Koronakevät kätki ongelmat koteihin, mutta syksy toi lasten ja nuorten vaikeudet näkyviin Salossa

0
Syksy on ollut monille tavallista haastavampi.

Lapsia ja nuoria koskevat ilmoitukset ovat lisääntyneet Salossa syksyn aikana. Sosiaalipalveluihin tehtiin alle 18-vuotiaita, uusia asiakkaita koskevia ilmoituksia elokuussa 95 ja syyskuussa 124. Viime vuoden elokuussa vireillepanoja oli 77 ja syyskuussa 69.

– Vireillepanojen taustalla on edelleen perinteisiä syitä. Lasten ja vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmia, nuorten rajattomaan käyttäytymiseen ja koulunkäyntiin liittyviä ongelmia sekä haasteita vanhemmuudessa, vs. perhesosiaalityön päällikkö Birgitta Halmetkangas sanoo.

Myös lähisuhde- ja perheväkivaltaa koskevat ilmoitukset ovat kasvussa.

Halmetkankaan mielestä on vaikea arvioida ongelmien suoraa syy-seuraussuhdetta viime kevään ja syksyn välillä. Selvää kuitenkin on, että paljon asioita jää huomaamatta, kun ollaan pääasiassa kotona.

Kävi juuri niin, kuten sosiaalipalveluissa keväällä ounasteltiin syksyllä käyvän.

– Lapset ja nuoret ovat syyskuussa olleet jälleen tavanomaisissa arjen viranomaiskontakteissa. Tätä kautta huolenaiheet ovat varmasti tulleet näkyvämmäksi kuin keväällä.

Lokakuussa lapsia ja nuoria koskevien ilmoitusten määrä laski syyskuuhun verrattuna. Vireillepanoja oli 112. Määrä on lähelle viime vuoden lokakuuta. Marraskuusta näyttää tulevan saman tyyppinen vuoden takaiseen verrattuna.

– Vireillepanojen määrät ovat kasvaneet joka vuosi, mikä kertoo avun ja sosiaalitoimen palveluiden tarpeesta kunnassa. Se kertoo myös siitä, että asioihin puututaan peruspalveluissa ja lapsia sekä perheitä ohjataan eteenpäin, Halmetkangas toteaa.

Turkulaisen Nemova Oy:n toiminnanjohtaja Mika Rostedt on huolissaan yläasteikäisistä nuorista. Sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisia palveluita tuottavalta yritykseltä Salo ostaa jonkin verran perhetyön tukitoimintaa ja tukihenkilöpalveluja.

Rostedtin havaintojen perusteella osa yläkoululaisista ei ole palautunut normaaliin koulunkäyntiin.

– Ilmiö on tunnistettavissa osalla asiakkaistamme. Tätä on havaittu joidenkin oppilaiden kohdalla, mutta laajaa painotusta tälle problematiikalle ei ole, Birgitta Halmetkangas sanoo.

Eteen tulevia tilanteita ratkotaan tapauskohtaisesti laaja-alaisella viranomaistyöllä. Sosiaalitoimi tekee yhteistyötä muun muassa koulujen ja nuorisopsykiatrian kanssa.

– Tavoitteena on päästä juurisyihin. Koulunkäyntiin heijastuvat muun muassa lasten ja nuorten psykiatrinen oireilu sekä tuen tarve vanhemmuudessa.

Kun huoli herää, Halmetkankaan mielestä Salossa apua on helppo hakea. Yksinkertaisin ja nopein tapa on painaa kaupungin nettisivulla olevaa Pyydä apua -nappia. Yhteydenottopyyntöön reagoidaan vuorokauden sisällä.

Napin kautta yhteydenottoja tulee noin 20 kuukaudessa. Määrä on pysynyt aika samanlaisena. Yhteydenotot ovat moninaisia. Niissä eivät korostu lasten ja perheiden asiat.

”Yksinäisyyden pilvi yläkoululaisten yllä”

Kevät meni monella tosi huonosti, sillä koulu on paljon muutakin kuin oppiminen. Lapsilta menivät rutiinit, kaveriyhteydet ja harrastukset, toiminnanjohtaja Mika Rostedt turkulaisesta Nemova Oy:stä sanoo.

Erityisen huolissaan hän on yläasteikäisistä, joista osalle kevään etäkoulujakso tuntuu jääneen päälle. Koulunkäynti ei kiinnosta ja nuori jää mieluiten yksin kotiin vaikkapa pelaamaan. Rostedtin mielestä monen nuoren ylle on kasaantunut iso yksinäisyyden pilvi.

– Jo keväällä tiedettiin, että nuoret jäivät yksin. Heidän on haastavaa olla vain äidin tai isän kanssa, sillä nuorilla on sisäinen tarve olla toistensa kanssa. Kavereiden kanssa haetaan varhaisteiniyden identiteettiä.

Poikkeuksellista kevättä seurasi kesä, joka sekään ei ollut normaali esimerkiksi kesätöiden suhteen. Syksyllä tuli koronan toinen aalto ja pelko tulevasta jatkuu.

– Pelon ilmapiiri on tuhoavaa, sillä sitä ei ole pystytty käsittelemään millään tasolla. Koulut reagoivat, jos lapsi ei ole koulussa, mutta siitä on pitkä silta ennen kuin tieto tule lastensuojeluun.

Mika Rosted on harmissaan lastensuojelun mörön leimasta.

– Sosiaalityöntekijän ensimmäinen tehtävä on auttaa perhettä, ei olla mörkö. Keinoja on valtavasti. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei tarvitse jaksaa loputtomasti, kun alkaa tuntua, että ei jaksa, eikä pärjää.

Avainasemassa ovat vanhemmat. Jos asiat ovat huonosti, se pitää myöntää ja puhua.

– Ketään ei ole tarkoitus leimata. Aina tulee kaatumisia, yksin ei tarvitse jäädä, hän rohkaisee.