Korona tuo sumua Salon talousnäkymiin – kaupunki aikoo yhtiöittää vesihuoltonsa ja setviä palveluitaan

5
Salon vt. kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen esitteli talousarvioesityksensä perjantaina.

Salo aikoo yhtiöittää vesihuoltonsa ensi vuonna. Kaupunki saa operaatiolla 30 miljoonan euron satunnaisen tuoton.

Potin ansiosta Salon talous nousee ensi vuonna runsaat 21 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Ilman yhtiöittämistä alijäämää kertyisi vajaat yhdeksän miljoonaa euroa.

Yhtiöittäminen sisältyi jo vuosi sitten kaupunginjohtaja Lauri Innan talousarvioesitykseen. Valtuusto päätti kesällä lykätä asiaa. Nyt vt. kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen esittää yhtiöittämistä uudelleen.

Vuosi sitten yhtiöittämisellä piti järjestää lisää aikaa vaikeiden säästöpäätösten tekemiseen. Silloin säästöjä odotettiin oppimisympäristöselvityksestä.

Ensi vuonna tehdään jälleen palveluverkkoselvityksiä: nyt ne koskevat terveyspalveluja, kirjastoja, museoita ja liikuntapaikkoja.

Vuosi 2020 ei ole tuonut Salon taloustilanteeseen helpotusta, päin vastoin.

Kaupungin pitäisi tasapainottaa talouttaan tilanteessa, jossa koronavirus heikentää työllisyyttä ja sumentaa ensi vuoden näkymiä entisestään.

Ihmeellistä kyllä, korona on myös korjannut kaupungin taloutta. Salon kuluvan vuoden tuloksesta tulee odotettua parempi valtion isojen korona-avustusten takia. Valtionosuuksia on tullut miljoonia euroja odotettua enemmän.

– Toisaalta se lisää epävarmuutta. Jos kuntien tuki ei jatku ensi vuonna samansuuruisena, mutta pandemia jatkuu, kunnille tulee hankaluuksia, Anna-Kristiina Korhonen pohti talousarvioinfossaan perjantaina.

Hankalassa tilanteessa kaupunki tekee mitä voi: verotuloihin ennakoidaan vain maltillista kasvua, menojen kasvu yritetään pitää kurissa ja henkilöstön hyvinvointia parannetaan, jotta sairauspoissaolot vähenisivät.

Kaupunki etsii ensi vuonna miljoonan euron henkilöstösäästöjä, mutta lomautukset ja irtisanomiset suljetaan jo nyt pois. Säästöjä haetaan vapaaehtoisilla talkoovapailla ja esimerkiksi lomapalkkavelkaa pienentämällä.

Säästöjen ohella toimintaa myös kehitetään. Salo kokeilee ensi vuonna osallistuvaa budjetointia, jossa kaupunkilaiset pääsevät vaikuttamaan 100 000 euron käytöstä.

Työllisyyttä yritetään parantaa vuodenvaihteessa käynnistyvällä työllisyyden kuntakokeilulla. Siinä kaupunki saa entistä suuremman vastuun työttömien palveluiden järjestämisestä.

– Tämä on iso satsaus kaupungilta, kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi sanoo.

Kotihoidosta tuttua varahenkilöstöpoolia laajennetaan vanhuspalveluissa, ja vastaava pooli otetaan käyttöön myös terveyspalveluissa.

Käytännössä sijaispooli tarkoittaa, että kaupungilla on palveluksessaan vakituisia työntekijöitä, joita käytetään tarpeen vaatiessa sijaisena yksiköissä eri puolilla kaupunkia.

– Jos meillä ei ole varahenkilöstöpoolia, esimiesten aika menee sijaisten hankkimiseen, vt. sosiaali- ja terveyspalveluiden johtaja Jussi Mattila perustelee.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksessä varahenkilöstöpooliin esitetään kahdeksaa uutta työntekijää.

Salon ensi vuoden investointilista on tuttu: Perniöön rakennetaan uusi Kirkonkylän koulu, ja Märynummella jatketaan koulun ja päiväkodin rakentamista.

Hermannin koulua korjataan miljoonalla eurolla, ja yläkoulu muuttaa takaisin Ylhäistentieltä Torikadulle ensi syksynä.

Sisäilmakorjauksiin varataan 600 000 euroa ja Moision koulun korjauksiin puoli miljoonaa.

Salon sairaalahankkeen suunnitteluun esitetään 400 000 euroa ja Tunnin junan hankeyhtiöön puoli miljoonaa euroa.

Liikelaitos Salon vesi saneeraa vesi- ja viemäriverkostoa 800 000 eurolla. Kiskon ja Muurlan väliseen vesihuoltoon kuluu puoli miljoonaa euroa ja Itärannan pääviemärin korjaukseen 400 000 euroa.

Anna-Kristiina Korhonen esittää jäähallin investoinnin lykkäämistä vuodella. Myös useita pienempiä investointeja esitetään siirrettäväksi eteenpäin.

Investointimenot nousevat ensi vuonna yli 42 miljoonan euron. Ison osan summasta selittää Salon veden yhtiöittäminen. Ilman yhtiöittämistä investointeja olisi runsaat 25 miljoonaa euroa.

Kaupungin omat rahat eivät riitä investointeihin, mikä tarkoittaa velkamäärän kasvua.

Korhosen esitys lähtee siitä, että Salolla olisi ensivuoden lopussa lainaa lähes 150 miljoonaa euroa eli 2 897 euroa asukasta kohti. Silloin Salon lainamäärä lähestyisi Suomen kuntien keskiarvoa, joka on 3 039 euroa asukasta kohti.

Salon vs. talousjohtaja Päivi Kohvakka huomauttaa, ettei velkaa välttämättä oteta noin paljon.

Esimerkiksi tällä hetkellä – marraskuun alussa – kaupungin lainamäärä on 113 miljoonaa euroa, kun valtuuston hyväksymässä talousarviossa ennakoitiin, että Salolla on vuoden 2020 lopussa lainaa 133 miljoonaa.

 

Salon lukuja 2021

Asukasluku: 51 669 (syyskuu 2020)

Kunnallisvero: 20,75% (20,75 v. 2020)

Verotulot: 195,1 M€ (190,9)

Valtionosuudet: 122,7 M€ (124,4)

Toimintatulot: 95,2 M€ (95,0)

Toimintamenot: 405,4 M€ (401,7)

Henkilöstömenot: 167,6 M€ (166,9)

Palvelujen ostot: 173,7 M€ (172,4)

Toimintakate: 310,2 M€ (306,8)

Vuosikate: 7,1 M€ (7,7)

Poistot: 16,5 M€ (16,6)

Satunnainen tuotto: 30 M€ (vesiyhtiö)

Tilikauden ylijäämä 21,1 M€ (-8,3)

Investoinnit: 42,2 M€ (ilman yhtiöittämistä 25,3 M€)

Lainamäärä: 149,7 M€ (113M€, marraskuu 2020)

 

 

5 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Allan
1 vuosi sitten

”Korhosen esitys lähtee siitä, että Salolla olisi ensivuoden lopussa lainaa lähes 150 miljoonaa euroa ”
Jos Salo lyhentäisi velkapääomaa joka vuosi 6 miljoonaa euroa, eli ”mestisjäähallin” verran olisi jo Salo velaton 25 vuoden kuluttua mikäli uutta velkaa ei oteta.

Oulussa pelkkä 500 miljoonan EKP laina olisi maksettu 25 vuodessa kun vuosilyhenmys on 20 miljoonaa vuodessa.

timo takatalo
1 vuosi sitten

Voi hyvä sylvi, kirjanpitokikkailullako tämän kylän talous pannaan kuntoon?

Allan
1 vuosi sitten

Kas kun ei vielä kikkailla Eksoten ja Turun mallin mukaan.

Turku myi kaupunginsairaalan ja joitakin hoivakoteja Ruotsiin rahapulassaan.

Eksoten neronleimauksessa keskussairaala myydään perustettavalle kiinteistöyhtiölle ja Eksote on tiloissa vuokralla.

Kiinteistöyhtiö joutuu ottamaan lainaa ostaakseen keskussairaalan.

Tällä puljauksella EKsote varautuu 30 miljoonan palkkavelkojen maksuun, kun EKsote hävisi palkkakiistan oikeudessa.

Eksote omistaa täysin uuden kiinteistöyhtiön.

Kaupungintalo voitaisiin myydä kikkaillen ja paljon muuta.

Älkää vain tehkö tämän mallin mukaan.

Valtakunnanihmettelijä
1 vuosi sitten

Vesihuollon yhtiöittäminen on hanke joka pitää torpata ja lähtöviivalle. Jos kaupunki siirtää leikkirahaa vasemmasta taskusta oikeaan taskuun, voidaan kysyä missä se raha on sitten. Ja mistä se muka tuli? Ei tälläisilla hokkuspokkus-tempuilla korjata taloutta. Ihan toisen kokoluokan asia on, mitä tarvetta on vesiliikelaitoksen yhtiöittämiselle? Ollaanko laitosta tai sen osia kenties myymässä pois? Mitä etua yhtiöittäminen toisi asiakkaalle eli kuntalaiselle? Saisimmeko jatkossa kenties parempaa tai halvempaa vettä? Tuskin. Tällä hetkellä Salossa on ihan toimiva vesihuolto. Vesiliikelaitos on julkista infrastruktruuria. Sitä ei pidä lähteä yhtiöittämään saatikka yksityistämään. Jo yhtiöittämisen myötä laitoksen operatiivinen toiminta voidaan piilottaa julkisuudelta vetoamalla liikesalaisuuksiin. Tämä tuskin olisi kuntalaisten… Lue lisää »

Tietäjä
1 vuosi sitten

Miten mahtaa käydä veden hinnalle,veikkanpa ettei ainakaan laske tai edes pysy samana.