Hyperloop sai ensimmäiset matkustajansa Nevadassa

3
Hansan tontille ei sittenkään tullut Hajalaan kulkevan Hyperloop-testiradan asemaa. Mutta lähellä oli?

Yhdysvaltain Nevadassa tehtiin sunnuntaina historiaa, kun Virgin Hyperloop kuljetutti ensimmäistä kertaa ihmismatkustajia Hyperloop-tyhjiöputkikapselissaaan. Testiajon vauhti ylsi 172 kilometriin tunnissa, alle viidesosaan tavoitteena olevasta 1 000 kilometrin tuntivauhdista. Ja matkakin oli vain 500 metriä – ei aivan yhtä paljon kuin esimerkiksi Salosta Tukholmaan, mikä kuljettaisiin vajaassa puolessa tunnissa, kuten Salossa hypetettiin vuonna 2017.

Nevada on kaukana Salosta, josta ei koskaan tullut Hyperloop-tutkimuskeskusta. Ei siksi, etteikö tätä olisi yritetty muutama vuosi sitten, päin vastoin: Hyperloop-tutkimuskeskusta oltiin tuomassa Saloon kovalla ja vilpittömällä innolla muutama vuosi sitten. Kuten sähköautoja lataavaa tietäkin, jonka prototyyppejä jo rakennetaan muualla.

Hyperloopin ensimmäiset testimatkustajat olivat Virgin Hyperloopin asiakasyhteyksistä vastaava Sara Luchian ja pääinsinööri Josh Geigel. Futuristisen koeajon kokijat kuvasivat kyytiä BBC:n artikkelissa pehmeäksi, joskin kiihdytystä lyhyellä testiradalla sangen energiseksi.

Usea muukin yritys kehittää tyhjiöputkissa kulkevia kapseleita, joilla ihmisiä ja tavaroita voitaisiin kuljettaa suurella nopeudella. Hyperloopin idea perustuu siihen, että matkustaja- ja tavarankuljetuskapselit kelluvat tyhjiöputkessa järeiden magneettien varassa. Putkesta pumpataan ilma pois, joten ilmanvastusta ei Hyperloopissa ole.

Vaikka Salo ei koskaan päässyt kulkemaan supernopean joukkoliikenteen kehittämisen etujoukoissa, Hyperlooppia kehitetään ympäri maailmaa isolla rahalla ja tosissaan.

Hyperloop-teknologia peitonnee keskipitkillä matkoilla lentoliikenteen paitsi nopeudessa, myös ympäristöystävällisyydessä, sillä se ei tuota suoraan mitään päästöjä. Päästöt riippuvat siitä, millä Hyperloopin tarvitsema sähköenergia on tuotettu.

 

Tulevaisuuden putkijuna pysähtyi melkein Saloon

SSS otsikoi Hyperloopista ensimmäisen kerran maaliskuussa 2016: ”Turusta Tukholmaan 11 minuutissa – Tunnelijuna voisi olla Salossakin toimiva systeemi” (17.3.2016). Tuolloin Salossa vieraili tohtori Alan James , joka on toiminut Virgin Hyperloop Onen leivissä ja on yhä yllä mainitun, One-sanan nimestään poistaneen ja ensimmäisen ihmistestin laitteella tehneen Virgin Hyperloopin neuvonantajana.

Jo syksyllä SSS uutisoi, että ”Salo haluaa Hyperloopin kehitys- ja testauspaikaksi” (20.8.2016), ja vähän myöhemmin, että ”Hyperloopille ehkä asema Hansan tontille” (9.9.2016).

Monelle nauru maittoi moisesta haihattelusta, mutta toisilla kasvoi into: ”Hyperloop voi avata Salolle Hunajapurkin” (14.1.2017), ”Hyperloop-raportti: Tuhansia työpaikkoja ja valtavat verotulot” (28.1.2017)

Vähitellen salolaisintoa laimensivat uutiset kovasta kansainvälisestä kilpailusta: 6.6.2017 Salkkarissa kirjoitettiin, että ”Alankomaat on kova kilpailija Hyperloop-kisassa” , ja yli vuotta myöhemmin, että ”Hyperloopin tutkimuskeskus Espanjaan” (9.8.2018)

Hyperloop harveni otsikoista ja uutiset vähenivät, kunnes hype kuoli viimeistään heinäkuussa 2019, jolloin julkaistiin viimeinen Salon ja Hyperloopin toisiinsa liittävä uutinen: ”Salon kaupunki jättää Hyperloop-hankkeen taka-alalle.” (28.7.2019.)

Kun Hyperloop on muutaman kymmenen vuoden kuluttua arkinen tapa matkustaa maailman metropolien välejä, voidaan Salossakin olla siitä vähän ylpeitä: ainakin Salossa yritettiin päästä mukaan eturiviin, taas tulevaisuutta ja uutta tekemään.

3 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Hypettäjä
14 päivää sitten

Nyt kannattaa unohtaa teknisesti vanhentunut Tunnin juna ja keskittyä suoraan puolen tunnin junaan.

Höpöhöpö
14 päivää sitten

Höpöhöpö juttu. Onneks ei tullut Saloon, ei tuollaista putkea kukaan halua takapihalleen. Nimittäin ei täällä Salon seudulla ole asumatonta maata missään ja jos kerran Tunnin juna ja kaksoisraide tulee, niin siinä on radan varren lähellä asuville päänsärkyä loppuiäksi.

Edelleen ihmettelen, mihin Salo olisi radan rakentanut, koska testirata ei ole mikään yleinen hanke.

Allan
14 päivää sitten

Hukkaputkihanke on jo näköjään vaihtanut nimeään. Teknisesti Virgin Hyperloop ei ole vielä todistanut yhtään mitään.

500 metriä on aivan liian lyhyt pätkä, jotta voidaan todistaa, että homma toimii teknisesti ja on turvallinen. Samoin 172 kilometriä tunnissa ei kerro yhtään mitään hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta. Muilla vastaavilla hankkeilla on paljon parempi tapa toimia. Ne eivät pidä paljoakaan melua tyhjästä.

Mitä kuuluu sille Espanjan kehitys- ja testikeskukselle? Onko siellä jo täysi tohina päällä?

Ilmeisesti tätä Virgin-versiota ollaan tekemässä Intiaan matkustusliikenteeseen niin, että putki olisi valmis 2024. Intia on varmaankin valittu sitä varten, kun siellä on alhaisimmat turvallisuusvaatimukset.