Harkitsevainen Ihqu-koira ei hötkyile makupalan etsimisessä – Uudet persoonallisuus- ja käyttäytymistestit mittaavat muutakin kuin koiran rohkeutta ja arkuutta

0

Koirien tiedonkäsittely ja käyttäytyminen ovat herättäneet tiedemaailman mielenkiinnon, mutta myös tavalliset koiranomistajat haluavat tietää lisää lemmikkinsä luonteesta. Uudet tutkimukseen pohjautuvat testit antavat monipuolisen kuvan koiran persoonallisuudesta.
Koirien kognition tutkimus alkoi toden teolla yleistyä parikymmentä vuotta sitten, kertoo biologi ja eläinten käyttäytymistutkija Katriina Tiira Helsingin yliopistosta. Tiede on tuonut tullessaan uusia työkaluja myös kotikoirien testaamiseen.
Koirien luonnetesteissä on keskitytty etupäässä siihen, onko koira arka vai rohkea tai miten se selviää tehtävistä, joihin rotu on jalostettu. Tutkija Sanni Sompin mukaan Suomessa paljon käytetty luonnetesti pohjautuu Ruotsin Puolustusvoimien 1960-luvun soveltuvuustesteihin.
– Ne ovat olleet omalla tavallaan hyviä, mutta mittaavat kapea-alaisesti koiran mieltä.
Tiira muistuttaa, että koirilla on paljon muitakin ominaisuuksia kuin rohkeus tai arkuus. Niitä ovat esimerkiksi impulsiivisuus tai itsehillintä, muisti ja oppimisvauhti. Nämä piirteet voivat vaikuttaa myös koiran koulutukseen ja ongelmakäytökseen.
Suomessa Katriina Tiira on kehittänyt tieteeseen pohjautuvia koiran käyttäytymistestejä. Hän testaa koiria SmartDog-yrityksessään, jolla on myös seitsemän muuta lisensoitua testaajaa eri puolilla maata. Testit on rakennettu koiraa palkitseviksi ruuan tai lelun etsintäpeleiksi, joista kerätään myös tilastotietoa.

Taidot selville

Testiin tullut 3-vuotias kiharakarvainen noutaja Ihqu saa tehtävän, jossa mitataan koiran impulsiivisuutta. Makupala laitetaan läpinäkymättömän lieriön sisään ja koiralle opetetaan, että sen saa lieriön avoimesta päästä. Sitten koira saa yrittää herkkua itselleen läpinäkyvästä lieriöstä.
Impulsiiviset koirat yrittävät runnoa muovista läpi, mutta harkitsevainen Ihqu noukkii makupalan suuhunsa samalla tavalla kuin oppi aiemmin.
Ihmisten eleiden ymmärtämistä puolestaan mitataan tehtävässä, jossa koira etsii ruokaa vihjeiden perusteella.
– Ihqu osaa kohtuullisen hyvin lukea eleitä, vaikka ei olekaan siinä aivan terävintä kärkeä, kertoo koiran omistaja Maija Päivärinta Riihimäeltä.
Keskimäärin koiranpennut osaavat lukea ihmisen eleitä jo kuusiviikkoisesta lähtien. Tämä piirre kuitenkin vaihtelee rotujen välillä melko paljon. Smartdog-testeistä kerätyn tietokannan perusteella eleiden tulkinnassa paras rotu on australiankelpie ja seuraavina tulevat muun muassa novascotiannoutaja, bordercollie ja labradorinnoutaja.
Rotuominaisuuksien listaus perustuu noin 2 500 koiran testituloksiin.

Ero suteen näkyy

Yksi testeistä on niin sanottu mahdoton tehtävä, jota käytetään myös tutkimuspuolella. Siinä koiraa opetetaan avaamaan kansi laatikosta, jonka sisällä on herkku tai lelu. Sitten kansi suljetaan niin, että sitä ei saa enää auki. Koiran käyttäytymisestä voi päätellä sen itsenäisyyttä tai turvautumista ihmiseen.
– Usein esimerkiksi noutajat ja paimenkoirat kääntyvät nopeammin omistajansa puoleen hakemaan apua, Tiira kertoo.
Koiran erityispiirteenä suteen verrattuna on juuri sen luottamus ja erityinen suhde ihmiseen. Ongelmatilanteessa koira usein hakee apua ihmiseltä, kun taas susi pyrkii ratkaisuun itse.
Ihqu on siinä mielessä tyypillinen noutaja, että pienen yrityksen jälkeen se pyytää ihmistä apuun. Sen sijaan sosiaalisen oppimisen tehtävässä se omaksuu nopeasti, että namikoneesta saa herkkuja nappia painamalla. Siinä ei tarvita ihmisen apua.
Cognitive bias -teoriaan perustavalla testillä voidaan arvioida koiran tunnetilaa tai jopa pysyvämpää persoonallisuutta. Tätä koeasetelmaa käytetään tutkimuksissa myös tuotantoeläimille.
Eläimelle opetetaan kaksi valintaa, joista toisesta saa palkinnon ja toisesta ei. Sen jälkeen annetaan niin sanottu epäselvä ärsyke, joka jättää palkinnon saamisen avoimeksi. Optimistit tarkistavat asian nopeammin, pessimistit empivät.
Eroahdistuneet ja ääniarat koirat ovat muita pessimistisempiä, mikä saattaa kertoa niiden negatiivisemmasta ”maailmankuvasta”. Eläimen reaktio voi viitata myös kipuun.

Naapurin kiltti karvaturri

Päivärinta on testauttanut kaikki kolme koiraansa ja ollut myös seuraamassa kasvattamiensa koirien testejä. Hänen mukaansa koiran luonteen ymmärtäminen auttaa esimerkiksi sen kouluttamisessa. Ihqu testattiin ensimmäisen kerran jo pentuna, jolloin se osoittautui ihmiseen hyvin paljon tukeutuvaksi koiraksi.
– Osasin siksi lähteä vahvistamaan sen itsenäistä toimintaa enkä vaatinut liikoja. Kannustin sitä askel askeleelta omiin ratkaisuihin.
Tiiran mielestä koiran tuntemisen ansiosta vältytään väärinkäsityksiltä. Omistaja voi esimerkiksi ihmetellä, miksi oma koira on erilainen kuin naapurin karvaturri, joka osaa hillitä itsensä ja on helppo kouluttaa.
– Syynä ei ole se, että oma koira olisi itsepäinen ja ilkeä junttura, vaan se saattaa olla persoonaltaan aktiivinen, itsenäinen ja impulsiivinen. Se voi myös tarvita hyvän syyn totella omistajaansa jossain tehtävässä, kun maailmassa riittäisi niin paljon muuta kiinnostavaa tekemistä.

Tarja Repo

STT

Kuvat: