kirkon suuntaan katsovan Armfeltin silmien edessä on vanhan kuninkaantien varren linja-autopysäkki.

Peripaikallisen – ja kaupallisen – lisän Armfeltin patsaan sijoituspaikalle tuovat pienen puiston nurkassa tammi ja kivelle kohotettu laatta. Ne olivat paikalla jo ennen Armfeltia.

Laatassa kerrotaan, että puu istutettiin Salon Seudun Osuuskaupan 85-vuotisjuhlavuoden ja Halikon Prismakeskuksen avaamisen kunniaksi huhtikuussa 2000. Halikon kirjasto on tehty entiseen osuuskaupan Sale-myymälään.

4 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Tavis Torilta
2 kuukautta sitten

Onko turistioppaissa patsaasta tietoa, että löytäisivät kreivin? Porissa istuu rouva penkillä kirkon luona ja Joensuun torilla penkillä istuu mies, jolla on ketun pää. Aina on turisteja itseään kuvauttamassa. Raumalla on rouva istumassa kirkossa saarnastuolin lähellä.

Kari Aaltonen
2 kuukautta sitten
Reply to  Tavis Torilta

Joensuun torilla on susipatsas, nimeltään kosiosusi. Vuosi takaperin hänelle saatiin morsian, nimeltään morshukka.

Tavis torilta
2 kuukautta sitten
Reply to  Kari Aaltonen

Joensuun patsaan olen nähnyt kahdesti, ja penkillä istujia riitti niin, etten vuoroa saanut.

Muutaman vuoden jälkeen otin kuvan ja ihmettelin, mikä tarkoitus on, että patsaalla on ketun pää. Kiitos kun kerroit.

Penkkikamu
1 kuukausi sitten

Edes jokin vieras, jonka kanssa voi istua eikä tarvitse stressata turvavälistä.