Tuleeko Mahtinaisentien jättilätäköstä pakkasaamujen vaaranpaikka? – ”Ongelma on vakava”

17
Mahtinaisentien liittymissä on painaumia, joihin kasvaa sateella isoja lätäköitä.

Vuoden 2016 joulukuussa valmistunutta Mahtinaisentietä eli Salon itäistä ohikulkutietä jouduttaneen jälleen korjaamaan. Mahtinaisentien ja Kiskontien liittymien molempiin puoliin kertyy runsaasti vettä tien painumisen takia.

Vettä on ajoittain niin paljon etenkin Kiskon puoleisella osalla, että risteykseen muodostuu lähemmäs aarin kokoinen lampi, jossa sadeveden syvyys on paikoin viidestä kymmeneenkin senttimetriä.

Myös liittymän lähelle Salon puoleiselle tieosuudelle tulee isoja lammikoita.

– Ongelma on vakava ja meillä kyllä tiedossa. Totta kai se täytyy korjata, ely-keskuksen tienpidon aluevastaava Markus Salminen sanoo.

Talvi pakkasineen tekee liittymistä potentiaalisen riskipaikan, mikäli vesi pääsee jäätymään. Jää risteyksessä voi yllättää autoilijan, joka on kääntymässä ja jarruttamassa samaan aikaan.

– Lisäksi kohdasta kulkeutuu vettä ja sohjoa päätielinjalle, jolla on 80 kilometrin tuntinopeus. Se voi myös aiheuttaa vaaratilanteita, Salminen sanoo.

Salmisen mukaan ongelma ratkeaa jyrsimisellä ja uudella päällystämisellä. Uuden päällysteen myötä ongelmakohtiin täytyy rakentaa kaadot uusiksi, että vesi valuu pois tieltä.

– Syksy on jo pitkällä. Toivottavasti ongelmakohta saadaan hoidettua ennen talvea, mutta ehditäänkö, en osaa sanoa. Liittymän korjaus vaatii uutta erillisrahoitusta ja sitä pitää ensin anoa, Salminen sanoo.

Mikäli korjaus jää ensi kevääseen tai kesään ja pakkastalvi saapuu, Salmisen mukaan jäästä voitaisiin tarvittaessa varoittaa lisäliikennemerkillä.

Mahtinaisentietä on jouduttu jo aiemminkin korjaamaan. Tien painaumia tasoitettiin kesäkuussa 2018 Kiskontien risteyksen ja tien 110 välillä.

Tie on rakennettu savipellolle, jossa saven syvyys mitataan kymmenissä metreissä. Tien painuminen ei sinänsä ole yllätys.

– Tien pohjana on niin sanottu kelluva rakenne, ja savipohjalla ei ole yllätys, että tulee painaumia. Niitä on jo korjattukin päätielinjalla, Salminen sanoo.

Vesiongelmia on korjattu myös Karjaskylänkadun alikulun kohdalta, jossa talvimyrskyt loivat tien syvimpään kohtaan liki puolen metrin syvyisen lammen. Viime talvena Karjaskylänkatu jouduttiin useamman kerran sulkemaan tulvan takia.

Nyt alikulun vesiongelma on korjattu uusilla ja isommilla tien poikki kulkevilla rumpuputkilla ja parantamalla ojia sekä uppopumppujen toimintaa.

Mahtinaisentien valmistuminen oli katketa urakoitsijan rahaongelmien takia. Tien tehnyt TelaSteel Oy ajautui konkurssiin, mutta sai tien juuri ennen tätä rakennettua valmiiksi. Rakentamisessa oli pitkiä taukoja, koska urakoitsija ei kyennyt maksamaan osaurakoitsijoille sovittuja palkkioita. TelaSteel Oy haettiin konkurssiin maaliskuussa 2018.

Mahtinaisentien urakka oli halvin kilpailutuksessa, 9,8 miljoonaa euroa. Mahtinaisentie tuli lopulta maksamaan 10,5 miljoonaa euroa.

17 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Anne
3 kuukautta sitten

Uin tänään tuolta autolla läpi. Onneksi oli edes varoitusmerkki.

Tapio Äyräväinen
3 kuukautta sitten
Reply to  Anne

Ajelen sattuneesta syystä tuosta eestaas vähintään kerran päivässä. Savea on alla jopa 80 metriä.

Liikennemerkissä pitäisi lukea: Tie on ajoittain kuiva!

Toive tienpitäjälle
3 kuukautta sitten

Suolaa sekaan vaan, niin ei jäädy.

Suunniteltavaa
3 kuukautta sitten

Jos alueella on noin hyvät vesivarat, niin Tunnin junan tunnelista tulee varsinainen vaunupesula.

Urpo
3 kuukautta sitten

Jutussa todettiin, että lammikko korjataan mahdollisimman pian. Onko vika tullut siihen yhtäkkiä vai kauanko korjausta on jo odoteltu? Jutussa myös kirjoitetaan, että tietä on korjattu muualta useaan otteeseen ja että tien rakentanut urakoitsija meni konkurssiin. Joku voisi tämän perusteella olettaa, että tie on huonosti rakennettu. Siitä ei kuitenkaan kirjoiteta, kuka on vastannut suunnittelun ohjauksesta ja suunnittelutyöstä. Sen tiedän, että konkurssiin mennyt urakoitsija se ei ole, koska urakkaan ei suunnittelutyötä sisältynyt. Kohteen rakennusaikaisen valvonnan tiukkuuden tietäen voin olettaa, että urakoitsijan työvirheestä ei ennenaikaisissa korjaustarpeissa ole kyse. Suomessa tehdään teitä vaikka suon poikki tai meren päälle, eikä ne mihinkään painu, kun homma… Lue lisää »

Muurlalainen
3 kuukautta sitten
Reply to  Urpo

Nämä nyt muka havaitut painumat näissä kohdissa olivat heti alusta alkaen. Pienempinä tosin, mutta vesikertymiä satisina ilmoina oli. Onneksi on ollut valppaita kuskeja, ettei ainakaan isompia havereita ole tullut.

Nyt painumien syventyessä myös vesijäämät niissä ovat kasvaneet jo haitaksi asti. Ehkä korjauksella ei pidetä kiirettä, kun ei vahinkoja ole tapahtunut.

Hämmästynyt
3 kuukautta sitten

Varoitusmerkki vedestä tiellä oli jo kesällä. Eli aikaa parantamiseen on ollut pakkasia odotellessa.

Ehkä näemme pakkasten alkaessa sepelirekan tuovan pari kuormaa asvaltin päälle?

Marco
3 kuukautta sitten

Hyvä, että nyt herättiin, ettei jää viime tippaan – enkä nyt puhu lätäkön tipoista, niitä kyllä riittänee.

Hellu
3 kuukautta sitten

Mielenkiintoinen alue, oikeasti pohjavesialuetta. Vanhan Kiskontien alussa vesi nousee rataporauksen tutkimuksesta jääneestä putkesta. Tästä pohjavedestä golfkenttä saa ilmaista vettä kasteluun.

Miten mahtaa luonto selviytyä tulevasta junasuunnitelmasta?

Hämmästynyt
3 kuukautta sitten
Reply to  Hellu

On oikeasti pohjavesialuetta? – ja paikallinen vesilaitos valittaa veden vähyyttä…
Jos alue on oikeasti pohjavesialuetta, niin onko Mahtinaisentielle sekä Kiskontielle myös tehty mahdolliset öljy ym vahinkojen varalle suojaukset?

Olli
3 kuukautta sitten

Tie metrin ylemmäs ja alkuperäisen suunnitelman mukaan risteyksiin kiertoliittymät.

Turha puhua, että pääteillä ei voi olla kyseisiä liittymiä. Yksi on jo Perniössä, ja Suomen valtateiltä löytyy lisää vaikka millä mitalla.

Valtakunnanihmettelijä
3 kuukautta sitten
Reply to  Olli

Tuo ohitustien rakentaminen saatiin käynnistettyä juuri sillä verukkeella, että kustannusarviosta nipistettiin noin miljoona euroa, jolloin se mahtui juuri ja juuri sen vuoden budjettiin.

Keskustellessani Liikenneviraston suunnittelijan kanssa aikoinaan hän ilmoitti, että säästökohteena oli nimenomaan tien korotukset sekä liikenneympyröiden ja mm. erilaisten kevyen liikenteen liittymien poisto.

Noh, aina löytyy se urakoitsija, joka tarjoaa alle järkevän hinnan. Ja sitä saatiin mitä tilattiin. Vastuu on ensisijaisesti Liikennevirastolla ja Ely-keskuksella.

Urpo
3 kuukautta sitten

Ei urakoitsijan kalliimpi hinta olisi yhtään tilannetta parantanut, kun suunnitelmat ovat kelvottomat.

Matemaagikko
3 kuukautta sitten
Reply to  Olli

Miten kiertoliittymä olisi parempi kuin nykyiset? Pääsuunnassa saa nyt ajaa suoraa läpi ja sivusuunnassa tulisi kiertoliittymässä ratin kääntöjä yksi enemmän. Selvitän asiaa. Nyt siis Kiskosta tuleva ja lukiolle menevä kääntää rattia kerran oikealle ja kerran vasemmalle. Liikenneympyrässä käännetään rattia oikealle, vasemmalle ja taas oikealle. Ympyrä on siis Kiskosta tulevalle 50% työläämpi ajaa.

Valtakunnanihmettelijä
3 kuukautta sitten
Reply to  Matemaagikko

Tätä samaa asiaa tiedusteltiin mm. pelastusviranomaisilta eli miksi Kiskontien suunnassa kulkevaa liikennettä kaupungista ja kaupunkiin hankaloitettiin jättämällä rakentamatta alkuperäisessä suunnitelmassa ollut eritasoliittymä. Ely-keskus ja Liikennevirasto jättivät vastaamatta tähän kyselyyn. Eritasoliittymä katosi suunnitelmista mystisesti hankkeen ja suunnitelman hyväksymisen jälkeen…
Kuten moni muukin yleisölle ja kuntalaisille esitellyssä suunnitelmassa ollut ominaisuus ja yksityiskohta. Jäi toteutumatta melko paljon. Meluvalleista lähtien.
Liekö ollut kyse kiireestä, rahan puutteesta, kunnianhimosta vaiko mistä? Jonkun piti saada painaa näyttävä sormenjälkensä tässäkin asiassa.
Tämä sama taho voisi kysyä itseltänsä: Mitenkä meni niinkuin omasta mielestä?
Tuli sitten valittua se halvin urakoitsija. Onnistuiko kaikki?

Että mää ihmettele
3 kuukautta sitten
Reply to  Matemaagikko

Kiertoliittymä rajoittaisi Mahtinaisentietä suoraa porhaltavien menoa, kun kiertoliittymään täytyy vauhtia hiljentää, että sivuiltakin tulevilla on tilaa. Ja kiertoliittymiä on ympäri Suomea, ei tällaisia ässän muotoon väännettyjä kantatielle tulevien teiden päitä.

Jossain paikoin kiertoliittymien tilalle on tehty eritasoliittymät ison liikennemäärän vuoksi.

Olli
3 kuukautta sitten
Reply to  Matemaagikko

Onpa erikoisesti ajateltu. Kiertoliittymä on turvallisempi, koska nopeudet ovat hitaampia, ja kyllähän rattia tulee nomaalistikin aika paljon käänneltyä. Tiedä sitten kuinka raskasta se on, itse kyllä pärjään.