Lentäjän poika

0

ANTERO LEPPÄNEN. Lauri Nurmi on paitsi Iltalehden toimittaja myös mainio tietokirjailija. Hän sai 2017 Suomen Kuvalehden journalistipalkinnon vuoden kovimmasta uutisesta. Hallituslähteisiin vedoten Nurmi kertoi jo ennen perussuomalaisten puoluekokousta, että puolue tulisi hajoamaan.

Nurmi tiesi myös, että 20 loikkaria turvaisi Juha Sipilän hallituksen pystyssä pysymisen. Yksityiskohdista syntyi kirja Perussuomalaisten hajoamisen historia.

Tänä syksynä ilmestyi Nurmen kirjoittama elämäkerta Jussi Halla-ahosta. Se on epävirallinen, koska teoksen kohde ei halunnut millään tavoin osallistua sen tekemiseen.

Kirja perustuu Halla-ahon satoihin blogikirjoituksiin, eivätkä nykyiset kärkkäät teesit maahanmuutosta, monikulttuurisuudesta ja vähemmistöistä poikkea hänen aikaisemmista näkemyksistään. Hän ei esimerkiksi edelleenkään vastusta vieraita kulttuureja, kunhan ne ovat muualla kuin hän.

Esiin kaivamistaan faktoista Nurmi solmii päähenkilön ympärille ristiriitaisuuksien verkon. Halla-aho itse taas on sanonut viettäneensä nuoruutensa omassa kuplassaan, jossa mikään ei hetkauttanut. Kupla antoi henkistä suojaa koulukiusaajia vastaan ja auttoi selviämään vanhempien avioerosta.

Isä oli bussikuski ja monitoimimies, joka Irwinin omistamalla Cessnalla lennätti johtaja Goodmania keikkapaikalta toiselle. Jussi Halla-aho on siis lentäjän poika.

Opettajat muistavat Jussin poikenneen luokkakavereistaan siinä, että hän ei käyttänyt Tampereen murretta vaan puhui kirjakieltä. Yhteisen kielen puuttuminen aiheuttaa varmasti syrjäytymistä. Omaan kuplaan voi ajaa erilainen murre tai puhetapakin.

Kirja ei kerro, kuuluiko sairaanhoitaja-äidin puheessa Bergrothin kulttuurisuvun yläluokkainen perimä.

Halla-aho halusi päästä yliopistoon opiskelemaan englantia. Kun haave ei toteutunut, kiinnostus kohdistui ns. kuolleisiin kieliin. Tohtoriksi hän väitteli muinaiskirkkoslaavista, mutta ei siitä leipäpuuta tullut.

Vaikka Halla-aho puoluejohtajana korostaa tuottavan työn merkitystä, hänellä ei siitä ole nimeksikään omakohtaista kokemusta tällä vuosituhannella. Suuret tulonsa hän on saanut ja saa yhteisistä verovaroistamme.

Perussuomalaiset korostavat uskonnon ja isänmaan merkitystä, mutta puolueen puheenjohtajana on kirkosta eronnut ja ammuntaa harrastava sivari. Koulutukseltaan Jussi Halla-aho on kielitieteilijä eli humanisti, mutta humaaniksi häntä ei voi haukkua.

Teininä hän piti itseään arjalaisena ja oli ylpeä siitä. Ja väitöskirjatutkijana häntä ei holokausti kiinnostanut edes historiallisena kuriositeettina. Se oli hänelle pelkkää ”holo-hölinää”.

Halla-aho liittyi puolueen jäseneksi vasta 2010. Sitä ennen hän sai julkisuutta bloginsa ja Hommaforum-nimisen keskustelupalstan kautta. Samaan aikaan hän oli Suomen Sisun jäsen ja haki sopivaa puoluetta ajatustensa edistämiseksi. Kun Halla-ahosta vuonna 2017 tuli perussuomalaisten puheenjohtaja, hän palasi aiheeseen ja totesi kiitospuheessaan: ”Tämä puolue on meille työkalu”.

Lauri Nurmi on sitä mieltä, että Suomen Sisun synty sekä Halla-ahon nousu poliittiseksi johtajaksi noudattavat samaa kaavaa kuin kansallissosialismin leviäminen Saksassa 1930-luvulla. Vertailu puistattaa.

Kirjoittaja on salolainen entinen kunnallispoliitikko.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments